Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tutustuttuaan lupa-aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Tampereen taidemuseon korjaus- ja muutostyöt, maanalaisten osien uudistaminen sekä uuden taidemuseorakennuksen rakentaminen perustuvat vuonna 2017 järjestetyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen ”Siilo” sekä sen perusteella laadittuun alueen asemakaavan muutokseen.
Tampereen taidemuseon kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu useissa selvityksissä ja niiden perusteella museo on osoitettu voimassa olevissa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa ja Tampereen yleiskaavoissa maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Uimahalli, taidemuseot ja Amurin työläismuseokortteli). Kaavamääräykset edellyttävät kohteen arvojen säilyttämistä.
Voimassa olevassa, vuonna 2024 hyväksytyssä asemakaavassa Tampereen taidemuseolle ja sen toimistorakennukselle on osoitettu suojelumerkintä (sr-55), jota koskeva kaavamääräys kuuluu: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto".
Tampereen taidemuseo toimii Carl Ludvig Engelin ja Anton Wilhelm Arppen vuonna 1838 suunnittelemassa punatiilisessä viljamakasiinissa, joka vuosina 1930-1931 muutettiin taidemuseoksi ja täydennettiin noppamaisella talomiehenasunnolla. Muutossuunnitelmista vastasi arkkitehti Hilja Gestrin. 1980-luvun alussa rakennukset peruskorjattiin, museota laajennettiin maanalaisella näyttelytilalla ja toimistoksi muutettun talonmiehen asunnon itäsivulle lisättiin porrashuone arkkitehti Antti Ilveskosken suunnitelmin. Myöhemmin maanalaiseen laajennukseen on lisätty maanpäälliset valoarkut ja museon pohjoisjulkisivuun teräksinen poistumistieporras.
Lupahakemuksen mukaan taidemuseon nykyiset rakennukset (makasiini ja entinen talonmiehenasunto) peruskorjataan, 1980-luvun maanalainen näyttelytila sekä talonmiehen asunnon porrashuonelaajennus puretaan ja korvataan uudisosilla. Lisäksi tontin länsiosaan rakennetaan Siilo ja Paja -nimiset uudisrakennukset.
Tämän lausunnon huomiot keskittyvät pääosin suojeltujen taidemuseorakennuksen ja talonmiehentalon peruskorjaukseen, koska uudisrakentaminen pihaan kohdistuvat muutokset ovat tuoreen asemakaavan mukaisia, eikä Pirkanmaan maakuntamuseolla ole kulttuuriympäristön osalta huomautettavaa pihan kunnostamiseen tai hakemuksessa esitettyihin vähäisiin poikkeamisiin asemakaavamääräyksistä. Uudisrakennusten rakentamisen osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa ainoastaan, että tontin länsiosan kohdalla on sijainnut yksi 1800-luvun lopussa rakennetuista Amurin puutalokortteleista, joka purettiin 1980-1990-luvun vaihteen tienoilla. Alueella on siten voinut säilyä arkeologiseksi kulttuuriperinnöksi määriteltäviä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun asutushistoriallisia jäännöksiä, kuten rakennusten perustuksia, joiden dokumentointi asemakaavamääräyksen sj-27 mukaisesti voi olla perusteltua. Rakennushankkeeseen liittyvien kaivutöiden yhteydessä mahdollisesti löytyvien vanhojen rakenteiden dokumentoinnin toteuttamisesta on neuvoteltava maakuntamuseon kanssa.
Suojeltuja rakennuksia ja niitä ympäröivää pihaa koskevan peruskorjauksen laajuudesta on tilaajan, suunnittelijoiden ja Pirkanmaan maakuntamuseon edustajien kesken pidetty työneuvottelu 3.10.2023. Suunnitelmia varten rakennuksen kuntoa on selvitetty kattavasti mm. laatimalla julkisivujen kuntotutkimus (Vahanen rakennusfysiikka Oy, 22.4.2020). Lupahakemuksen suunnitelmat poikkeavat joiltain oleellisilta osin työneuvottelussa sovitusta.
