Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaava-aineistosta. Maakuntamuseo on antanut lausuntonsa aiemmasta kaavaluonnoksesta 24.04.2020 (DIAR: 172/2020). Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Muinaisjäännösalueiden osalta kaavaluonnokseen on tehty tarvittavat korjaukset. Maakuntamuseo esittää, että kaavaan merkitään myös muu kulttuuriperintökohde, historiallinen pajan paikka Harsun Pajamäki (mj-tunnus 1000039107). Merkinnän (s) selitys ja määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde, historiallinen pajan paikka. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa.

Rautakautisen kalmiston Rautatiealue 1 (912010052) kaakkoisreunan viereen, osin alle 2 m etäisyydelle muinaisjäännöksen rajasta, on kaavaluonnokseen merkitty jalankulkureitille varattu alue (jk). Suunnitelma on tältä osin ristiriidassa muinaismuistolain kanssa. Maakuntamuseo on edellisessä lausunnossaan ohjeistanut, että reitti tulee siirtää mahdollisimman kauas muinaisjäännöksestä, ottaen huomioon sen suoja-alue ja ympäristö. Lisäksi on otettava huomioon, että inventoinneissa esitetyt muinaisjäännösrajaukset ovat alustavia ja kohteen todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Kalmiston lounaisosan kohdalla on pidettävä mahdollisena, että kiinteä muinaisjäännös jatkuisi rautatiealueelle saakka. Reittiä ei ole tutkittu koekuopin alueella tehdyissä arkeologisissa inventoinneissa, eikä kyseistä kaavamerkintää siten voida tässäkään vaiheessa vielä hyväksyä. Maakuntamuseo toistaa, että jalankulkureitin suunnittelu muinaisjäännöksen läheisyyteen edellyttää vähintään tarkkuusinventoinnin täydentämistä reitille varattavan alueen osalta. Myös LP-4-varauksen lounaisrajaa on siirrettävä ottaen huomioon muinaismuistolaissa mainittu 2 m:n minimisuoja-alue (MML 4 §).

Maakuntamuseo on lähettänyt 6.6.2023 kaavoittajalle ennakkokommentin (DIAR: 332/2023) koskien uuteen kaavaluonnokseen tontille 790-434-3-54, Palvialan (1000037319) kiinteän muinaisjäännöksen länsiosaan merkittyä rakennuspaikkaa. Samalla paikalla on sijainnut Iso-Harsun vuonna 1906 rakennettu talo. Kaavoittajan antamien tietojen mukaan rakennukseen on 1900-luvun puolivälin tienoilla kaivettu kellarikerros ja rakennus on purettu 1970-luvulla. Voimassa olevassa kaavassa rakennuspaikka on olemassa. Maakuntamuseo on ennakkokommentissaan todennut, että käytettävissä olevien inventointitietojen perusteella rakennusalaa ei voida osoittaa kaavaan luonnoksessa esitetyn laajuisena, koska sen itäosassa, lähellä tontinrajaa on todettu säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä. Muualla rakennusalan kohdalla ja sen lähiympäristössä ei ole tehty riittävästi tutkimuksia (koekuopitusta tai -kairausta) eikä muinaisjäännöksen tuhoutuneen osan rajoja ole myöskään arkeologin toimesta kartoitettu. Rakennuspaikan osoittamisen mahdollisuuksien arviointi muinaismuistolain näkökulmasta vaatii siis selvitysaineiston täydentämistä koekaivauksella/tarkkuusinventoinnilla, jossa riittävän tiheän koekuopituksen ja tarvittaessa kairauksien avulla selvitetään kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyys ko. rakennusalan kohdalla ja sen lähiympäristössä sekä tulevan ajoyhteyden/pihatien, vesihuoltolinjan ja muiden tiedossa olevien toimenpiteiden alueilla. Koekuoppien sijoittamisessa on otettava huomioon aikaisempien (1996 ja 2019) koekuoppien sijainti ja vältettävä kajoamista kohtiin, joissa kiinteää muinaisjäännöstä on jo todettu.

