Maakuntamuseolta on kysytty alustavaa kantaa Hämeenpuisto 42:n korottamiseen 1-2 kerroksella. Hämeenpuisto 42 on vuonna 1963 valmistunut seitsemänkerroksinen asuinrakennus, joka sijaitsee Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Alueelta on laadittu yleiskaavatasoisia selvityksiä (Tampereen kantakaupungin rakennettu kulttuuriympäristö 1998 ja Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012), joissa kohteella ei ole tunnistettu olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella toteaa, että Hämeenpuisto on "kaupunkikuvallisesti merkittävä katutila, jolla on keskeinen merkitys keskusta-alueen kaupunkirakenteessa". Selvitys suosittelee näille alueille suunniteltaessa erityistä huolellisuutta ja korkeaa laatutasoa. Selvityksen mukaan suositeltavaa on tarkastella katutilaa kokonaisuutena ja sovittaa ullakko- ja kattoratkaisut tähän kokonaisuuteen. Yhtenäistä räystäslinjaa tavoittelevissa kokonaisuuksissa eheyttävät ratkaisut ovat suositeltavia.
Vaikka rakennusten korkeudet Hämeenpuiston länsireunalla vaihtelevatkin, Klingendahl sekä Hämeenpuisto 42 ja 40 muodostavat yhtenäiseen räystäslinjaan pyrkivän kokonaisuuden, joka on syytä ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Kuten Klingendahlilla, yhden kerroksen korkuinen korotus on lähtökohtaisesti sovitettavissa katukuvaan huolellisella suunnittelulla ja sisäänvedetyllä ratkaisulla. Kahden kerroksen korkuinen korotus sen sijaan vaatii tarkempaa tutkimista. Sen vaikutukset valtakunnalliseen arvoalueeseen ja kaupungin keskeisen akselin näkymiin voivat olla jo hyvinkin suuria ja uhata esimerkiksi rakennusten yhtenäisen korkeuden synnyttämää katutilaa ja Hämeenpuiston näkymien linjakkuutta.
Eli maakuntamuseon näkökulmasta keskeisin kysymys on korotuksen vaikutus katutilaan ja Hämeenpuiston näkymiin. Muutoksen vaikutuksen arvioimiseksi tarvitaan havainnekuvia normaalilta näkymäkorkeudelta eri suunnista. Lähtökohtaisesti yhden kerroksen korotus vaikuttaisi kyseisellä paikalla mahdolliselta, kahden kerroksen korotus vaatii lisäselvittämistä ennen kuin siihen voidaan ottaa kantaa.
Maakuntamuseolta on kysytty alustavaa kantaa Hämeenpuisto 42:n korottamiseen 1-2 kerroksella. Hämeenpuisto 42 on vuonna 1963 valmistunut seitsemänkerroksinen asuinrakennus, joka sijaitsee Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Alueelta on laadittu yleiskaavatasoisia selvityksiä (Tampereen kantakaupungin rakennettu kulttuuriympäristö 1998 ja Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012), joissa kohteella ei ole tunnistettu olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella toteaa, että Hämeenpuisto on "kaupunkikuvallisesti merkittävä katutila, jolla on keskeinen merkitys keskusta-alueen kaupunkirakenteessa". Selvitys suosittelee näille alueille suunniteltaessa erityistä huolellisuutta ja korkeaa laatutasoa. Selvityksen mukaan suositeltavaa on tarkastella katutilaa kokonaisuutena ja sovittaa ullakko- ja kattoratkaisut tähän kokonaisuuteen. Yhtenäistä räystäslinjaa tavoittelevissa kokonaisuuksissa eheyttävät ratkaisut ovat suositeltavia.Vaikka rakennusten korkeudet Hämeenpuiston länsireunalla vaihtelevatkin, Klingendahl sekä Hämeenpuisto 42 ja 40 muodostavat yhtenäiseen räystäslinjaan pyrkivän kokonaisuuden, joka on syytä ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Kuten Klingendahlilla, yhden kerroksen korkuinen korotus on lähtökohtaisesti sovitettavissa katukuvaan huolellisella suunnittelulla ja sisäänvedetyllä ratkaisulla. Kahden kerroksen korkuinen korotus sen sijaan vaatii tarkempaa tutkimista. Sen vaikutukset valtakunnalliseen arvoalueeseen ja kaupungin keskeisen akselin näkymiin voivat olla jo hyvinkin suuria ja uhata esimerkiksi rakennusten yhtenäisen korkeuden synnyttämää katutilaa ja Hämeenpuiston näkymien linjakkuutta.Eli maakuntamuseon näkökulmasta keskeisin kysymys on korotuksen vaikutus katutilaan ja Hämeenpuiston näkymiin. Muutoksen vaikutuksen arvioimiseksi tarvitaan havainnekuvia normaalilta näkymäkorkeudelta eri suunnista. Lähtökohtaisesti yhden kerroksen korotus vaikuttaisi kyseisellä paikalla mahdolliselta, kahden kerroksen korotus vaatii lisäselvittämistä ennen kuin siihen voidaan ottaa kantaa.