Taidemuseo / makasiini
Neuvottelussa ainoastaan lanterniinin vesikate oli tarkoitus uusia. Nyt koko vesikate esitetään uusittavaksi konesaumattuna peltikatteena. Koko katteen uusiminen ei kuntotutkimuksen perusteella olisi tarpeen, mutta koska 1930-luvun katteen uusiminen on edessä lähitulevaisuudessa, on se luontevaa tehdä jo tässä yhteydessä. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee vesikattoa uusittavaksi kuparipeltisenä tai kuumasinkitystä pellistä konesaumapeltikattona jalkarännein. Sadevesisuppilot ja syöksytorvet esitetään uusittavaksi ja niiden materiaaliksi mainitaan ruskeaksi maalattu pelti. Rakennuksen nykyiset suppilot ja syöksytorvet ovat kuparisia. Maakuntamuseo suosittelee joko säilyttämään nykyiset tai uusimaan ne nykyistä vastaavina. Sama koskee ikkunapeltejä. Tehdaspinnoitettu pelti soveltuu huonosti suojeltuun arvorakennukseen.
Räystään ja pääsisäänkäynnin huonokuntoiset rappaukset ja luonnonkivisokkelin päällä oleva betonikansi uusitaan ja julkisivujen tiilimuurausta ja saumoja kunnostetaan tarpeellisilta osin. Toimenpiteet ovat hyväksyttävissä. Paikkakorjauksia varten Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee teettämään nykyisestä kalkkisementtilaastista laastianalyysin ja käyttämään korjauksissa sekoitussuhteeltaan ja kovuudeltaan vastaavaa seosta. Muutoin riskinä on, että keskenään erikovuiset laastit reagoivat eri tavoin lämpötila- ja kosteusmuutoksiin ja seurauksena voi olla korjausten irti-korkkaaminen ja aiempaa laajemmat vauriot. Kokonaan uusittava rappaus tulee toteuttaa kalkkipitoisiin laasteihin perustuvana kolmikerrosrappauksena ja pintakäsittelyltään kosteutta läpäisevänä. Pintastruktuuri tulee toteuttaa nykyistä vastaavana käsin hiertäen.
Näkyvin suojeltujen julkisivujen aukotukseen esitettävä muutos on yhden makasiiniin pohjoissivun ensimmäisen kerroksen ikkunoiden muuttaminen oveksi, jotta saadaan tarpeellinen uusi hätäpoistumistie. Muutos on perusteltu ja hyväksyttävissä, sillä sille valittu sijainti on luonteva, muutos kohdistuu sekundääriseen takajulkisivuun.
Neuvottelussa rakennuksen ikkunat esitettiin pääosin kunnostettavan. Nyt sekä lanterninin metallirunkoiset että julkisivujen jakopuitteettomat, yksiruutuiset, lakatut tammi-ikkunat on esitetty uusittaviksi. Ikkunoiden puitemateriaali ei käy suunnitelmista ilmi. Kuntoselvitys on suositellut parempikuntoisten ikkunoiden kunnostamista ja huonokuntoisimpien uusimista sekä yksityiskohtaisempaa korjaustarveselvitystä laadittavaksi ikkunoiden korjaustarpeen määrittelemiseksi.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suojeltua rakennusta kunnostettaessa lähtökohtana tulee olla, että rakennushistoriallisesti arvokkaat ja rakennuksen iästä kertovat rakennusosat ensisijassa säilytetään ja korjataan ja vain korjauskelvottomat rakennusosat uusitaan. Maakuntamuseo suosittelee ikkunoiden tarkempaa kuntotutkimusta ja mahdollisten heikkokuntoisten ikkunoiden uusimista nykyisiä vastaavina puusepäntyönä. Materiaalin muutos on poikkeamista suojelumääräyksestä. Poikkeaminen on mahdollista vain erittäin vahvoin perustein. Mikäli ikkunoiden lämmöneristävyyttä halutaan peruskorjauksessa parantaa, voidaan niiden sisäpuitteeseen lisätä lämpölasielementti.
Taidemuseon pääsisäänkäynnin ristipäähakatut graniittiportaat kunnostetaan. 1930-luvun kaksilehtiseen tammiseen peilioveen tai fasettihiotuin lasein ja kupariristikoin koristeltuihin tuulikaapin oviin ei suunnitelmissa mainita kohdistuvan muutoksia, mikä on myönteistä. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee ovien kunnostamista ja lakkaamista tai maalaamista niiden säilymisen turvaamiseksi. Museon sisätiloja koskeviin muutoksiin maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.