Kaavaselostuksen mukaan (s. 48) Palvialan muinaisjäännösalueeseen rajautuva Asemantien katualue levenee asemakaavamuutoksen myötä, mikä mahdollistaa kevyen liikenteen väylän rakentamisen Asemantielle. Suunnitelman toteuttaminen vaatii arkeologisten tutkimusten (koekaivausten ja tarvittaessa pelastuskaivausten) suorittamista, mikäli kevyen liikenteen väylä tai muita katurakenteita on tarkoitus sijoittaa osittain sm-alueelle, sen länsireunaan. Ko. alue on siten syytä tutkia riittävän tiheällä koekuopituksella tulevan koekaivauksen/tarkkuusinventoinnin täydennyksen yhteydessä.

Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Mikäli em. tutkimuksissa todetaan säilyneen maanalaista kiinteää muinaisjäännöstä suunniteltujen rakennus- ym. toimenpiteiden alueilla, tulee suunnitelmista neuvotella kaavaprosessin yhteydessä Museoviraston kanssa MML 13 §:n mukaisesti.

Kaavaselostusta on täydennetty kaavan vaikutusten arvioinnilla arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Arviointia ei kuitenkaan voida katsoa perustuvan MRL 9 §:n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ennen kuin edellä mainittujen koekaivausten/tarkkuusinventoinnin täydennyksen tulokset ovat käytettävissä ja hyväksytty.

Kaava-aluetta on laajennettu luoteeseen kattamaan myös Maakunnantien katualueen. Maakunnantie noudattaa historiallisen Laidetien (Tammerkoski-Tyrvää-Ulvila ja -Turku-tien) tielinjaa. Kyseessä on Pirkanmaan alueen merkittävin, viimeistään keskiajalla muodostunut historiallinen tie. Tietä koskevat tiedot tulee mainita kaavaselostuksessa ja kadun/tien alueelle tulisi myös osoittaa asianmukainen, sen arvoja turvaava merkintä /s. S-lisämerkinnän selitys ja määräys ovat muotoa: Historiallinen tielinja. Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Kaavaan tulee lisätä myös puuttuva kadun/tien aluemerkintää koskeva selitys.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Maakuntamuseo katsoo, että kaavassa on pyritty monelta osin hyvin turvaamaan rakennuskulttuurin ja maiseman arvoja. Nyt nähtävillä olevassa uudessa kaavaluonnoksessa sr-merkintöjä on kehitetty maakuntamuseon esittämällä tavalla. Myös /s-merkinnät sekä yleismääräyksiin sisällytetty ohjaus antavat hyvät lähtökohdat ympäristön valtakunnallisesti merkittävien arvojen huomioimiselle ja säilyttämiselle.

Edellisessä lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo katsoi, etteivät laajahko asfaltoitu pysäköintialue ja asuinpientalojen korttelialue (AP-15) sovi Palvialan kylän vanhalle rintapellolle, joka on Karkun taajaman oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (2003) osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA). Myös kaavaa varten laaditun rakennetun ympäristön selvityksessä korostettiin pellon merkitystä kyläkaudesta kertovana avoimena maisematilana, ja Harsun ja asema-alueen näkymäyhteyttä pellon yli pidettiin tärkeänä.

Maakuntamuseo pitää hyvänä päivitetyn kaavaluonnoksen ratkaisua, jossa AP-15 -korttelialue on poistettu kaavakartalta ja pellon luoteisosa osoitettu Harsunrinne-nimiseksi VL-alueeksi. Lähivirkistysalueen kaavamääräyksellä on vielä hyvä ohjata säilyttämään Harsunrinne avoimena maisematilana, jolloin sitä voidaan hoitaa esim. niittynä.

Pysäköintialueen LP-5 laajuutta on uudessa luonnoksessa kasvatettu. Maakuntamuseo esittää, että rajausta tarkistetaan vielä maisematilan arvojen vuoksi siirtämällä sen luoteisrajaa edellisen kaavaluonnoksen mukaiselle linjalle.

Radanvarressa sijaitsevat avoimet alueet on uudessa kaavaluonnoksessa osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi. Näin on tarkoitus edistää alueen kyläkuvan ja avoimen maisematilan säilymistä.

