Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta Suunnittelualue sijaitsee Nokian Tervasuon, Sammaliston ja Sotkan pientaloalueiden ja Pyhäjärven rajaamalla alueella, keskustasta noin 5 km lounaaseen. Kaavahankkeen tavoitteena on kehittää alueesta rannan läheinen viihtyisä pientaloasuinalue huomioiden kulttuuriperintö ja luontoarvot. Tutustuttuaan hankkeen luonnosvaiheen aineistoihin alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Urhatun leirikeskusta lukuun ottamatta suunnittelualueella on voimassa vuonna 2023 hyväksytty osayleiskaava, jota varten on laadittu rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Heilu Oy, 2022). Selvitys kattaa myös osayleiskaavan ulkopuolelle jätetyn Urhatun alueen. Maakuntamuseo katsoo, että laadittu selvitys on tavanomaista yleiskaavan selvitystä yksityiskohtaisempi ja siksi riittävä myös laadittavan asemakaavan tarpeisiin. Näin ollen hankkeessa ei ole tarpeen laatia rakennetun ympäristön tai maiseman osalta lisäselvityksiä
Asemakaavaluonnoksessa viljelykäytöstä pois jääneille peltoalueille ja niiden väliin jääville metsäalueille osoitetaan pääasiassa pientaloasumista. Uusia omakotitontteja (AO) on lähes 90 kpl, muita pientalotontteja (AP) ja uusia rivitalotontteja (AR) kumpaakin noin 10 kpl. Lisäksi osoitetaan mm. uimaranta, satama-alue sekä lähivirkistysalueita. Rakennetun ympäristön selvityksen perusteella arvokkaimmiksi tunnistetut ja yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti merkittävinä kohteina huomioidut Kesärannan, Ahovalkaman ja Lehtiniemen päärakennukset on varustettu Suojeltava rakennus -merkinnöillä (sr).
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että sr-merkintään tulee lisätä asianmukainen purkamisen kieltävä ja arvojen säilyttämiseen tähtäävä kaavamääräys, esimerkiksi muodossa Suojeltava rakennus. Rakennuksella on rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee muutos- ja korjaustöissä säilyttää. Julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa ei saa turmella.
Rakennetun ympäristön selvityksen toimenpidesuosituksia tulisi myös kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa huomioida nyt esitettyä laajemmin. Selvitys tuo esiin myös päärakennuksia ympäröivien pihojen ja talousrakennusten sekä niiden yhdessä muodostamien pihapiirien arvoja. Kaavaluonnos osoittaa esimerkiksi Ahovalkaman ja Lehtiniemen päärakennusten ympärille ja asuin- ja talousrakennuksen väliin runsaasti uudisrakentamista, jonka toteutumisen myötä pihapiirin arvot pääosin menetettäisiin ja ainoastaan päärakennus säilyisi kuriositeettina uudisrakentamisen keskellä, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä.
Suojeltavien rakennusten ympärille tulee varata rakentamisesta vapaata aluetta, keskeisten niille avautuvien näkymien eteen ei tule sijoittaa maisemallisia arvoja heikentäviä rakennuksia, kuten autokatoksia, ja kaikkien inventoinnissa huomioitujen kohteiden piha-alueiden säilymiseen on syytä kiinnittää huomiota. Vaikutusten arviointia tulisi täydentää ja havainnollistaa laatimalla havainnekuvia uudisrakentamisen maisemavaikutusten arvioimiseksi.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueella on tehty arkeologiset inventoinnit vuosina 2020-2022 (Nokia, Kuusisto, arkeologinen inventointi 2020; Nokia, Kuusiston kaava-alueen laajennuksen arkeologinen inventointi 2021 ja Nokia Kuusisto-Lehtiniemi osayleiskaava-alueen arkeologinen täydennysinventointi 2022/Mikroliitti Oy). Osayleiskaavoitusta varten tehdyt inventoinnit ovat alueen asemakaavoitusta varten pääosin riittävät.
Kaava-alueella sijaitsee kolme kiinteää muinaisjäännöstä: Urhatunniemi (mj.tunnus 536010040, neljä metallikautista lapinrauniota), Torisevanlahti (1000044509, hiilimiilu) ja Samulinkorpi (1000048253, rajamerkki). Kaavaselostusta tulee täydentää lisäämällä kaikkien kohteiden nimet, tyypit, muinaisjäännösrekisterin tunnukset ja suojelustatukset edeltävän mukaisesti. Kaavaselostuksesta tulee ilmetä, että kiinteät muinaisjäännökset suoja-alueineen ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja ja niiden luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty (MML 1 §, 4 §).
Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavakarttaan sm-6-osa-alueina. Merkinnän määräys tulee korjata muotoon: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo lausunto.
Kaavaluonnoksessa välittömästi VL-lähivirkistysalueelle merkityn Urhatunniemen muinaisjäännösalueen pohjoispuolelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialue (AP) ja heti sm-alueen länsipuolelle uusi palvelurakennusten korttelialue (P), jotka rajautuvat muinaisjäännösalueeseen istutettavan alueen osan (is-2) varauksella. Muinaisjäännösalue sijaitsee niemessä luonnonmukaisena säilyneessä ympäristössä. Muinaisjäännösalueen ympärillä tulee säilyttää myös mahdollisimman laajasti häiriintymätön yhteys maastossa hahmottuvaan muinaisrantavyöhykkeeseen. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä, että rakennettavaksi suunniteltujen korttelialueiden ja muinaisjäännösalueen välimaastoon jätetään lähivirkistysalueelle luonnoksessa esitettyä leveämpi rakentamaton luonnontilainen alue, joka tukee paremmin kiinteän muinaisjäännöksen arvoa, hahmottumista ja ymmärrettävyyttä alueen vanhimman asutuksen muistona.
Urhatunniemen muinaisjäännösalueen tarkkaa maanalaista laajuutta ei ole inventoinneissa selvitetty. Lapinraunioihin saattaa liittyä niiden vieressä sijaitsevia muita esihistoriallisia jäännöksiä, kuten asuin- ja rituaalipaikkoja. Mikäli rakentamisen ja maapohjaan kajoamisen mahdollistavat aluevaraukset sijoitettaisiin luonnokseen merkityllä tavalla välittömästi tarkemmin rajaamattoman kiinteän muinaisjäännöksen viereen, suunnitelma voi vaatia arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista, johon sisältyisi riittävästi koekuoppien kaivamista muinaisjäännösalueen lähiympäristössä. Tutkimustuloksen perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo ratkaisee suunnitelman toteutusmahdollisuuden ja mahdollisten jatkotutkimusten tarpeen. Maakuntamuseo tulee tekemään paikalla maastokatselmuksen, jonka tuloksen perusteella ratkaistaan P- ja AP-aluevarauksia koskevat tarvittavat tutkimustoimenpiteet. Katselmuksen ajankohta sovitaan erikseen; maakuntamuseossa asiaa hoitaa tutkija Ulla Lähdesmäki (p. 040 5923 620).
Kaavaluonnosta tulisi vielä kehittää edellä kerrotuilla tavoilla. Kaavaehdotus aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta Suunnittelualue sijaitsee Nokian Tervasuon, Sammaliston ja Sotkan pientaloalueiden ja Pyhäjärven rajaamalla alueella, keskustasta noin 5 km lounaaseen. Kaavahankkeen tavoitteena on kehittää alueesta rannan läheinen viihtyisä pientaloasuinalue huomioiden kulttuuriperintö ja luontoarvot. Tutustuttuaan hankkeen luonnosvaiheen aineistoihin alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Urhatun leirikeskusta lukuun ottamatta suunnittelualueella on voimassa vuonna 2023 hyväksytty osayleiskaava, jota varten on laadittu rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Heilu Oy, 2022). Selvitys kattaa myös osayleiskaavan ulkopuolelle jätetyn Urhatun alueen. Maakuntamuseo katsoo, että laadittu selvitys on tavanomaista yleiskaavan selvitystä yksityiskohtaisempi ja siksi riittävä myös laadittavan asemakaavan tarpeisiin. Näin ollen hankkeessa ei ole tarpeen laatia rakennetun ympäristön tai maiseman osalta lisäselvityksiä
Asemakaavaluonnoksessa viljelykäytöstä pois jääneille peltoalueille ja niiden väliin jääville metsäalueille osoitetaan pääasiassa pientaloasumista. Uusia omakotitontteja (AO) on lähes 90 kpl, muita pientalotontteja (AP) ja uusia rivitalotontteja (AR) kumpaakin noin 10 kpl. Lisäksi osoitetaan mm. uimaranta, satama-alue sekä lähivirkistysalueita. Rakennetun ympäristön selvityksen perusteella arvokkaimmiksi tunnistetut ja yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti merkittävinä kohteina huomioidut Kesärannan, Ahovalkaman ja Lehtiniemen päärakennukset on varustettu Suojeltava rakennus -merkinnöillä (sr).
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että sr-merkintään tulee lisätä asianmukainen purkamisen kieltävä ja arvojen säilyttämiseen tähtäävä kaavamääräys, esimerkiksi muodossa Suojeltava rakennus. Rakennuksella on rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee muutos- ja korjaustöissä säilyttää. Julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa ei saa turmella.
Rakennetun ympäristön selvityksen toimenpidesuosituksia tulisi myös kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa huomioida nyt esitettyä laajemmin. Selvitys tuo esiin myös päärakennuksia ympäröivien pihojen ja talousrakennusten sekä niiden yhdessä muodostamien pihapiirien arvoja. Kaavaluonnos osoittaa esimerkiksi Ahovalkaman ja Lehtiniemen päärakennusten ympärille ja asuin- ja talousrakennuksen väliin runsaasti uudisrakentamista, jonka toteutumisen myötä pihapiirin arvot pääosin menetettäisiin ja ainoastaan päärakennus säilyisi kuriositeettina uudisrakentamisen keskellä, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä.
Suojeltavien rakennusten ympärille tulee varata rakentamisesta vapaata aluetta, keskeisten niille avautuvien näkymien eteen ei tule sijoittaa maisemallisia arvoja heikentäviä rakennuksia, kuten autokatoksia, ja kaikkien inventoinnissa huomioitujen kohteiden piha-alueiden säilymiseen on syytä kiinnittää huomiota. Vaikutusten arviointia tulisi täydentää ja havainnollistaa laatimalla havainnekuvia uudisrakentamisen maisemavaikutusten arvioimiseksi.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueella on tehty arkeologiset inventoinnit vuosina 2020-2022 (Nokia, Kuusisto, arkeologinen inventointi 2020; Nokia, Kuusiston kaava-alueen laajennuksen arkeologinen inventointi 2021 ja Nokia Kuusisto-Lehtiniemi osayleiskaava-alueen arkeologinen täydennysinventointi 2022/Mikroliitti Oy). Osayleiskaavoitusta varten tehdyt inventoinnit ovat alueen asemakaavoitusta varten pääosin riittävät.
Kaava-alueella sijaitsee kolme kiinteää muinaisjäännöstä: Urhatunniemi (mj.tunnus 536010040, neljä metallikautista lapinrauniota), Torisevanlahti (1000044509, hiilimiilu) ja Samulinkorpi (1000048253, rajamerkki). Kaavaselostusta tulee täydentää lisäämällä kaikkien kohteiden nimet, tyypit, muinaisjäännösrekisterin tunnukset ja suojelustatukset edeltävän mukaisesti. Kaavaselostuksesta tulee ilmetä, että kiinteät muinaisjäännökset suoja-alueineen ovat muinaismuistolailla rauhoitettuja ja niiden luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty (MML 1 §, 4 §).
Kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavakarttaan sm-6-osa-alueina. Merkinnän määräys tulee korjata muotoon: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo lausunto.
Kaavaluonnoksessa välittömästi VL-lähivirkistysalueelle merkityn Urhatunniemen muinaisjäännösalueen pohjoispuolelle on osoitettu asuinpientalojen korttelialue (AP) ja heti sm-alueen länsipuolelle uusi palvelurakennusten korttelialue (P), jotka rajautuvat muinaisjäännösalueeseen istutettavan alueen osan (is-2) varauksella. Muinaisjäännösalue sijaitsee niemessä luonnonmukaisena säilyneessä ympäristössä. Muinaisjäännösalueen ympärillä tulee säilyttää myös mahdollisimman laajasti häiriintymätön yhteys maastossa hahmottuvaan muinaisrantavyöhykkeeseen. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tärkeänä, että rakennettavaksi suunniteltujen korttelialueiden ja muinaisjäännösalueen välimaastoon jätetään lähivirkistysalueelle luonnoksessa esitettyä leveämpi rakentamaton luonnontilainen alue, joka tukee paremmin kiinteän muinaisjäännöksen arvoa, hahmottumista ja ymmärrettävyyttä alueen vanhimman asutuksen muistona.
Urhatunniemen muinaisjäännösalueen tarkkaa maanalaista laajuutta ei ole inventoinneissa selvitetty. Lapinraunioihin saattaa liittyä niiden vieressä sijaitsevia muita esihistoriallisia jäännöksiä, kuten asuin- ja rituaalipaikkoja. Mikäli rakentamisen ja maapohjaan kajoamisen mahdollistavat aluevaraukset sijoitettaisiin luonnokseen merkityllä tavalla välittömästi tarkemmin rajaamattoman kiinteän muinaisjäännöksen viereen, suunnitelma voi vaatia arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista, johon sisältyisi riittävästi koekuoppien kaivamista muinaisjäännösalueen lähiympäristössä. Tutkimustuloksen perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo ratkaisee suunnitelman toteutusmahdollisuuden ja mahdollisten jatkotutkimusten tarpeen. Maakuntamuseo tulee tekemään paikalla maastokatselmuksen, jonka tuloksen perusteella ratkaistaan P- ja AP-aluevarauksia koskevat tarvittavat tutkimustoimenpiteet. Katselmuksen ajankohta sovitaan erikseen; maakuntamuseossa asiaa hoitaa tutkija Ulla Lähdesmäki (p. 040 5923 620).
Kaavaluonnosta tulisi vielä kehittää edellä kerrotuilla tavoilla. Kaavaehdotus aineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa