Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Lempäälän Lempoisten seurakuntatalon kehittämissuunnitelmasta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Hanke koskee arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelemaa, vuonna 1963 valmistunutta Lempoisten seurakuntataloa, joka edustaa aikakaudelle tyypillistä myöhäismodernia pelkistettyä arkkitehtuuria. Rakennus on osa Lempäälän kirkon ympäristöä, joka on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 / Pirkanmaan liitto 2016). Rakennuksella on Lempäälän keskustan osayleiskaavassa (2010) suojelumerkintä sr-1, jonka kaavamääräyksen mukaan rakennuksissa tehtävien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Pirkanmaan maakuntamuseolla on parhaillaan meneillään kaksivuotinen Pirkanmaan modernien seurakuntatalojen inventointihanke, johon Lempoisten seurakuntatalo kuuluu. Inventointi valmistuu vuoden 2022 aikana. Selvityksessä on alustavasti todettu Lempoisten seurakuntatalolla olevan kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja. Rakennuksen suunnitteluajankohdalle tyypillinen arkkitehtuuri on säilynyt pääasiassa hyvin. Virkkusen alkuperäinen suunnitelma on pelkistetty, viimeistelty ja horisontaalisen linjakas. Sen säilyneet yksityiskohdat ovat minimalistisen harkittuja ja huolellisesti toteutettuja.

Rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmia etenkin toimistosiivessä, mutta myös seurakuntasalisiiven kellarikerroksessa. Toimistosiipi on ollut pääosin pois käytöstä yli vuoden. Lempäälän seurakunta esittää, että salisiipi peruskorjataan ja toimistosiipi puretaan. Puretun osan paikalle on tarkoitus rakentaa uusi siipi. Toimistosiiven osalta maakuntamuseo toteaa, että rakennusosan purkaminen on valitettavaa, mutta sen kuntoon liittyvien ongelmien takia mahdollista.

Lausuntopyynnön liitemateriaalina maakuntamuseolle on toimitettu esittelyaineisto, jossa suunniteltua uutta rakennusosaa ja peruskorjausta on havainnollistettu pohjakaavaluonnoksin ja mallintein. Salisiiven pääkerrokseen on suunnitteilla perusparannus, joka sisältää jonkin verran sisätilojen uudelleen järjestämistä, esim. seurakuntasalin takaosan erottamisen kokoustilaksi uudella seinällä. Julkisivuun ei lausuntopyynnön mukaan tehtäisi merkittäviä muutoksia. 

Uuden toimistosiiven pääkerrokseen on tarkoitus sijoittaa toimisto- ja palvelutiloja sekä kahvila. Siipien kulmaan ehdotetaan uutta, koko rakennusta palvelevaa aulaa. Toimistosiiven alakerrokseen sijoitettaisiin seurakunnan nuorisotilat sekä aula-, sosiaali- ja tekniset tilat. Rakennuksen pääilmanvaihdon konehuone on tarkoitus sijoittaa siiven ullakkokerrokseen. Tästä syystä uudesta siivestä tulisi entistä selvästi korkeampi. Uudisosan harjakorkeus olisi seurakuntasalisiiven yleistä harjakorkeutta selvästi suurempi, joskin seurakuntasalin viiston katto-osan huippua metrin matalampi.

Uudisosa osa on lausuntopyynnön mukaan mittakaavaltaan ja väritykseltään salisiipeen sopeutuva ja sille alisteinen. Maakuntamuseo toteaa, että uuden siipiosan arkkitehtuuria on kiitettävästi sopeutettu salisiiven arkkitehtuuriin. Uudissiipi on sijoitettu vanhan siiven paikalle rakennuksen, piha-aukion ja kellotapulin nykyisen jäsentelyn säilyttävällä tavalla. Uusi siipi on suunnitelmien mukaan nykyistä kookkaampi myös runkosyvyyden osalta. Suurin osa rakennuksen massasta on sijoitettu rinteeseen aukion puoleisen maanpinnan alapuolelle, mikä vähentää suuruuden vaikutelmaa jossain määrin. Uudissiipi ei kuitenkaan ole kuvatun kaltaisena salisiivelle alisteinen. Maakuntamuseo esittää, että jatkosuunnittelussa tutkitaan mahdollisuuksia mm. madaltaa harjakorkeutta, jotta seurakuntasalisiiven asema rakennuksen tärkeimpänä osana säilyisi paremmin.

Maakuntamuseo pitää maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kannalta myönteisenä sitä, että seurakuntasalisiipi on päätetty säilyttää ja kunnostaa. Koska kyseessä on maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ydinalueeseen kuuluva rakennus, seurakuntasalisiiven peruskorjauksen suunnittelun pohjaksi tulee laatia rakennushistoriallinen selvitys. Selvityksen perusteella on mahdollista arvioida julkisivujen ja sisätilojen säilyneisyyttä ja kerroksellisuutta sekä määritellä niihin liittyvät arvot ja suojelutavoitteet. Näin varmistetaan, ettei rakennuksen kulttuurihistoriallinen ja arkkitehtoninen arvo vähene peruskorjauksen yhteydessä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kehittämissuunnitelmasta huomautettavaa. Jos rakennushankkeen kaivutöiden yhteydessä kuitenkin tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Täydennetty suunnittelun lähtöaineisto ja peruskorjauksen tarkemmat suunnitelmat tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten viimeistään hankkeen rakennuslupavaiheessa. 

