Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa otsikossa mainitusta aluevaraussuunnitelmasta. Valtatiellä 12 varaudutaan nykyisellä paikallaan leventämään tiejakso Kahtalammilta Maatialaan keskikaiteelliseksi 2+2 -kaistaiseksi tieksi. Suunnittelujakson itäpäähän rakennetaan uusi Kahtalammin eritasoliittymä, jonka myötä Sorvantien tasoliittymä poistetaan valtatieltä. Viholan liittymää parannetaan merkittävästi verrattuna nykytilanteeseen ja myös Kehon liittymän toimivuutta parannetaan. Valtatien 12 poikkileikkauksen ja liittymäjärjestelyjen lisäksi suunnitelmassa esitetään valtatien suuntaiset jalankulku- ja pyöräilyväylät, linja-autopysäkit sekä melusuojaukset. Aluevaraussuunnitelman lähtökohtana oli valtatien 12 pääväyläverkon palvelutasotavoitteet, Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n kehittämistavoitteet sekä Nokian kaupungin kaavoitustarpeet. Aluevaraussuunnitelmassa on määritelty valtatien 12 suunnitteluosuuden parantamistoimenpiteet ja niiden aluevaraukset kaavoitusta ja tien varren rakentamista vartena.
Lausuntopyynnön mukaan aluevaraussuunnitelmaa ei varsinaisesti käsitellä eikä siten hyväksytäkään liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaisella prosessilla, vaan suunnitelma toimii maakunta-, yleis- ja asemakaavoitustöiden taustamateriaalina ja se käsitellään kaavoitusprosessien yhteydessä. Suunnitelmassa esitetyt periaateratkaisut voivat täsmentyä asemakaavoituksessa sekä tie- ja katusuunnittelussa. Valtatien leventäminen, eritasoliittymät, jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen järjestelyt sekä mm. melusuojaukset edellyttävät vielä tie- tai katusuunnitelman. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tehdään myös tarvittavia suunnittelutason edellyttämiä selvityksiä sekä mahdollisia arkeologisia pelastuskaivauksia. Lausunnon antajan esittämät asiat kirjataan tutkittavaksi ja huomioon otettavaksi tiejakson jatkosuunnittelussa. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut aluevaraussuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Hankkeeseen liittyen on suoritettu arkeologinen inventointi ja koekaivaukset (Heilu Oy 2021, raportti 8.11.2021). Raportin mukaan uusi kohde, rajamerkki Ruskeepää 1 liittyisi Hauroisten kylän sisäiseen rajaan (s. 51). Vanhojen karttojen mukaan (pitäjänkartta 1903, Pohjois-Pirkkalan kartta 1928, peruskartta 1961) rajamerkki on kuitenkin sijainnut kahden kylän - Kehon ja Viholan - maaomistusten rajalla. Rajapyykkiä tai selkeää rajaa ei ole ko. kohtaan vielä merkitty 1700-luvun isojakokarttaan, vaan rajankäynti ja rajamerkki ajoittuvat todennäköisesti vasta 1700-luvun jälkeiselle ajalle. Tämän vuoksi kohteen tulkinta muuksi kulttuuriperintökohteeksi on perusteltua. Vaikka muinaismuistolaki ei suojele kohdetta, tulisi sen säilyttämiseen tiehankkeen yhteydessä pyrkiä. Kohde sijoittuu suunnitelmassa tiealueelle, vt 12:n ja rampin R3 väliin. Sen merkintään suunnitelmakartassa tulee liittää selitys. Raportin kohdekuvausta tulee päivittää kohteen merkityksen osalta sekä täydentää (kivirakenteen muoto, käytettyjen kivien koko ja laatu, mahdolliset keskuskivi ja viisarikivet).
Toinen uusi rajamerkkikohde, Ruskeepää 2, on tilusrajapyykki, joka sijaitsee entisten Viholan kylän maaomistusten sisällä. Raportin mukaan kohde on edelleen käytössä olevalla rajalla. Kohteen tulkinnalle muuksi kulttuuriperintökohteeksi ei ole riittäviä perusteita, vaan se on tulkittava muuksi kohteeksi. Raporttia tulisi päivittää myös tältä osin.
