Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kerhomajan on rakennuttanut Yhtyneet Paperitehtaat 1935. Rakennus on alun perin tehty ampumamajaksi. Valkeakosken keskustan osayleiskaavaa varten laaditussa rakennetun ympäristön inventoinnissa (FCG, 2016) Kerhomajaa ei ole tunnistettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan erityisen merkittäväksi kohteeksi, mutta tarkemmalla asemakaavatasolla, Kerhomajan palloiluhallin asemakaavassa, rakennus on suojeltu merkinnällä sr-4: "Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen rakennustaiteellista tai paikallishistoriallista arvoa. Rakennuksen siirtäminen sille paremmin soveltuvaan paikkaan sallitaan." Kaavan selostuksessa todetaan, että: "Rakennuksen ulkoisista ominaispiirteistä halutaan suojella erityisesti massoittelua, aukotusta sekä materiaaleja. Rakennus kuvastaa vanhaa historiaa, mutta ei nykytilanteessa enää sijaintinsa puolesta liity ympäristöönsä. Rakennus on lisäksi jäänyt ahtaaseen paikkaan risteysalueen läheisyyteen. Kaavamerkinnällä halutaan mahdollistaa rakennuksen siirtäminen, mikäli rakennus sijoitetaan sille paremmin soveltuvalle paikalle."

Lausunnon kohteena olevassa hankkeessa Kerhomaja siirrettäisiin Sääksmäen Huittulaan, Sääksmäen reservinaliupseerit – reserviläiset ry:n vuokraamalle kiinteistölle 908-422-10-78, Huittulantie 327. Yhdistys harjoittaa aikanaan suojeluskunnan harjoitusalueena toimineella kiinteistöllä reserviläis- ja airsoft-toimintaa. Rakennus toimisi uudella paikalla kokous- ja kokoontumistilana. Nykyisellä paikallaan rakennuksella ei ole käyttöä ja se on joutunut ilkivallan kohteeksi.

Valkeakosken teollisuusyhteisö on ollut monellakin saralla edistyksellinen liikuntapaikkarakentaja. Liikuntarakennusten merkitys osana modernisoituvan yhteiskunnan rakennettua historiaa on tunnistettu vasta viime vuosina. Museovirasto on laatinut Liikuntaympäristöjen inventointi 2011-2012 -teemainventoinnin, jossa Kerhomajan urheilupuisto on huomioitu. Tarkemmin alueelta on listattu seuraavat kohteet: Karjaslammen tanssilava, Karjaslammen uimala, Kerhomajan jäähalli, Kerhomajan jääkiekkokenttä, Kerhomajan liikuntasali, Kerhomajan pallokenttä, Kerhomajan tennishalli ja tenniskentät sekä Kerhomajan urheilupuiston maastoliikuntareitit. Ampumamajaa ei tässäkään inventoinnissa ole erikseen huomioitu. Kerhomajan alueen lisäksi inventoinnissa on huomioitui Lotilan urheilupuiston ja Tehtaan liikuntapuiston aluekokonaisuudet.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että Kerhomajalla on arvoa myös varhaisen liikuntapaikkarakentamisen esimerkkinä. Sen tyyliltään funktionaalinen muoto ja aukotus sekä vuoraamattomien hirsiseinien luoma luonnonläheisyys edustavat hyvin syntyaikansa arvoja. Rakennuksella on näin ollen erityistä arvoa rakennustyyppinsä edustajana, ja sen säilyminen on tärkeää.  Rakennuksen siirtäminen katkaisisi väistämättä sen suhteen alkuperäiseen rakennuspaikkaansa ja heikentäisi osaltaan Kerhomajan liikunta-alueen historiallista kerroksellisuutta.  Nykyisellä paikallaan rakennuksen tulevaisuudennäkymät eivät tällä hetkellä kuitenkaan ole parhaat mahdolliset. Ampumamaja on luonteeltaan siirrettäväksi soveltuva rakennus, ja uudella paikalla sen tulevaisuus olisi turvatumpi. Siirtäminen on myös asemakaavan suojelumerkinnän mukaan mahdollista. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei tässä tapauksessa vastusta rakennuksen siirtämistä suunnitellulle paikalle, vaikkakin toteaa, että siirto johtaa kulttuuriympäristöarvojen osittaiseen menetykseen Kerhomajan nykyisellä paikalla.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kerhomajan on rakennuttanut Yhtyneet Paperitehtaat 1935. Rakennus on alun perin tehty ampumamajaksi. Valkeakosken keskustan osayleiskaavaa varten laaditussa rakennetun ympäristön inventoinnissa (FCG, 2016) Kerhomajaa ei ole tunnistettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan erityisen merkittäväksi kohteeksi, mutta tarkemmalla asemakaavatasolla, Kerhomajan palloiluhallin asemakaavassa, rakennus on suojeltu merkinnällä sr-4: "Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat rakennuksen rakennustaiteellista tai paikallishistoriallista arvoa. Rakennuksen siirtäminen sille paremmin soveltuvaan paikkaan sallitaan." Kaavan selostuksessa todetaan, että: "Rakennuksen ulkoisista ominaispiirteistä halutaan suojella erityisesti massoittelua, aukotusta sekä materiaaleja. Rakennus kuvastaa vanhaa historiaa, mutta ei nykytilanteessa enää sijaintinsa puolesta liity ympäristöönsä. Rakennus on lisäksi jäänyt ahtaaseen paikkaan risteysalueen läheisyyteen. Kaavamerkinnällä halutaan mahdollistaa rakennuksen siirtäminen, mikäli rakennus sijoitetaan sille paremmin soveltuvalle paikalle."

Lausunnon kohteena olevassa hankkeessa Kerhomaja siirrettäisiin Sääksmäen Huittulaan, Sääksmäen reservinaliupseerit – reserviläiset ry:n vuokraamalle kiinteistölle 908-422-10-78, Huittulantie 327. Yhdistys harjoittaa aikanaan suojeluskunnan harjoitusalueena toimineella kiinteistöllä reserviläis- ja airsoft-toimintaa. Rakennus toimisi uudella paikalla kokous- ja kokoontumistilana. Nykyisellä paikallaan rakennuksella ei ole käyttöä ja se on joutunut ilkivallan kohteeksi.

Valkeakosken teollisuusyhteisö on ollut monellakin saralla edistyksellinen liikuntapaikkarakentaja. Liikuntarakennusten merkitys osana modernisoituvan yhteiskunnan rakennettua historiaa on tunnistettu vasta viime vuosina. Museovirasto on laatinut Liikuntaympäristöjen inventointi 2011-2012 -teemainventoinnin, jossa Kerhomajan urheilupuisto on huomioitu. Tarkemmin alueelta on listattu seuraavat kohteet: Karjaslammen tanssilava, Karjaslammen uimala, Kerhomajan jäähalli, Kerhomajan jääkiekkokenttä, Kerhomajan liikuntasali, Kerhomajan pallokenttä, Kerhomajan tennishalli ja tenniskentät sekä Kerhomajan urheilupuiston maastoliikuntareitit. Ampumamajaa ei tässäkään inventoinnissa ole erikseen huomioitu. Kerhomajan alueen lisäksi inventoinnissa on huomioitui Lotilan urheilupuiston ja Tehtaan liikuntapuiston aluekokonaisuudet.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut hankkeeseen ja toteaa, että Kerhomajalla on arvoa myös varhaisen liikuntapaikkarakentamisen esimerkkinä. Sen tyyliltään funktionaalinen muoto ja aukotus sekä vuoraamattomien hirsiseinien luoma luonnonläheisyys edustavat hyvin syntyaikansa arvoja. Rakennuksella on näin ollen erityistä arvoa rakennustyyppinsä edustajana, ja sen säilyminen on tärkeää.  Rakennuksen siirtäminen katkaisisi väistämättä sen suhteen alkuperäiseen rakennuspaikkaansa ja heikentäisi osaltaan Kerhomajan liikunta-alueen historiallista kerroksellisuutta.  Nykyisellä paikallaan rakennuksen tulevaisuudennäkymät eivät tällä hetkellä kuitenkaan ole parhaat mahdolliset. Ampumamaja on luonteeltaan siirrettäväksi soveltuva rakennus, ja uudella paikalla sen tulevaisuus olisi turvatumpi. Siirtäminen on myös asemakaavan suojelumerkinnän mukaan mahdollista. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei tässä tapauksessa vastusta rakennuksen siirtämistä suunnitellulle paikalle, vaikkakin toteaa, että siirto johtaa kulttuuriympäristöarvojen osittaiseen menetykseen Kerhomajan nykyisellä paikalla.