Iso-Harsun entiselle rakennuspaikalle (AL/s-5) halutaan mahdollistaa puretun rakennuksen kanssa samankokoisen uudisrakennuksen rakentaminen. Luonnosvaiheessa on arvioitu, että rakennus olisi ollut n. 500 k-m2, ja kaavaluonnoksessa sen korkeamman osan kerrosluvuksi on osoitettu II u 2/3. Maakuntamuseo toteaa, että Iso-Harsun rakennuspaikan uudelleenrakentaminen on rakennuskulttuurin ja maiseman arvojen kannalta mahdollista, mikäli rakentamista ohjataan jo kaavalla huolellisesti sopeutumaan ympäristöönsä. Kaavamääräyksillä on syytä ohjata arkkitehtuurin lisäksi myös tontin istutuksia sekä rajoittaa terassien ja kiveysten määrää.

Korttelialueen määräyksessä ohjataankin jo mm., että alueella olevien vanhojen puuston ja pihojen yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yleismääräyksissä linjataan, että täydennys- ja korjausrakentaminen, tiestön rakentamis- ja korjaustoimenpiteet sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa arvokkaan ympäristön ominaispiirteisiin ja että täydennys- ja uudisrakentamisen tulee koko asemakaava-alueella noudattaa rakennustapansa, massoittelunsa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusmateriaalien ja niiden pintakäsittelyn sekä värityksen suhteen alueen rakennusperinteen ominaispiirteitä. Julkisivut on käsiteltävä ympäristöön sopivalla tavalla. Rakennukset on sijoitettava maastonmyötäisesti samaan tyyliin kuin olemassa olevat vanhat rakennukset. Uudisrakennusten runkosyvyys saa olla enintään 10 m. Katon tulee olla joko harja-, auma- tai mansardikatto. Harjakaton kattokulman tulee olla 1;2,5 tai jyrkempi. Määräyksissä viitataan lisäksi laadittuun rakennetun ympäristön selvitykseen.

Asemantien katualuetta on tarkoitus leventää, jotta sen yhteyteen olisi mahdollista sijoittaa kevyen liikenteen väylä. Maakunnantien liittymää on myös hiukan avarrettu. Katualueen muutoksiin liittyen Iso-Harsun korkeaksi kasvanut kuusiaita on tarkoitus kaataa. Maakuntamuseo esittää, että tontin reunaan osoitetaan istutettavaksi uusi kuusiaita. Suojakasvillisuus vähentää osaltaan uudisrakentamisen kaupunkikuvallisia vaikutuksia.

Maakuntamuseo muistuttaa, että vaikka uudisrakennus toteutettaisiin puretun rakennuksen kokoisena ja muotoisena, sen kulttuurihistoriallisia tai rakennusperinteisiä arvoja ei voida enää saavuttaa. Tästä syystä uudisrakennuksen ei tulisi muodostua kaupunkikuvallisesti liian hallitsevaksi suhteessa Harsun suojeltuun pihapiiriin tai raittimaisemaan. Kaavaluonnoksen mukaisesti toteutettuna rakennus tulisi erittäin näkyväksi osaksi raittia ja aseman seutua. Kaavaselostuksen mukaan rakennuksen kokoa ja sijaintia on tarkoitus tutkia tarkemmin maastossa ennen ehdotusvaihetta. Maakuntamuseo pitää tätä hyvänä menettelynä ja esittää, että nyt esitetyn ratkaisun rinnalla tutkitaan vaihtoehtoista, volyymiltaan ja sijoittelultaan hienovaraisempaa ratkaisua, joka ei myöskään ulotu aivan Harsun suojellun piharakennuksen vierelle.

Kaavaluonnoksessa on osoitettu Hovin tontille (AL-31) 800 k-m2 lisärakennusoikeutta uudisrakennusta varten. Toteutuessaan rakennus tulisi mahdollisesti olemaan kaava-alueen suurin. Rakennusoikeuden määrälle ei ole annettu kaavaselostuksessa perusteluita, eikä rakentamisen vaikutuksia tai keinoja niiden vähentämiseksi ole arvioitu. Maakuntamuseo esittää, että rakennusoikeutta sopeutetaan alueen yleiseen mittakaavaan.