Rautakautinen kalmisto Ketolanmäki (mj-tunnus 536010024) sijaitsee välittömästi suunnitelman mukaisen tie- ja liikennealueen rajan eteläpuolella. Muinaisjäännös tulee merkitä suunnitelmaan sen säilymisen turvaamiseksi.
Suunnitelman mukaan hanke tulee koskemaan muinaismuistolain suojaamia rautakautisia kalmistoja Viik 1 (536010019) ja Viik 2 (536010020) siten, että tiealueen luoteisraja tulee siirtymään luoteeseen, kiinteiden muinaisjäännösten kohdalle. Suunnitelmaraportin mukaan valtatien uusi ajorata rakennetaan nykyisen tien pohjoispuolelle. Lisäksi tien kaakkoispuolella tiealueen raja tulee jatkossakin kulkemaan muinaisjäännöksen pohjoisreunan kohdalla. Suunnitelmamerkintöjen mukaan ko. tilavaraukset on tutkittava tarkemmassa suunnittelussa. Suunnitelmaraportin mukaan (s. 29) aluevaraus on laadittu muinaisjäännöskohteet mahdollisimman hyvin huomioiden ja niiden täsmennetyt rajaukset säilyttäen. Tästä huolimatta kohteiden Viik 1 ja Viik 2 rajaukset jäävät osittain tiealueen sisäpuolelle.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Esitetty aluevarausmuutos tulisi vaikuttamaan kolmeen yhtenäiseen muinaisjäännösalueeseen tien luoteispuolella (ks. suunnitelman liite 3-4). Maakuntamuseo toteaa, että tilavarauksen tarvetta ja sen vaikutusta arkeologisiin kulttuuriperintöarvoihin tulee selvittää hyvissä ajoin, ja pitää tärkeänä, että, mikäli tien luoteispuolen laajennus tulee vaatimaan kajoamista muinaisjäännöksiin, tutkitaan myös vaihtoehtoinen ratkaisu, jossa tiealuetta laajennetaan kaakkoissuuntaan ja mahdollinen kajoaminen muinaisjäännöksiin siten minimoidaan. Tiealueen rajan tai rajojen siirtämisestä ja tiehankkeen toteuttamisesta muinaisjäännösten kohdalla tulee hyvissä ajoin tiesuunnitelman tai kaavan valmistelun yhteydessä käydä MML 13 §:n mukainen neuvottelu.
Myös koekaivausten osalta arkeologisessa raportissa on korjaamista vaativia kohtia. Koekuopan 328 kuvauksessa mainitaan merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä - palanutta savea ja hiilenmuruja sisältävä hiesukerros, jonka kaivaminen jätettiin kesken. Raportissa muinaisjäännökselle Viik 1 esitettyä uutta, nykyistä suppeampaa rajausta tulee laajentaa ko. koekuopan alueelle. Muilta osin rajausmuutos on perusteltu.
Raportissa esitetään myös kohteen Viik 2 tien luoteispuoleisen osan rajauksen supistamista kahdeksi pienemmäksi alueeksi. Läntisen osaa-alueen kaakkoisrajaa röykkiöiden 7 ja 8 kaakkoispuolella tulee perustella raportin tekstissä, koska nykyisen muinaisjäännösrajan ja raportissa esitetyn uuden rajan välistä aluetta ei ole tutkittu koekuopin kattavasti samalla tavalla kuin röykkiön 5 kaakkoispuoleista aluetta. Suunnittelun jatkovaiheissa tulee myös varautua kohteen täydentäviin tutkimuksiin.
Viik 1:n kohdekuvauksessa s. 33 mainittuja koekuoppanumeroita ei löydy kohteen koekuoppakartoista. Sivujen 49-56 kuvateksteissä koekuoppien numerot eivät vastaa varsinaisen tekstin kuoppanumeroita. Kartassa 7 on virheellinen kohteen nimi, ja koekaivauksen yleiskartassa (kartta 1) mainitaan vain yksi kohde. Monen koekuopan numeron selvittäminen kartoissa 25 ja 26 on mahdotonta, ja kaikki numerot eivät vastaa kartan 7 numerointia.
Korjattu ja täydennetty arkeologinen tutkimusraportti tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle ja Museovirastoon.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Rakennetun ympäristön ja maiseman arvot keskittyvät parannettavaksi suunnitellun 7,5 kilometrin mittaisen tieosuuden pohjoisosaan, Viikin ja Maatialan alueille. Tältä alueelta on valtakunnallisissa ja maakunnallisissa selvityksissä tunnistettu mm. seuraavat arvoalueet tai kohteet:
- Nokian kirkko ja Maatialan pappila, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
- Nokian asemanseutu ja asuinalueet/ Maatiala, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
- Nokian keskustan kartanot/ Viikin kartano, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
- Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaisema, maakunnallisesti arvokas maisema-alue
Lisäksi parannettavan tiealueen lähiympäristöön sijoittuu asianmukaisesti tunnistetut Nuijasodan muistomerkki sekä useita hieman etäämmällä sijaitsevia rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueita tai kohteita, kuten Valtakunnallisesti merkittävä Nokian teollisuuslaitosten rakennettu kulttuuriympäristö ja maakunnallisesti merkittävä Nokian keskustan kartanoiden / Nokian kartanon rakennettu kulttuuriympäristö.
Edellä mainitut arvot sekä selvitykset, joissa arvot on tunnistettu, on pääsääntöisesti huomioitu suunnittelussa, eikä hankkeeseen vaikuttaisi liittyvän rakennetun ympäristön tai maiseman osalta lisäselvitystarpeita. Huomioitujen kulttuuriympäristön selvitysten listaan tulisi vielä lisätä selvitys: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY-inventointi, Museovirasto 2009. Lisäksi on syytä huomioida, että Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman status on Pirkanmaan 2040 maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen vahvistunut maakunnallisesti arvokkaaksi, sen jälkeen kun ympäristöministeriö loppuvuodesta 2021 vahvisti valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA 2021).
Parannettava tieosuus leventyisi 19 metrin levyiseksi, minkä lisäksi tulisi vielä viherkaistan erottama kevyenliikenteenväylä. Lisäksi rakennettaisiin meluvalleja sekä vähennettäisiin tien korkeusvaihteluita laskemalla ja korottamalla tietä paikoin. Tasaustoimenpiteitä kohdistuisi mm. Viikin kartanon kohdalle, missä tiessä on notkelma. Tietä korotettaisiin useita metrejä ja rakennettaisiin 4 m korkea meluaita.
Nykyisen maastonmuotoja mukailevan kaksikaistaisen tien ja sen molemmissa reunoissa kulkevan kevyenliikenteenväylien yhteenlaskettu leveys Viikin kohdalla on noin 16 metriä. Maisemalliset muutokset vaikuttavatkin ilmeisiltä. Vaikutustenarvioinnissa (luku 4.6) vaikutuksia kulttuuriympäristöarvoihin kuvataan kuitenkin vähäisiksi ja poikkileikkauksen muutoksia maltilliseksi.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että aineiston perusteella ei pysty riittävästi arvioimaan, miten muutokset vaikuttaisivat maiseman tai rakennetun ympäristön arvoihin (esim. maisemat Maatialan pappilasta ja Viikin kartanolta järvelle ja päinvastoin). Suunnittelun tarkentuessa onkin syytä laatia havainnekuvia ja kuvasovitteita, joista maisemallinen muutos käy ilmi. Myös meluaidan ilme ja materiaali Viikin ja Maatialan kohdalla on syytä suunnitella huolellisesti alueen arvoihin sopivaksi.
Mikäli tiesuunnitelmilla todetaan olevan haitallisia vaikutuksia kohteiden arvoihin, tulee tutkia ratkaisuja, joilla vaikutuksia voidaan vähentää (esim. liikennenopeuksien laskeminen, jolloin myös tasaustarve, meluhaitta ja vastaavasti meluesteiden rakentamisen tarve vähenevät).
