rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Nykyiselle paikalleen 1800-luvun alkupuolella siirretyn Liimolan kantatalon pihapiirin rakennuskanta on rakennusperinteisesti merkittävä kokonaisuus. Talonpoikaistyylinen päärakennus 1904, luhtiaitta 1800-l, navetta 1912 ja makasiini 1800-l sekä riihi 1800-l ovat säilyttäneet vanhan asunsa hyvin. Rakennusryhmä on viljelysmaisemassa keskeisellä paikalla mäen kumpareella.

Tilakeskuksen rakennusryhmään kuuluvat nykyinen päärakennus, vanha asuinrakennus, luhti, auto- ja traktoritalli, navetta, pihatto, riihi ja heinälato, viljamakasiini ja rantasauna. Päärakennukset sijoittuvat suojaisan pihan ympärille. Pihan reunalla luhdin takana on lisäksi marjapensaita. Uusi pihatto, riihi ja heinälato sijaitsevat lähimpänä paikallistietä. Pihapiiristä kauempana ovat rantasauna ja vanha viljamakasiini. Rakennusryhmä sijaitsee lähimaaston korkeimmalla kohdalla, Vahantalahden rannan tuntumassa. Rakennusryhmä erottuu hyvin ympärillä olevien peltoaukeiden vuoksi.

Liimolan tilalla tiedetään olleen isäntiä jo 1500-luvun puolivälissä. Liimolan sukutilana talo on ollut vuodesta 1602. Liimolan tilan tontti sijaitsi kylän toisen talon, Tiuran, tontin vieressä mahdollisesti jo keskiajalla. Maakirjassa vuodelta 1540 on mainittu molemmat Liimolan kylän talot. Liimotun saran metsämaiden kartassa vuodelta 1763 nämä tilat tontteineen sijaitsivat vieri vieressä, ehkä vain aitauksen erottamina. Isojaossa vuonna 1779 Liimolan tila sai kaikki sen länsipuolella olevat vainiot hallintaansa. Liimolan talo oli halottuna kahteen osaan perinnönjaon vuoksi vuosina 1772-1843. Tila jaettiin 1772 Ylisen ja Alasen Liimolan tiloiksi. Vanha isäntä Heikki Juhanpoika jatkoi kuitenkin isännyyttä vuoteen 1781. Tutkimuksissa ei ole selvinnyt, miten talo oli jaettuna näinä vuosina esim. rakennusten osalta. Ilmeisesti taloa on pidetty yhteisesti. Epäselvää on lisäksi se, oliko Tiuran talon vieressä ollut talo nimeltään Ylinen- vai Alanen- Liimola. Tarkasteltaessa Liimolan isännyyksiä, voi olettaa, että Tiuran vieressä ollut talo oli Yli-Liimola. Vuonna 1843 tuli sekä Ylisen, että Alasen Liimolan isännäksi Ylisen isäntä Juha Juhanpoika ja talot yhdistyivät. Vuonna 1847 isännäksi vaihtui edellisen veli Vilhelm Juhanpoika Lindroos. Veljekset olivat Ylisen-Liimolasta. On mahdollista, että tarve uuteen tontin paikkaan tuli näihin aikoihin. Liimolan tilan tontti siirrettiin todennäköisesti 1800-luvun puolivälissä n. 400 m Tiuran tontista länteen, omille Pieskan pelloille. Suvussa ei ole tietoa onko vanhan tontin asuinrakennus purettu ja siirretty uudelle paikalle, vai rakennettiinko Pieskan pellolle uusi päärakennus 1800-luvun puolivälissä (rakennusvuosi n. 1850).

Uusjaon aikaisessa kartassa vuodelta 1902-12 näkyy vielä vanha asuinrakennus ja pihapiiri. Uusi päärakennus rakennettiin vuonna 1904 rinteelle pihapiirin rannanpuoleiseen osaan. Vanhasta päärakennuksesta purettiin hirsiä uudisrakennusta varten. Vanhaa Päärakennusta purettiin lisäksi 1930-luvun jälkeen. Auto- ja traktoritallin paikalla oli 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa hevostalli, jonka tarkkaa purkamisajankohtaa ei tiedetä. Paikallistien toisella puolella olevaan riiheen (1884) on rakennettu lisäosa 1800-luvun lopulla ja heinälato vuonna 1948. Riiheen on lisätty avokatoksia. Pihatto on pihapiirin uusin rakennus vuodelta 1998.

Suomen Maatilat II kirja kuvaa 1930-luvulla Liimolan tilaa näin: Vanha perintötila. Rakennukset viljelysten reunassa, kauniilla paikalla, Näsijärven rannalla, Ylöjärven-Kurun tien varrella. Pellot epätasaisia savi-, suo- ja multamaita. Valokuvassa 1930-luvulta voi nähdä Liimolan tilan rakennukset peltojen takana rannan tuntumassa ja ilman puiden suojaa. Näkymä Vahantalahdelle ja sen rannoille oli esteetön. Viljamakasiinin nykyisellä paikalla oli rannalla muutamia puita ja pensaita, muuten rannat ovat olleet niittyinä.

Liimolan tilan tontti sijaitsee Vahantalahden rannalla. Sitä ympäröi kumpuilevat peltoaukeat. Rakennusryhmä on umpihan tapaan suojainen ja sitä rajaa paikoin vanhat koivuryhmät sekä pihatien kuusikuja. Tie tontille lähtee Lempiäniemen paikallistieltä kohti rantaa. Pihatie ohjaa kulkijan pihaton ja navetan sivuitse sisäpihalle päärakennusten kohdalle. Taloryhmä ja pihapiirin puut ovat maiseman keskeinen elementti. Ne kertovat jo kaukaa paikallistietä kulkevalle paikan olevan vanhaa kulttuuriympäristöä. Järveltä katsottaessa rantamaisema on avoimempi pihapiiristä itään ja rannan peltoaukeille. Länteen päin ranta on kasvanut paikoin umpeen ja alkanut ruovikoitua.

Kokonaisuuden kannalta kaikkien vanhojen rakennusten säilyminen on tärkeää. Rakennusten muutostöissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja ja rakenteellisia ratkaisuja. Erityisesti luhtiaitta ja makasiini sekä navetta tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan nykyisenlaisena. Mahdollinen uudisrakentaminen tulee sovittaa korostetun huolellisesti vanhaan rakennuskantaan muotojen, mittakaavan, materiaalien ja sijainnin suhteen. Pihapiiriä ympäröivät pellot tulisi säilyttää mahdollisimman laajasti rakentamattomina.

Ranta-asemakaava, Ylöjärven kaupunki, Liimolan kylä 23.8.2007.

Koskee Länsi-Suomen läänin, Ylöjärven kaupungin, Liimolan kylän tilaa Liimola RN:o 1:114

Ylöjärven Liimola sukutalona vuodesta 1602. Antti Lehtonen 2002.

Suomen maatilat II