Hanke koskee arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelemaa, vuonna 1963 valmistunutta Lempoisten seurakuntataloa, joka edustaa aikakaudelle tyypillistä myöhäismodernia pelkistettyä arkkitehtuuria. Rakennus on osa Lempäälän kirkon ympäristöä, joka on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 / Pirkanmaan liitto 2016). Rakennuksella on Lempäälän keskustan osayleiskaavassa (2010) suojelumerkintä sr-1, jonka kaavamääräyksen mukaan rakennuksissa tehtävien korjaus- ja muutostöiden sekä ympäristön uudisrakentamisen tulee olla sellaista, että rakennuskannan kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja taajamakuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Pirkanmaan maakuntamuseolla on parhaillaan meneillään kaksivuotinen Pirkanmaan modernien seurakuntatalojen inventointihanke, johon Lempoisten seurakuntatalo kuuluu. Inventointi valmistuu vuoden 2022 aikana. Selvityksessä on alustavasti todettu Lempoisten seurakuntatalolla olevan kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja maisemallisia arvoja. Rakennuksen suunnitteluajankohdalle tyypillinen arkkitehtuuri on säilynyt pääasiassa hyvin. Virkkusen alkuperäinen suunnitelma on pelkistetty, viimeistelty ja horisontaalisen linjakas. Sen säilyneet yksityiskohdat ovat minimalistisen harkittuja ja huolellisesti toteutettuja.

Rakennuksessa on todettu sisäilmaongelmia etenkin toimistosiivessä, mutta myös seurakuntasalisiiven kellarikerroksessa. Toimistosiipi on ollut pääosin pois käytöstä yli vuoden. Lempäälän seurakunta esittää, että salisiipi peruskorjataan ja toimistosiipi puretaan. Puretun osan paikalle on tarkoitus rakentaa uusi siipi. Toimistosiiven osalta maakuntamuseo toteaa, että rakennusosan purkaminen on valitettavaa, mutta sen kuntoon liittyvien ongelmien takia mahdollista.

Lausuntopyynnön liitemateriaalina maakuntamuseolle on toimitettu esittelyaineisto, jossa suunniteltua uutta rakennusosaa ja peruskorjausta on havainnollistettu pohjakaavaluonnoksin ja mallintein. Salisiiven pääkerrokseen on suunnitteilla perusparannus, joka sisältää jonkin verran sisätilojen uudelleen järjestämistä, esim. seurakuntasalin takaosan erottamisen kokoustilaksi uudella seinällä. Julkisivuun ei lausuntopyynnön mukaan tehtäisi merkittäviä muutoksia. 

Uuden toimistosiiven pääkerrokseen on tarkoitus sijoittaa toimisto- ja palvelutiloja sekä kahvila. Siipien kulmaan ehdotetaan uutta, koko rakennusta palvelevaa aulaa. Toimistosiiven alakerrokseen sijoitettaisiin seurakunnan nuorisotilat sekä aula-, sosiaali- ja tekniset tilat. Rakennuksen pääilmanvaihdon konehuone on tarkoitus sijoittaa siiven ullakkokerrokseen. Tästä syystä uudesta siivestä tulisi entistä selvästi korkeampi. Uudisosan harjakorkeus olisi seurakuntasalisiiven yleistä harjakorkeutta selvästi suurempi, joskin seurakuntasalin viiston katto-osan huippua metrin matalampi.

Uudisosa osa on lausuntopyynnön mukaan mittakaavaltaan ja väritykseltään salisiipeen sopeutuva ja sille alisteinen. Maakuntamuseo toteaa, että uuden siipiosan arkkitehtuuria on kiitettävästi sopeutettu salisiiven arkkitehtuuriin. Uudissiipi on sijoitettu vanhan siiven paikalle rakennuksen, piha-aukion ja kellotapulin nykyisen jäsentelyn säilyttävällä tavalla. Uusi siipi on suunnitelmien mukaan nykyistä kookkaampi myös runkosyvyyden osalta. Suurin osa rakennuksen massasta on sijoitettu rinteeseen aukion puoleisen maanpinnan alapuolelle, mikä vähentää suuruuden vaikutelmaa jossain määrin. Uudissiipi ei kuitenkaan ole kuvatun kaltaisena salisiivelle alisteinen. Maakuntamuseo esittää, että jatkosuunnittelussa tutkitaan mahdollisuuksia mm. madaltaa harjakorkeutta, jotta seurakuntasalisiiven asema rakennuksen tärkeimpänä osana säilyisi paremmin.

Maakuntamuseo pitää maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kannalta myönteisenä sitä, että seurakuntasalisiipi on päätetty säilyttää ja kunnostaa. Koska kyseessä on maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ydinalueeseen kuuluva rakennus, seurakuntasalisiiven peruskorjauksen suunnittelun pohjaksi tulee laatia rakennushistoriallinen selvitys. Selvityksen perusteella on mahdollista arvioida julkisivujen ja sisätilojen säilyneisyyttä ja kerroksellisuutta sekä määritellä niihin liittyvät arvot ja suojelutavoitteet. Näin varmistetaan, ettei rakennuksen kulttuurihistoriallinen ja arkkitehtoninen arvo vähene peruskorjauksen yhteydessä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kehittämissuunnitelmasta huomautettavaa. Jos rakennushankkeen kaivutöiden yhteydessä kuitenkin tavataan nokista tai punertavaa maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §).

Täydennetty suunnittelun lähtöaineisto ja peruskorjauksen tarkemmat suunnitelmat tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten viimeistään hankkeen rakennuslupavaiheessa.