arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Arvot:

Sosiaalihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä kohde.

Hatanpään terveysasema sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla ja kuuluu historiallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, jossa on harjoitettu sairaanhoitoa 1910-luvulta lähtien. Alue on muuttunut 1970-luvulta lähtien voimakkaasti, ja tähän muutokseen liittyy myös ulkoasultaan hyvin säilynyt vuonna 1979 valmistunut terveysasema. Terveysasema sijoittuu alueen itäosaan ja muodostaa tuloreittien varrella näkyvän kokonaisuuden.

Paikallisten arkkitehtien (Tähtinen & Kauppila) suunnittelema rakennus muodostaa alueen osassa selkeän arkkitehtonisen ja tyylillisesti yhtenäisen kokonaisuuden, joka edustaa rakennusajankohdalleen laadukasta ja tunnistettavaa terveyskeskusrakentamista. Ainoastaan alkuperäiseen terveyskeskuslaajennukseen kuulunut Y-osa on muutettu merkittävästi ja alkuperäiset rakennusvaiheet eivät ole enää havaittavissa.

Vaikka terveysasemasiivet muodostavat ominaispiirteiltään hyvin säilyneen kokonaisuuden, kyseesä ei ole kuitenkaan itsenäinen rakennuskokonaisuus, vaan kiinteä osa kantasairaalaa, jota korostaa nykyisin myös yhteinen sisäänkäynti.

Arviointi koskee vuonna 1979 valmistuneen terveyasemakokonaisuuden alkuperäisiä C-, D- ja E-siipiä. Y-osassa sekä sairaala-alueella toteutetut merkittävät muutokset vaikuttavat kokonaisarviointiin.

Arkkitehti Lasse Kosunen on arvioinut Hatanpään sairaala-alueen alkuperäisten T- A- ja Y-siipiä koskevassa rakennushistoriallisessa selvityksessä vuodelta 2016 (Y-siipi liittyy myös terveysasemalaajennukseen) arvioinut rakennuskokonaisuutta seuraavasti:

"Rakennusten merkitys kaupunkikuvassa on merkittävästi vähentynyt. T-, A- ja Y-osat eivät muodosta enää alueella sellaista karaktääriä, joka hallitsisi ja määrittelisi ympäristöä. Sairaalan lisärakentamista ei ole erityisemmin sovitettu missään vaiheessa alkuperäisiin osiin vaan se on toteutettu puhtaasti käytännön ja suunnittelijoiden omien lähtökohtien pohjalta.

Lisärakentaminen ei ole tuonut rakennushistorian eikä kaupunkirakenteen kannalta lisäarvoa alueelle, ennemminkin päinvastoin."

Hatanpään sairaala kuuluu osana laajaa monen vuosikymmenen aikana syntynyttä sairaalakokonaisuutta. Bertel Strömmerin 1930-luvulla suunnitteleman alkuperäisen sairaalarakennuksen ympärille syntynyttä kokonaisuutta on laajennettu osin alkuperäisilmettä kunnioittaen, mutta osin on käytetty esimerkiksi moderneja kookkaita lasipintaisia seiniä.Strömmerin suunnittelema alkuperäinen sairaalarakennus on enää pieni ja muutosten seurauksena yhä vaikeammin erottuva osa kokonaisuutta.

Vuonna 1979 valmistunut pääterveysasema muodostaa tässä ajallisesti kerrostuneessa ja arkkitehtonisesti melko sekavassa rakennusmassassa selkeästi oman rakennusajankohtansa ominaispiirteet pääosin säilyttäneen kokonaisuutensa. Kokonaisuus edustaa 1970-80-luvun vaihteelle tyypillistä suorakaiteen mallista ja nauhajulkisivuilla varustettua suunnittelua, jonka massa koostuu yksi- ja kaksikerroksista pohjamalliltaan kampamaisesti sijoitetuista siivistä.