Vahtimestarin asuintalo
Kuten museorakennuksessakin, vahtimestarin asuintalon vesikate esitetään uusittavaksi konesaumattuna peltikatteena. Kuntotutkimuksen perusteella nykyinen vesikate ei tarvitse toimenpiteitä. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee vesikatteen uusimista vasta kun sille on todettu tarve. Mikäli katto kuitenkin uusitaan nyt, tulee se uusia nykyistä vastaavana kuumasinkitystä pellistä konesaumapeltikattona jalkarännein. Myös sadevesisuppilot ja syöksytorvet suositellaan uusittavan peltisepäntyönä kuumasinkitystä pellistä.
Rakennuksen julkisivujen rappaus on tarkoitus uusia kokonaan, vaikka kuntotutkimus suosittelee ainoastaan ikkunoita ympäröivien rappauskehien uusimista ja muutoin paikkakorjauksia ja lopuksi julkisivujen maalaamista. Rappauksen uusiminen on hyväksyttävissä. Se on tärkeä toteuttaa kalkkipitoisiin laasteihin perustuvana kolmikerrosrappauksena, pintastruktuuri nykyistä vastaavana käsin hiertäen ja pintakäsittelyltään kosteutta läpäisevänä. Tammisen pääsisäänkäynnin ovi säilyy, mitä maakuntamuseo pitää tärkeänä.
Rakennuksen alkuperäiset 1930-luvun kuusiruutuiset ikkunat ja ullakon suorakaiteen muotoiset ikkunat esitetään uusittaviksi, vaikka ne vaikuttavat hyväkuntoisilta ja kuntoselvitys on suositellut yksityiskohtaisempaa korjaustarveselvitystä laadittavaksi ikkunoiden korjaustarpeen määrittelemiseksi. Ikkunoiden puitemateriaali ei käy suunnitelmista ilmi. Lisäksi kahden ullakon ikkunan tilalle esitetään vaihdettavaksi ilmanvaihtoon liittyvät raitisilmasäleiköt.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ikkunoiden uusimisen perusteena tulee olla tarkempi kuntotutkimus, joka osoittaa puuosien lahokorjausten tarpeen olevan yli 50%. Alkuperäiset 1930-luvun puuikkunat ovat laadukkaat ja huollettuina käytännössä ikuiset. Kadunkulkijan katselukorkeudella sijaitsevilla ikkunoilla on merkittävä asema pienen rakennuksen julkisivuissa, eikä niitä tule uusia ellei se ole aivan välttämätöntä. Rakennuksen ikkunat tulee ensisijassa kunnostaa Museoviraston ikkunankorjauskortin mukaisesti perinteisin materiaalein ja menetelmin (pellavaöljykitti ja pellavaöljymaali). Mikäli tarkempi kuntotutkimus osoittaa, että ikkunat on uusittava, tulee ne uusia alkuperäistä vastaavina puusepän valmistamina puuikkunoina huomioiden, että koko, muoto, väritys, puitejako, heloitus ja asema suhteessa julkisivupintaan eivät muutu. Sisäikkuna on mahdollista toteuttaa puitejaottomana ja lämpölasielementillisenä. Sen sijaan modernit, huoltovapaat alumiini-puuikkunat eivät sovellu suojeltuun arvorakennukseen. Ullakon ikkunoiden muutos säleiköiksi on perusteltu ja vähemmän näkyvä muutos ja siten hyväksyttävä.
Suunnitelmien mukaan lisäksi vahtimestarin asuintalon pääsisäänkäynnin edustan terassi ja myöhemmin lisätty porrashuone puretaan ja uusitaan. Näiden osalta Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä huolellista detaljointia ja toteutusta, jotta modernit osat saadaan sovitettua kokonaisuuteen. Rakennus muutetaan museokaupaksi ja sen sisätilat uudistetaan täysin. Sisätiloja koskeviin muutoksiin maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa, joskin olisi toivottavaa, että mahdollisia säilyneitä listoituksia, väliovia tai muuta kiinteää sisustusta olisi mahdollista säilyttää kertomassa rakennuksen iästä ja sen alkuperäisestä käytöstä.
Suunnitelmia tulisi vielä kehittää edellä kuvatusti. Soveltuvin osin edellä mainittuja asioita voidaan myös kirjata lupaehdoiksi. Rakentamislupapäätös pyydetään toimittamaan tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tutustuttuaan lupa-aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Tampereen taidemuseon korjaus- ja muutostyöt, maanalaisten osien uudistaminen sekä uuden taidemuseorakennuksen rakentaminen perustuvat vuonna 2017 järjestetyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen ”Siilo” sekä sen perusteella laadittuun alueen asemakaavan muutokseen.
Tampereen taidemuseon kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu useissa selvityksissä ja niiden perusteella museo on osoitettu voimassa olevissa Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa ja Tampereen yleiskaavoissa maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Uimahalli, taidemuseot ja Amurin työläismuseokortteli). Kaavamääräykset edellyttävät kohteen arvojen säilyttämistä.
Voimassa olevassa, vuonna 2024 hyväksytyssä asemakaavassa Tampereen taidemuseolle ja sen toimistorakennukselle on osoitettu suojelumerkintä (sr-55), jota koskeva kaavamääräys kuuluu: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne, rakennuksen rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Merkittävissä hankkeissa korjaus- ja muutossuunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto".
Tampereen taidemuseo toimii Carl Ludvig Engelin ja Anton Wilhelm Arppen vuonna 1838 suunnittelemassa punatiilisessä viljamakasiinissa, joka vuosina 1930-1931 muutettiin taidemuseoksi ja täydennettiin noppamaisella talomiehenasunnolla. Muutossuunnitelmista vastasi arkkitehti Hilja Gestrin. 1980-luvun alussa rakennukset peruskorjattiin, museota laajennettiin maanalaisella näyttelytilalla ja toimistoksi muutettun talonmiehen asunnon itäsivulle lisättiin porrashuone arkkitehti Antti Ilveskosken suunnitelmin. Myöhemmin maanalaiseen laajennukseen on lisätty maanpäälliset valoarkut ja museon pohjoisjulkisivuun teräksinen poistumistieporras.
Lupahakemuksen mukaan taidemuseon nykyiset rakennukset (makasiini ja entinen talonmiehenasunto) peruskorjataan, 1980-luvun maanalainen näyttelytila sekä talonmiehen asunnon porrashuonelaajennus puretaan ja korvataan uudisosilla. Lisäksi tontin länsiosaan rakennetaan Siilo ja Paja -nimiset uudisrakennukset.
Tämän lausunnon huomiot keskittyvät pääosin suojeltujen taidemuseorakennuksen ja talonmiehentalon peruskorjaukseen, koska uudisrakentaminen pihaan kohdistuvat muutokset ovat tuoreen asemakaavan mukaisia, eikä Pirkanmaan maakuntamuseolla ole kulttuuriympäristön osalta huomautettavaa pihan kunnostamiseen tai hakemuksessa esitettyihin vähäisiin poikkeamisiin asemakaavamääräyksistä. Uudisrakennusten rakentamisen osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa ainoastaan, että tontin länsiosan kohdalla on sijainnut yksi 1800-luvun lopussa rakennetuista Amurin puutalokortteleista, joka purettiin 1980-1990-luvun vaihteen tienoilla. Alueella on siten voinut säilyä arkeologiseksi kulttuuriperinnöksi määriteltäviä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun asutushistoriallisia jäännöksiä, kuten rakennusten perustuksia, joiden dokumentointi asemakaavamääräyksen sj-27 mukaisesti voi olla perusteltua. Rakennushankkeeseen liittyvien kaivutöiden yhteydessä mahdollisesti löytyvien vanhojen rakenteiden dokumentoinnin toteuttamisesta on neuvoteltava maakuntamuseon kanssa.
Suojeltuja rakennuksia ja niitä ympäröivää pihaa koskevan peruskorjauksen laajuudesta on tilaajan, suunnittelijoiden ja Pirkanmaan maakuntamuseon edustajien kesken pidetty työneuvottelu 3.10.2023. Suunnitelmia varten rakennuksen kuntoa on selvitetty kattavasti mm. laatimalla julkisivujen kuntotutkimus (Vahanen rakennusfysiikka Oy, 22.4.2020). Lupahakemuksen suunnitelmat poikkeavat joiltain oleellisilta osin työneuvottelussa sovitusta.
Taidemuseo / makasiini
Neuvottelussa ainoastaan lanterniinin vesikate oli tarkoitus uusia. Nyt koko vesikate esitetään uusittavaksi konesaumattuna peltikatteena. Koko katteen uusiminen ei kuntotutkimuksen perusteella olisi tarpeen, mutta koska 1930-luvun katteen uusiminen on edessä lähitulevaisuudessa, on se luontevaa tehdä jo tässä yhteydessä. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee vesikattoa uusittavaksi kuparipeltisenä tai kuumasinkitystä pellistä konesaumapeltikattona jalkarännein. Sadevesisuppilot ja syöksytorvet esitetään uusittavaksi ja niiden materiaaliksi mainitaan ruskeaksi maalattu pelti. Rakennuksen nykyiset suppilot ja syöksytorvet ovat kuparisia. Maakuntamuseo suosittelee joko säilyttämään nykyiset tai uusimaan ne nykyistä vastaavina. Sama koskee ikkunapeltejä. Tehdaspinnoitettu pelti soveltuu huonosti suojeltuun arvorakennukseen.
Räystään ja pääsisäänkäynnin huonokuntoiset rappaukset ja luonnonkivisokkelin päällä oleva betonikansi uusitaan ja julkisivujen tiilimuurausta ja saumoja kunnostetaan tarpeellisilta osin. Toimenpiteet ovat hyväksyttävissä. Paikkakorjauksia varten Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee teettämään nykyisestä kalkkisementtilaastista laastianalyysin ja käyttämään korjauksissa sekoitussuhteeltaan ja kovuudeltaan vastaavaa seosta. Muutoin riskinä on, että keskenään erikovuiset laastit reagoivat eri tavoin lämpötila- ja kosteusmuutoksiin ja seurauksena voi olla korjausten irti-korkkaaminen ja aiempaa laajemmat vauriot. Kokonaan uusittava rappaus tulee toteuttaa kalkkipitoisiin laasteihin perustuvana kolmikerrosrappauksena ja pintakäsittelyltään kosteutta läpäisevänä. Pintastruktuuri tulee toteuttaa nykyistä vastaavana käsin hiertäen.
Näkyvin suojeltujen julkisivujen aukotukseen esitettävä muutos on yhden makasiiniin pohjoissivun ensimmäisen kerroksen ikkunoiden muuttaminen oveksi, jotta saadaan tarpeellinen uusi hätäpoistumistie. Muutos on perusteltu ja hyväksyttävissä, sillä sille valittu sijainti on luonteva, muutos kohdistuu sekundääriseen takajulkisivuun.
Neuvottelussa rakennuksen ikkunat esitettiin pääosin kunnostettavan. Nyt sekä lanterninin metallirunkoiset että julkisivujen jakopuitteettomat, yksiruutuiset, lakatut tammi-ikkunat on esitetty uusittaviksi. Ikkunoiden puitemateriaali ei käy suunnitelmista ilmi. Kuntoselvitys on suositellut parempikuntoisten ikkunoiden kunnostamista ja huonokuntoisimpien uusimista sekä yksityiskohtaisempaa korjaustarveselvitystä laadittavaksi ikkunoiden korjaustarpeen määrittelemiseksi.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suojeltua rakennusta kunnostettaessa lähtökohtana tulee olla, että rakennushistoriallisesti arvokkaat ja rakennuksen iästä kertovat rakennusosat ensisijassa säilytetään ja korjataan ja vain korjauskelvottomat rakennusosat uusitaan. Maakuntamuseo suosittelee ikkunoiden tarkempaa kuntotutkimusta ja mahdollisten heikkokuntoisten ikkunoiden uusimista nykyisiä vastaavina puusepäntyönä. Materiaalin muutos on poikkeamista suojelumääräyksestä. Poikkeaminen on mahdollista vain erittäin vahvoin perustein. Mikäli ikkunoiden lämmöneristävyyttä halutaan peruskorjauksessa parantaa, voidaan niiden sisäpuitteeseen lisätä lämpölasielementti.
Taidemuseon pääsisäänkäynnin ristipäähakatut graniittiportaat kunnostetaan. 1930-luvun kaksilehtiseen tammiseen peilioveen tai fasettihiotuin lasein ja kupariristikoin koristeltuihin tuulikaapin oviin ei suunnitelmissa mainita kohdistuvan muutoksia, mikä on myönteistä. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee ovien kunnostamista ja lakkaamista tai maalaamista niiden säilymisen turvaamiseksi. Museon sisätiloja koskeviin muutoksiin maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa.