Kaavaehdotus täydennettyineen tutkimusaineistoineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaava-aineistosta. Maakuntamuseo on antanut lausuntonsa aiemmasta kaavaluonnoksesta 24.04.2020 (DIAR: 172/2020). Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Muinaisjäännösalueiden osalta kaavaluonnokseen on tehty tarvittavat korjaukset. Maakuntamuseo esittää, että kaavaan merkitään myös muu kulttuuriperintökohde, historiallinen pajan paikka Harsun Pajamäki (mj-tunnus 1000039107). Merkinnän (s) selitys ja määräys ovat muotoa: Muu kulttuuriperintökohde, historiallinen pajan paikka. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa.

Rautakautisen kalmiston Rautatiealue 1 (912010052) kaakkoisreunan viereen, osin alle 2 m etäisyydelle muinaisjäännöksen rajasta, on kaavaluonnokseen merkitty jalankulkureitille varattu alue (jk). Suunnitelma on tältä osin ristiriidassa muinaismuistolain kanssa. Maakuntamuseo on edellisessä lausunnossaan ohjeistanut, että reitti tulee siirtää mahdollisimman kauas muinaisjäännöksestä, ottaen huomioon sen suoja-alue ja ympäristö. Lisäksi on otettava huomioon, että inventoinneissa esitetyt muinaisjäännösrajaukset ovat alustavia ja kohteen todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Kalmiston lounaisosan kohdalla on pidettävä mahdollisena, että kiinteä muinaisjäännös jatkuisi rautatiealueelle saakka. Reittiä ei ole tutkittu koekuopin alueella tehdyissä arkeologisissa inventoinneissa, eikä kyseistä kaavamerkintää siten voida tässäkään vaiheessa vielä hyväksyä. Maakuntamuseo toistaa, että jalankulkureitin suunnittelu muinaisjäännöksen läheisyyteen edellyttää vähintään tarkkuusinventoinnin täydentämistä reitille varattavan alueen osalta. Myös LP-4-varauksen lounaisrajaa on siirrettävä ottaen huomioon muinaismuistolaissa mainittu 2 m:n minimisuoja-alue (MML 4 §).

Maakuntamuseo on lähettänyt 6.6.2023 kaavoittajalle ennakkokommentin (DIAR: 332/2023) koskien uuteen kaavaluonnokseen tontille 790-434-3-54, Palvialan (1000037319) kiinteän muinaisjäännöksen länsiosaan merkittyä rakennuspaikkaa. Samalla paikalla on sijainnut Iso-Harsun vuonna 1906 rakennettu talo. Kaavoittajan antamien tietojen mukaan rakennukseen on 1900-luvun puolivälin tienoilla kaivettu kellarikerros ja rakennus on purettu 1970-luvulla. Voimassa olevassa kaavassa rakennuspaikka on olemassa. Maakuntamuseo on ennakkokommentissaan todennut, että käytettävissä olevien inventointitietojen perusteella rakennusalaa ei voida osoittaa kaavaan luonnoksessa esitetyn laajuisena, koska sen itäosassa, lähellä tontinrajaa on todettu säilynyttä kiinteää muinaisjäännöstä. Muualla rakennusalan kohdalla ja sen lähiympäristössä ei ole tehty riittävästi tutkimuksia (koekuopitusta tai -kairausta) eikä muinaisjäännöksen tuhoutuneen osan rajoja ole myöskään arkeologin toimesta kartoitettu. Rakennuspaikan osoittamisen mahdollisuuksien arviointi muinaismuistolain näkökulmasta vaatii siis selvitysaineiston täydentämistä koekaivauksella/tarkkuusinventoinnilla, jossa riittävän tiheän koekuopituksen ja tarvittaessa kairauksien avulla selvitetään kiinteän muinaisjäännöksen säilyneisyys ko. rakennusalan kohdalla ja sen lähiympäristössä sekä tulevan ajoyhteyden/pihatien, vesihuoltolinjan ja muiden tiedossa olevien toimenpiteiden alueilla. Koekuoppien sijoittamisessa on otettava huomioon aikaisempien (1996 ja 2019) koekuoppien sijainti ja vältettävä kajoamista kohtiin, joissa kiinteää muinaisjäännöstä on jo todettu.