Terveysaseman pohjoispuolelle on toteutettu 1980-luvulla kaksi laajennussiipeä, jotka sopivat hyvin terveysaseman alkuperäisilmeeseen. Merkittävimmät muutokset on kokenut lähivuosina osittain vuonna 1979 valmistunut alkuperäisen kantasairaalan ja terveysaseman välissä oleva Y-osa, jossa sijaitsee nykyinen sairaalan ja terveysaseman yhteinen pääsisäänkäynti.

Hatanpään nykyisen sairaalakokonaisuuden alueella on ollut sairaanhoitoon liittyvää toimintaa ensimmäisestä maailmansodasta lähtien, jolloin Hatanpään kartanon rakennukset toimivat sotasairaalana. Myöhemmin rakennuksiin sijoitettiin kaupunginsairaala. Arkkitehti Bertel Strömmer suunnitteli alueelle uuden kirurgisen sisätautien ja lastensairaalan, joka valmistui vuonna 1935. Tämän rakennuksen ympärille on sittemmin laajentunut nykyinen kantasairaala-/terveysasemakokonaisuus.

Kansanterveyslain astuttua voimaan toiminnan hallinnollisesta keskittämisestä huolimatta pysyivät toiminnot Tampereella hajallaan ja hajaantuivat jopa entisestään. Esimerkiksi vielä vuonna 1980 avoterveydenhuollolla oli käytössään kaikkiaan 83 eri toimipistettä ympäri kaupunkia. Terveyskeskukseen kuului useita terveysasemia, joihin kuului myös kantasairaalan laajennukseksi 1970-luvun lopulla valmistunut Hatanpään pääterveysasema. Lisäksi kaupungin terveysasemia sijaitsi Hervannassa, Tesomalla, Teiskossa, Sorilassa, Pyynikillä ja vanhan kulkutautisairaalan alueella olevassa sosiaalivirastotalossa. Myöhemmin myös lääkäritalot muutettiin terveysasemiksi.

Hatanpään pääterveysaseman suunnittelivat tamperelaisarkkitehdit (SAFA) Antti Tähtinen ja Pentti Kauppila vuonna 1977 ja se valmistui vanhan kantasairaalan länsipuolelle vuonna 1979 ja käsitti kantasairaalaan kiinni valmistuneen nykyisen Y-osan sekä C-, D- ja E-siivet. Rungoltaan syvä ja massoittelultaan matala terveysasema oli pohjakaavaltaan lähes kaksinkertainen alkuperäiseen kantasairaalaan verrattuna. Arkkitehdit Tähtinen & Kauppila vastasivat myös terveysaseman laajennukseksi vuonna 1985 valmistuneiden B- ja F-siipien suunnittelusta.

Hatanpään terveysasema on nykyisin osa laajaa sairaala-aluetta ja sijoittuu tämän kokonaisuuden kannalta kaupunkikuvallisesti merkittävälle itäsivulle sairaala-alueelle johtavien päätuloreittien puolelle. Sairaala-alue rajautuu lännessä Hatanpään kartanon valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Sairaalan ympäristön alueen historiaa ja kehittymistä on tutkinut laajemmin arkkitehti Seija Hirvikallio vuonna 2016.

Sairaalakokonaisuudessa kantasairaala ja terveysasema kuuluvat samaan kiinteistöön, mutta esimerkiksi pohjoispuolella sijaitseva O-rakennus on omalla tontillaan. Sairaala- ja terveysasemakokonaisuuden piha-alueet ovat muuttuneet täydennysrakentamisen seurauksena voimakkaasti. Liikenne- ja pysäköintialueet sekä alueelle johtava katuverkosto ovat muokkaantuneen laajentumisten mukana.

Hirvikallio, Seija: Hatanpään alueen historia ja ajalliset kerrostumat. Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2016.

Kosunen, Lasse: Hatanpään kantasairaala - Rakennukset T, A ja Y. Rakennushistoriallinen selvitys. Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen 2016.

Rasila, Viljo: Tampereen historia IV - Vuodesta 1944 vuoteen 1990. Tampereen kaupunki. 1992.