Tieosuuden tarkemmat tiesuunnitelmat aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa otsikossa mainitusta aluevaraussuunnitelmasta. Valtatiellä 12 varaudutaan nykyisellä paikallaan leventämään tiejakso Kahtalammilta Maatialaan keskikaiteelliseksi 2+2 -kaistaiseksi tieksi. Suunnittelujakson itäpäähän rakennetaan uusi Kahtalammin eritasoliittymä, jonka myötä Sorvantien tasoliittymä poistetaan valtatieltä. Viholan liittymää parannetaan merkittävästi verrattuna nykytilanteeseen ja myös Kehon liittymän toimivuutta parannetaan. Valtatien 12 poikkileikkauksen ja liittymäjärjestelyjen lisäksi suunnitelmassa esitetään valtatien suuntaiset jalankulku- ja pyöräilyväylät, linja-autopysäkit sekä melusuojaukset. Aluevaraussuunnitelman lähtökohtana oli valtatien 12 pääväyläverkon palvelutasotavoitteet, Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n kehittämistavoitteet sekä Nokian kaupungin kaavoitustarpeet. Aluevaraussuunnitelmassa on määritelty valtatien 12 suunnitteluosuuden parantamistoimenpiteet ja niiden aluevaraukset kaavoitusta ja tien varren rakentamista vartena.
Lausuntopyynnön mukaan aluevaraussuunnitelmaa ei varsinaisesti käsitellä eikä siten hyväksytäkään liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaisella prosessilla, vaan suunnitelma toimii maakunta-, yleis- ja asemakaavoitustöiden taustamateriaalina ja se käsitellään kaavoitusprosessien yhteydessä. Suunnitelmassa esitetyt periaateratkaisut voivat täsmentyä asemakaavoituksessa sekä tie- ja katusuunnittelussa. Valtatien leventäminen, eritasoliittymät, jalankulun ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen järjestelyt sekä mm. melusuojaukset edellyttävät vielä tie- tai katusuunnitelman. Tarkemman suunnittelun yhteydessä tehdään myös tarvittavia suunnittelutason edellyttämiä selvityksiä sekä mahdollisia arkeologisia pelastuskaivauksia. Lausunnon antajan esittämät asiat kirjataan tutkittavaksi ja huomioon otettavaksi tiejakson jatkosuunnittelussa. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut aluevaraussuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Hankkeeseen liittyen on suoritettu arkeologinen inventointi ja koekaivaukset (Heilu Oy 2021, raportti 8.11.2021). Raportin mukaan uusi kohde, rajamerkki Ruskeepää 1 liittyisi Hauroisten kylän sisäiseen rajaan (s. 51). Vanhojen karttojen mukaan (pitäjänkartta 1903, Pohjois-Pirkkalan kartta 1928, peruskartta 1961) rajamerkki on kuitenkin sijainnut kahden kylän - Kehon ja Viholan - maaomistusten rajalla. Rajapyykkiä tai selkeää rajaa ei ole ko. kohtaan vielä merkitty 1700-luvun isojakokarttaan, vaan rajankäynti ja rajamerkki ajoittuvat todennäköisesti vasta 1700-luvun jälkeiselle ajalle. Tämän vuoksi kohteen tulkinta muuksi kulttuuriperintökohteeksi on perusteltua. Vaikka muinaismuistolaki ei suojele kohdetta, tulisi sen säilyttämiseen tiehankkeen yhteydessä pyrkiä. Kohde sijoittuu suunnitelmassa tiealueelle, vt 12:n ja rampin R3 väliin. Sen merkintään suunnitelmakartassa tulee liittää selitys. Raportin kohdekuvausta tulee päivittää kohteen merkityksen osalta sekä täydentää (kivirakenteen muoto, käytettyjen kivien koko ja laatu, mahdolliset keskuskivi ja viisarikivet).
Toinen uusi rajamerkkikohde, Ruskeepää 2, on tilusrajapyykki, joka sijaitsee entisten Viholan kylän maaomistusten sisällä. Raportin mukaan kohde on edelleen käytössä olevalla rajalla. Kohteen tulkinnalle muuksi kulttuuriperintökohteeksi ei ole riittäviä perusteita, vaan se on tulkittava muuksi kohteeksi. Raporttia tulisi päivittää myös tältä osin.
Rautakautinen kalmisto Ketolanmäki (mj-tunnus 536010024) sijaitsee välittömästi suunnitelman mukaisen tie- ja liikennealueen rajan eteläpuolella. Muinaisjäännös tulee merkitä suunnitelmaan sen säilymisen turvaamiseksi.
Suunnitelman mukaan hanke tulee koskemaan muinaismuistolain suojaamia rautakautisia kalmistoja Viik 1 (536010019) ja Viik 2 (536010020) siten, että tiealueen luoteisraja tulee siirtymään luoteeseen, kiinteiden muinaisjäännösten kohdalle. Suunnitelmaraportin mukaan valtatien uusi ajorata rakennetaan nykyisen tien pohjoispuolelle. Lisäksi tien kaakkoispuolella tiealueen raja tulee jatkossakin kulkemaan muinaisjäännöksen pohjoisreunan kohdalla. Suunnitelmamerkintöjen mukaan ko. tilavaraukset on tutkittava tarkemmassa suunnittelussa. Suunnitelmaraportin mukaan (s. 29) aluevaraus on laadittu muinaisjäännöskohteet mahdollisimman hyvin huomioiden ja niiden täsmennetyt rajaukset säilyttäen. Tästä huolimatta kohteiden Viik 1 ja Viik 2 rajaukset jäävät osittain tiealueen sisäpuolelle.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Esitetty aluevarausmuutos tulisi vaikuttamaan kolmeen yhtenäiseen muinaisjäännösalueeseen tien luoteispuolella (ks. suunnitelman liite 3-4). Maakuntamuseo toteaa, että tilavarauksen tarvetta ja sen vaikutusta arkeologisiin kulttuuriperintöarvoihin tulee selvittää hyvissä ajoin, ja pitää tärkeänä, että, mikäli tien luoteispuolen laajennus tulee vaatimaan kajoamista muinaisjäännöksiin, tutkitaan myös vaihtoehtoinen ratkaisu, jossa tiealuetta laajennetaan kaakkoissuuntaan ja mahdollinen kajoaminen muinaisjäännöksiin siten minimoidaan. Tiealueen rajan tai rajojen siirtämisestä ja tiehankkeen toteuttamisesta muinaisjäännösten kohdalla tulee hyvissä ajoin tiesuunnitelman tai kaavan valmistelun yhteydessä käydä MML 13 §:n mukainen neuvottelu.
Myös koekaivausten osalta arkeologisessa raportissa on korjaamista vaativia kohtia. Koekuopan 328 kuvauksessa mainitaan merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä - palanutta savea ja hiilenmuruja sisältävä hiesukerros, jonka kaivaminen jätettiin kesken. Raportissa muinaisjäännökselle Viik 1 esitettyä uutta, nykyistä suppeampaa rajausta tulee laajentaa ko. koekuopan alueelle. Muilta osin rajausmuutos on perusteltu.
Raportissa esitetään myös kohteen Viik 2 tien luoteispuoleisen osan rajauksen supistamista kahdeksi pienemmäksi alueeksi. Läntisen osaa-alueen kaakkoisrajaa röykkiöiden 7 ja 8 kaakkoispuolella tulee perustella raportin tekstissä, koska nykyisen muinaisjäännösrajan ja raportissa esitetyn uuden rajan välistä aluetta ei ole tutkittu koekuopin kattavasti samalla tavalla kuin röykkiön 5 kaakkoispuoleista aluetta. Suunnittelun jatkovaiheissa tulee myös varautua kohteen täydentäviin tutkimuksiin.
Viik 1:n kohdekuvauksessa s. 33 mainittuja koekuoppanumeroita ei löydy kohteen koekuoppakartoista. Sivujen 49-56 kuvateksteissä koekuoppien numerot eivät vastaa varsinaisen tekstin kuoppanumeroita. Kartassa 7 on virheellinen kohteen nimi, ja koekaivauksen yleiskartassa (kartta 1) mainitaan vain yksi kohde. Monen koekuopan numeron selvittäminen kartoissa 25 ja 26 on mahdotonta, ja kaikki numerot eivät vastaa kartan 7 numerointia.
Korjattu ja täydennetty arkeologinen tutkimusraportti tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle ja Museovirastoon.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Rakennetun ympäristön ja maiseman arvot keskittyvät parannettavaksi suunnitellun 7,5 kilometrin mittaisen tieosuuden pohjoisosaan, Viikin ja Maatialan alueille. Tältä alueelta on valtakunnallisissa ja maakunnallisissa selvityksissä tunnistettu mm. seuraavat arvoalueet tai kohteet:
- Nokian kirkko ja Maatialan pappila, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
- Nokian asemanseutu ja asuinalueet/ Maatiala, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
- Nokian keskustan kartanot/ Viikin kartano, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
- Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaisema, maakunnallisesti arvokas maisema-alue
Lisäksi parannettavan tiealueen lähiympäristöön sijoittuu asianmukaisesti tunnistetut Nuijasodan muistomerkki sekä useita hieman etäämmällä sijaitsevia rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueita tai kohteita, kuten Valtakunnallisesti merkittävä Nokian teollisuuslaitosten rakennettu kulttuuriympäristö ja maakunnallisesti merkittävä Nokian keskustan kartanoiden / Nokian kartanon rakennettu kulttuuriympäristö.
Edellä mainitut arvot sekä selvitykset, joissa arvot on tunnistettu, on pääsääntöisesti huomioitu suunnittelussa, eikä hankkeeseen vaikuttaisi liittyvän rakennetun ympäristön tai maiseman osalta lisäselvitystarpeita. Huomioitujen kulttuuriympäristön selvitysten listaan tulisi vielä lisätä selvitys: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY-inventointi, Museovirasto 2009. Lisäksi on syytä huomioida, että Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman status on Pirkanmaan 2040 maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen vahvistunut maakunnallisesti arvokkaaksi, sen jälkeen kun ympäristöministeriö loppuvuodesta 2021 vahvisti valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA 2021).
Parannettava tieosuus leventyisi 19 metrin levyiseksi, minkä lisäksi tulisi vielä viherkaistan erottama kevyenliikenteenväylä. Lisäksi rakennettaisiin meluvalleja sekä vähennettäisiin tien korkeusvaihteluita laskemalla ja korottamalla tietä paikoin. Tasaustoimenpiteitä kohdistuisi mm. Viikin kartanon kohdalle, missä tiessä on notkelma. Tietä korotettaisiin useita metrejä ja rakennettaisiin 4 m korkea meluaita.
Nykyisen maastonmuotoja mukailevan kaksikaistaisen tien ja sen molemmissa reunoissa kulkevan kevyenliikenteenväylien yhteenlaskettu leveys Viikin kohdalla on noin 16 metriä. Maisemalliset muutokset vaikuttavatkin ilmeisiltä. Vaikutustenarvioinnissa (luku 4.6) vaikutuksia kulttuuriympäristöarvoihin kuvataan kuitenkin vähäisiksi ja poikkileikkauksen muutoksia maltilliseksi.
Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että aineiston perusteella ei pysty riittävästi arvioimaan, miten muutokset vaikuttaisivat maiseman tai rakennetun ympäristön arvoihin (esim. maisemat Maatialan pappilasta ja Viikin kartanolta järvelle ja päinvastoin). Suunnittelun tarkentuessa onkin syytä laatia havainnekuvia ja kuvasovitteita, joista maisemallinen muutos käy ilmi. Myös meluaidan ilme ja materiaali Viikin ja Maatialan kohdalla on syytä suunnitella huolellisesti alueen arvoihin sopivaksi.
Mikäli tiesuunnitelmilla todetaan olevan haitallisia vaikutuksia kohteiden arvoihin, tulee tutkia ratkaisuja, joilla vaikutuksia voidaan vähentää (esim. liikennenopeuksien laskeminen, jolloin myös tasaustarve, meluhaitta ja vastaavasti meluesteiden rakentamisen tarve vähenevät).
Tieosuuden tarkemmat tiesuunnitelmat aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa