rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen yhden perheen asuinrakennus on rakennettu 1936. Rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäisen runkomuotonsa sekä joitain alkuperäisiä tai niitä vastaavia rakennusosia ja -materiaaleja, kuten saumapeltikatettu satulakatto ja julkisivujen laudoitus ja listoitustapa. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Jalajakadun ja Raitakadun kulmauksessa sijaitsevalla avaralla tontilla ja lähelle katulinjaa rakennetulla asuinrakennuksella on kohtalainen merkitys katumaisemissa.

Jalajakadun ja Raitakadun kulmauksessa sijaitseva pitkän suorakaiteen muotoinen tontti, jolla sijaitsee yksittäispientalotyyppinen ilmeisesti 1936 rakennettu asuinrakennus ja ilmeisesti 1990-luvulla rakennettu autotallia muistuttava piharakennus sekä pieni leikkimökki.

Tontti oli 1930-luvun alkuun asti viljelysmaana. 1930-luvun alussa Jalajakatu 3 ja 5 tontit on lohkottu erilleen ja rakennettu. Jalajakatu 5 asuinrakennuksen kerrotaan rakennetun samaan aikaan kuin Jalajakatu 3, eli 1930-luvun puolivälissä. Rakentajaa ei tiedetä. Kiinteistön nykyinen omistaja on perinyt lapsuudenkotinsa vanhemmiltaan. Asuinrakennus on sikäli poikkeava, että se on ilmeisesti alusta alkaen ollut yhden perheen asuintalo.

Tontin itäkulmassa on ilmeisesti 1990-luvulla rakennettu väritykseltään päärakennusta toistava piharakennus, joka päädyn leveistä ovista päätellen on autotalli. Rakennus ei kuitenkaan ole autotallikäytössä. Sen perustus on tehty betonipilareille, runko on lautarakenteinen, laudoitus on pystypeiterimoitettu ja satulakaton katteena profiloitu pelti. Lisäksi pihassa on pieni leikkimökki. Niitä ei vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi ole inventoitu erikseen.

Lähiympäristössä on useita 1910-30-luvuilla rakennettuja pientaloja, yksi 1960-luvun moderni paritalo, muutamia 1970-luvun moderneja kytkettyjä omakotitaloja sekä kookkaita 1980-luvun rivitaloja. Maastoltaan alue on tasaista ja liikenteellisesti rauhallista.

Katuliittymä tontille on Raitakadulta. Ajotie on sorapintainen, muutoin piha on nurmella. Tonttia on aidattu verkkoaidoilla ja katujen puolelta punaiseksi maalatulla pystyrima-aidalla. Kapealla ja pitkällä puutarhatontilla kasvaa mm. pihlaja, omenapuita, luumua, marjapensaita, vadelmaa, sireeniä, pensaita ja kukkia. Pihan yleisilme on perinteinen.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 22.4.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 322.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas