Lempäälä
Tampere
Valkeakoski
Akaa

Riihimäki–Tampere-rataosuuden kulttuuriperintöinventointi

Kulttuuriympäristöinventointi

Työssä tunnistetaan ja arvotetaan Riihimäen–Tampereen rataosuuden historiaan liittyviä rakennushistoriallisia, liikennehistoriallisia ja maisemallisia arvoja. Näitä ilmentävät esimerkiksi radan infrastruktuuri ja linjaus, liikenteenhoitoon liittyvät rakennusympäristöt, liikennepaikkaympäristöt, ja rautatien sekä sen varren teollisuuden väliset, historiallisista toiminnallisista yhteyksistä kertovat sivuraiteet. Rautatietä tarkastellaan myös ympäröivän, laajan kulttuurimaiseman kerroksena. Työn varsinaisena kohteena ovat kuitenkin nimenomaan rautatien nykymaisemassa näkyvät historialliset ilmiöt.

Inventoinnin tarkasteluissa painottuvat työmääräsyistä linjanvarren kulttuurihistorialliset kohteet ja ne rakennusympäristöt, joiden arvoja ei aiemmin ole selvitetty esimerkiksi erillisillä inventoinneilla. Suuret liikennepaikat (Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala ja Tampere) käsitellään tästä syystä lähinnä katsauksenomaisesti. Tampereen liikennepaikka itsessään rajattiin kokonaan inventoinnin ulkopuolelle; pohjoisin inventoitu kohde on Viinikanojan alikulkusilta. Myös Tampereen Viinikan ja tavara-aseman ratapihat sekä varikkoalueet rajattiin edellä mainituista syistä tämän linjaosuuteen keskittyvän tarkastelun ulkopuolelle.

Työn maastoinventoinnit toteutettiin huhtikuun ja heinäkuun välillä 2024.

Rautatie Riihimäeltä Hämeenlinnaan valmistui 1862 ja edelleen Tampereelle 1876. Ratalinjaa on monin paikoin oiottu 1960- ja 1990-lukujen peruskorjauksissa. Oikaisujen myötä käytöstä pois jääneet linjan fragmentit tarjoavat kuitenkin mielenkiintoisia näytteitä rataverkon kehityksestä ja radan alkuperäisistä rakenteista.

Liikenteen jatkumoon liittyy omia kulttuuriperintöarvojaan, mutta aktiivinen käyttö ja muuttuvat tarpeet ovat toisaalta muovanneet liikennepaikkaympäristöjä ajan mittaan voimakkaastikin. Alkuperäiset 1800-luvun asemarakennukset ovat rataosuudella säilyneet vain Lempäälässä. Ehein historiallinen rautatieläisasuinalue löytyy Toijalasta.

Merkittävimpien asema-alueiden kulttuurihistorialliset arvot on jo entuudestaan varsin kattavasti selvitetty erillisissä inventoinneissa. Vähemmälle huomiolle jäänyttä rakennuskantaa ja liikenteenhoidon historiaa edustavat esimerkiksi ratavartijan tuvat, joita alun perin sijaitsi linjan varressa keskimäärin muutaman kilometrin välein. Nykyisen Hämeenlinna-Tampere-linjan varressa on säilynyt vähintään viisi alkuperäisasunsa hyvin säilyttänyttä 1870-luvun vahtitupaa. Eräät autioituneetkin ratavartijan tontit linjan varressa ovat puhuttelevia todisteita väylänpitoon liittyvän asumisen historiasta.

Kulttuuriperintöarvoiltaan huomattavia siltoja ovat 1952 valmistunut Lempäälän kanavan ratasilta, Kuokkalankosken käytöstä poistetut teräsristikkosillat (1933–1947) Lempäälässä, sekä Viinikanojan 1939 valmistunut alikulkusilta Tampereen kaupunkialueella.

Hämeenlinnan ja Tampereen välisen osuuden mielenkiintoisimpiin kulttuuriperintökohteisiin lukeutuvat ratalinjalta lihasvoimin raivatuista kivistä ladotut kiviaidat tai kipinäaidat. Inventoinnissa paikannettiin 11 uutta (ja lisäksi kaksi todennäköisesti peitettyä) kiviaitakohdetta.

Suomen Rautatiemuseo / Mikko Itälahti

01.04.2024

29.01.2025