Kaavaselostuksen mukaan (s. 48) Palvialan muinaisjäännösalueeseen rajautuva Asemantien katualue levenee asemakaavamuutoksen myötä, mikä mahdollistaa kevyen liikenteen väylän rakentamisen Asemantielle. Suunnitelman toteuttaminen vaatii arkeologisten tutkimusten (koekaivausten ja tarvittaessa pelastuskaivausten) suorittamista, mikäli kevyen liikenteen väylä tai muita katurakenteita on tarkoitus sijoittaa osittain sm-alueelle, sen länsireunaan. Ko. alue on siten syytä tutkia riittävän tiheällä koekuopituksella tulevan koekaivauksen/tarkkuusinventoinnin täydennyksen yhteydessä.

Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Mikäli em. tutkimuksissa todetaan säilyneen maanalaista kiinteää muinaisjäännöstä suunniteltujen rakennus- ym. toimenpiteiden alueilla, tulee suunnitelmista neuvotella kaavaprosessin yhteydessä Museoviraston kanssa MML 13 §:n mukaisesti.

Kaavaselostusta on täydennetty kaavan vaikutusten arvioinnilla arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Arviointia ei kuitenkaan voida katsoa perustuvan MRL 9 §:n mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ennen kuin edellä mainittujen koekaivausten/tarkkuusinventoinnin täydennyksen tulokset ovat käytettävissä ja hyväksytty.

Kaava-aluetta on laajennettu luoteeseen kattamaan myös Maakunnantien katualueen. Maakunnantie noudattaa historiallisen Laidetien (Tammerkoski-Tyrvää-Ulvila ja -Turku-tien) tielinjaa. Kyseessä on Pirkanmaan alueen merkittävin, viimeistään keskiajalla muodostunut historiallinen tie. Tietä koskevat tiedot tulee mainita kaavaselostuksessa ja kadun/tien alueelle tulisi myös osoittaa asianmukainen, sen arvoja turvaava merkintä /s. S-lisämerkinnän selitys ja määräys ovat muotoa: Historiallinen tielinja. Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Kaavaan tulee lisätä myös puuttuva kadun/tien aluemerkintää koskeva selitys.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Maakuntamuseo katsoo, että kaavassa on pyritty monelta osin hyvin turvaamaan rakennuskulttuurin ja maiseman arvoja. Nyt nähtävillä olevassa uudessa kaavaluonnoksessa sr-merkintöjä on kehitetty maakuntamuseon esittämällä tavalla. Myös /s-merkinnät sekä yleismääräyksiin sisällytetty ohjaus antavat hyvät lähtökohdat ympäristön valtakunnallisesti merkittävien arvojen huomioimiselle ja säilyttämiselle.

Edellisessä lausunnossaan Pirkanmaan maakuntamuseo katsoi, etteivät laajahko asfaltoitu pysäköintialue ja asuinpientalojen korttelialue (AP-15) sovi Palvialan kylän vanhalle rintapellolle, joka on Karkun taajaman oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (2003) osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA). Myös kaavaa varten laaditun rakennetun ympäristön selvityksessä korostettiin pellon merkitystä kyläkaudesta kertovana avoimena maisematilana, ja Harsun ja asema-alueen näkymäyhteyttä pellon yli pidettiin tärkeänä.

Maakuntamuseo pitää hyvänä päivitetyn kaavaluonnoksen ratkaisua, jossa AP-15 -korttelialue on poistettu kaavakartalta ja pellon luoteisosa osoitettu Harsunrinne-nimiseksi VL-alueeksi. Lähivirkistysalueen kaavamääräyksellä on vielä hyvä ohjata säilyttämään Harsunrinne avoimena maisematilana, jolloin sitä voidaan hoitaa esim. niittynä.

Pysäköintialueen LP-5 laajuutta on uudessa luonnoksessa kasvatettu. Maakuntamuseo esittää, että rajausta tarkistetaan vielä maisematilan arvojen vuoksi siirtämällä sen luoteisrajaa edellisen kaavaluonnoksen mukaiselle linjalle.

Radanvarressa sijaitsevat avoimet alueet on uudessa kaavaluonnoksessa osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi. Näin on tarkoitus edistää alueen kyläkuvan ja avoimen maisematilan säilymistä.