Vahtimestarin asuintalo
Kuten museorakennuksessakin, vahtimestarin asuintalon vesikate esitetään uusittavaksi konesaumattuna peltikatteena. Kuntotutkimuksen perusteella nykyinen vesikate ei tarvitse toimenpiteitä. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee vesikatteen uusimista vasta kun sille on todettu tarve. Mikäli katto kuitenkin uusitaan nyt, tulee se uusia nykyistä vastaavana kuumasinkitystä pellistä konesaumapeltikattona jalkarännein. Myös sadevesisuppilot ja syöksytorvet suositellaan uusittavan peltisepäntyönä kuumasinkitystä pellistä.
Rakennuksen julkisivujen rappaus on tarkoitus uusia kokonaan, vaikka kuntotutkimus suosittelee ainoastaan ikkunoita ympäröivien rappauskehien uusimista ja muutoin paikkakorjauksia ja lopuksi julkisivujen maalaamista. Rappauksen uusiminen on hyväksyttävissä. Se on tärkeä toteuttaa kalkkipitoisiin laasteihin perustuvana kolmikerrosrappauksena, pintastruktuuri nykyistä vastaavana käsin hiertäen ja pintakäsittelyltään kosteutta läpäisevänä. Tammisen pääsisäänkäynnin ovi säilyy, mitä maakuntamuseo pitää tärkeänä.
Rakennuksen alkuperäiset 1930-luvun kuusiruutuiset ikkunat ja ullakon suorakaiteen muotoiset ikkunat esitetään uusittaviksi, vaikka ne vaikuttavat hyväkuntoisilta ja kuntoselvitys on suositellut yksityiskohtaisempaa korjaustarveselvitystä laadittavaksi ikkunoiden korjaustarpeen määrittelemiseksi. Ikkunoiden puitemateriaali ei käy suunnitelmista ilmi. Lisäksi kahden ullakon ikkunan tilalle esitetään vaihdettavaksi ilmanvaihtoon liittyvät raitisilmasäleiköt.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että ikkunoiden uusimisen perusteena tulee olla tarkempi kuntotutkimus, joka osoittaa puuosien lahokorjausten tarpeen olevan yli 50%. Alkuperäiset 1930-luvun puuikkunat ovat laadukkaat ja huollettuina käytännössä ikuiset. Kadunkulkijan katselukorkeudella sijaitsevilla ikkunoilla on merkittävä asema pienen rakennuksen julkisivuissa, eikä niitä tule uusia ellei se ole aivan välttämätöntä. Rakennuksen ikkunat tulee ensisijassa kunnostaa Museoviraston ikkunankorjauskortin mukaisesti perinteisin materiaalein ja menetelmin (pellavaöljykitti ja pellavaöljymaali). Mikäli tarkempi kuntotutkimus osoittaa, että ikkunat on uusittava, tulee ne uusia alkuperäistä vastaavina puusepän valmistamina puuikkunoina huomioiden, että koko, muoto, väritys, puitejako, heloitus ja asema suhteessa julkisivupintaan eivät muutu. Sisäikkuna on mahdollista toteuttaa puitejaottomana ja lämpölasielementillisenä. Sen sijaan modernit, huoltovapaat alumiini-puuikkunat eivät sovellu suojeltuun arvorakennukseen. Ullakon ikkunoiden muutos säleiköiksi on perusteltu ja vähemmän näkyvä muutos ja siten hyväksyttävä.
Suunnitelmien mukaan lisäksi vahtimestarin asuintalon pääsisäänkäynnin edustan terassi ja myöhemmin lisätty porrashuone puretaan ja uusitaan. Näiden osalta Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä huolellista detaljointia ja toteutusta, jotta modernit osat saadaan sovitettua kokonaisuuteen. Rakennus muutetaan museokaupaksi ja sen sisätilat uudistetaan täysin. Sisätiloja koskeviin muutoksiin maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa, joskin olisi toivottavaa, että mahdollisia säilyneitä listoituksia, väliovia tai muuta kiinteää sisustusta olisi mahdollista säilyttää kertomassa rakennuksen iästä ja sen alkuperäisestä käytöstä.
Suunnitelmia tulisi vielä kehittää edellä kuvatusti. Soveltuvin osin edellä mainittuja asioita voidaan myös kirjata lupaehdoiksi. Rakentamislupapäätös pyydetään toimittamaan tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Jaa
Facebookissa