Iso-Harsun entiselle rakennuspaikalle (AL/s-5) halutaan mahdollistaa puretun rakennuksen kanssa samankokoisen uudisrakennuksen rakentaminen. Luonnosvaiheessa on arvioitu, että rakennus olisi ollut n. 500 k-m2, ja kaavaluonnoksessa sen korkeamman osan kerrosluvuksi on osoitettu II u 2/3. Maakuntamuseo toteaa, että Iso-Harsun rakennuspaikan uudelleenrakentaminen on rakennuskulttuurin ja maiseman arvojen kannalta mahdollista, mikäli rakentamista ohjataan jo kaavalla huolellisesti sopeutumaan ympäristöönsä. Kaavamääräyksillä on syytä ohjata arkkitehtuurin lisäksi myös tontin istutuksia sekä rajoittaa terassien ja kiveysten määrää.

Korttelialueen määräyksessä ohjataankin jo mm., että alueella olevien vanhojen puuston ja pihojen yleisilmeen säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yleismääräyksissä linjataan, että täydennys- ja korjausrakentaminen, tiestön rakentamis- ja korjaustoimenpiteet sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa arvokkaan ympäristön ominaispiirteisiin ja että täydennys- ja uudisrakentamisen tulee koko asemakaava-alueella noudattaa rakennustapansa, massoittelunsa, sijoituksensa, muotonsa sekä käytettävien rakennusmateriaalien ja niiden pintakäsittelyn sekä värityksen suhteen alueen rakennusperinteen ominaispiirteitä. Julkisivut on käsiteltävä ympäristöön sopivalla tavalla. Rakennukset on sijoitettava maastonmyötäisesti samaan tyyliin kuin olemassa olevat vanhat rakennukset. Uudisrakennusten runkosyvyys saa olla enintään 10 m. Katon tulee olla joko harja-, auma- tai mansardikatto. Harjakaton kattokulman tulee olla 1;2,5 tai jyrkempi. Määräyksissä viitataan lisäksi laadittuun rakennetun ympäristön selvitykseen.

Asemantien katualuetta on tarkoitus leventää, jotta sen yhteyteen olisi mahdollista sijoittaa kevyen liikenteen väylä. Maakunnantien liittymää on myös hiukan avarrettu. Katualueen muutoksiin liittyen Iso-Harsun korkeaksi kasvanut kuusiaita on tarkoitus kaataa. Maakuntamuseo esittää, että tontin reunaan osoitetaan istutettavaksi uusi kuusiaita. Suojakasvillisuus vähentää osaltaan uudisrakentamisen kaupunkikuvallisia vaikutuksia.

Maakuntamuseo muistuttaa, että vaikka uudisrakennus toteutettaisiin puretun rakennuksen kokoisena ja muotoisena, sen kulttuurihistoriallisia tai rakennusperinteisiä arvoja ei voida enää saavuttaa. Tästä syystä uudisrakennuksen ei tulisi muodostua kaupunkikuvallisesti liian hallitsevaksi suhteessa Harsun suojeltuun pihapiiriin tai raittimaisemaan. Kaavaluonnoksen mukaisesti toteutettuna rakennus tulisi erittäin näkyväksi osaksi raittia ja aseman seutua. Kaavaselostuksen mukaan rakennuksen kokoa ja sijaintia on tarkoitus tutkia tarkemmin maastossa ennen ehdotusvaihetta. Maakuntamuseo pitää tätä hyvänä menettelynä ja esittää, että nyt esitetyn ratkaisun rinnalla tutkitaan vaihtoehtoista, volyymiltaan ja sijoittelultaan hienovaraisempaa ratkaisua, joka ei myöskään ulotu aivan Harsun suojellun piharakennuksen vierelle.

Kaavaluonnoksessa on osoitettu Hovin tontille (AL-31) 800 k-m2 lisärakennusoikeutta uudisrakennusta varten. Toteutuessaan rakennus tulisi mahdollisesti olemaan kaava-alueen suurin. Rakennusoikeuden määrälle ei ole annettu kaavaselostuksessa perusteluita, eikä rakentamisen vaikutuksia tai keinoja niiden vähentämiseksi ole arvioitu. Maakuntamuseo esittää, että rakennusoikeutta sopeutetaan alueen yleiseen mittakaavaan.

Kaavaehdotus täydennettyineen tutkimusaineistoineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.