Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Purettavaksi aiottu pientalo sijaitsee Taatalassa, osoitteessa Sulkarinne 7. Koivistonkylän-Taatalan asuinalue kuuluu Tampereen palstoittamalla syntyneisiin asuinalueisiin, jotka on huomioitu Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 kaavaselostuksessa luonteeltaan säilyttämisen arvoisina alueina.

Inventoinnissa (Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella / Tampereen kaupunki 2019) todetaan Koivistonkylän-Taatalan kokonaisuudesta, että alueella on palstoittamalla syntynyttä pientaloasutusta 1900-luvun alusta ja että tämä vanha rakennuskanta antaa alueelle sen luonteen. Alueen vanhimpia, ennen 1940-lukua rakennettuja taloja, on säilynyt eniten Sulkavuoren rinteessä, Taatalan ja Koivistonkylän eteläosassa. Tämä alue mainitaan arvoalueen herkimpänä kohtana. Alueen rakennusten ikäjakaumaa havainnollistavan kartan mukaan tätä alueen vanhinta rakennuskantaa on jäljellä erityisesti juuri Sulkavuorenkadun ympäristössä, jossa Sulkarinne 7:n rakennus sijaitsee. Kartan mukaan esim. Sulkarinteen ja Sulkakadun välisen korttelin kymmenestä rakennuksesta kahdeksan on peräisin 1940-lukua varhaisemmalta ajalta. Useita niistä on laajennettu, mutta suurin osa on kerroksellisuudesta huolimatta edelleen tunnistettavissa aikakautensa edustajiksi. Lähialueen kaupunkikuva on Koivistonkylän-Taatalan mittapuulla keskimääräistä yhtenäisempi. Sulkavuoren rinteeltä aukeaa laajoja näkymiä kohti alemman rinteen rakennuksia. Alueen kaupunkikuvalle luonteenomaisia piirteitä ovat mm. kaartuvat tai kumpuilevat katunäkymät, vaihtelevat korttelikoot ja -muodot, harjakattoiset talot ja vehreät puutarhatontit.

Sulkarinne 7:ssä sijaitsevat puolitoistakerroksinen mansardikattoinen pientalo sekä talousrakennus, jotka on rakennettu vuosien 1927-1930 välillä. Asuinrakennuksen alkuperäiset ikkunat on korvattu kookkaammilla moderneilla yksiruutuisilla ikkunoilla ja rakennukseen on katujulkisivun puolelle rakennettu jälkikäteen rakennuksen kokoon nähden suuri avokuisti. Muutosten ajoituksesta ei ole tietoa. Purkamislupahakemuksen mukaan talon rossipohja on jälkikäteen muurattu umpeen eikä muutoksen yhteydessä ole huolehdittu tuuletuksesta. Tästä syystä alapohjaan ja seinien alaosaan on syntynyt kosteusvauriota. Lautarakenteisessa ulkorakennuksessa on sijainnut pieni asuintila ja sauna. Rakennusta on hakemuksen mukaan tuettu sisältä tolpilla, jottei vesikatto romahtaisi. Ulkorakennuksen seinät ovat kallistuneet ja katto notkolla. Aineistoon ei sisälly kuntotutkimuksia.

Alueen voimassa oleva asemakaava nro 1500 on hyväksytty Taatalan ja Koivistonkylän alueelle vuonna 1960. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen selvittämistä ja huomioimista asemakaavoituksen yhteydessä. Näiltä osin kaavan voidaankin katsoa olevan maankäytönohjauksen välineenä vanhentunut. Maakuntamuseo katsoo, että Koivistonkylä-Taatalan arvoalueen kehittämisen periaatteet tulisi ratkaista ajanmukaistamalla sen asemakaavat. Tällä hetkellä palstoittamalla syntyneillä asuinalueilla juuri vanhin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkain rakennuskanta on erityisen uhattuna. Alueille tavoiteltu uudisrakentaminen ei myöskään usein sopeudu alueen kaupunkikuvaan, vaan muuttaa sitä hajanaisempaan suuntaan.

Maakuntamuseo katsoo, että Sulkavuori 7:n rakennusten purkaminen on valitettavaa mutta mahdollista. Jotta Sulkarinteen ja sen lähiympäristön kaupunkikuvalliset arvot eivät heikkenisi, tulee uudisrakentaminen inventointiraportin suositusten mukaisesti sovittaa vanhemman rakennuskannan mittakaavaan ja katunäkymään sopivaksi. Tontille sijoitettavan uudisrakennuksen on syytä olla puolitoistakerroksinen ja massaltaan noppamainen sekä harjakaton kattama. Uudisrakentamisen tulee sopeutua alueen ominaispiirteisiin myös julkisivumateriaalin, värityksen ja aukotuksen osalta. Piha-alueet tulee säilyttää luonnonmukaisina ja vehreinä.

Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja kiertotalouden edistämiseksi tulisi mahdollisen purkamisen yhteydessä pyrkiä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennusten osat, kuten ikkunat, puiset väliovet, tulisijat, listat ja ehjät hirret.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Tonttia koskeva rakennuslupa-aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Purettavaksi aiottu pientalo sijaitsee Taatalassa, osoitteessa Sulkarinne 7. Koivistonkylän-Taatalan asuinalue kuuluu Tampereen palstoittamalla syntyneisiin asuinalueisiin, jotka on huomioitu Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 kaavaselostuksessa luonteeltaan säilyttämisen arvoisina alueina.

Inventoinnissa (Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella / Tampereen kaupunki 2019) todetaan Koivistonkylän-Taatalan kokonaisuudesta, että alueella on palstoittamalla syntynyttä pientaloasutusta 1900-luvun alusta ja että tämä vanha rakennuskanta antaa alueelle sen luonteen. Alueen vanhimpia, ennen 1940-lukua rakennettuja taloja, on säilynyt eniten Sulkavuoren rinteessä, Taatalan ja Koivistonkylän eteläosassa. Tämä alue mainitaan arvoalueen herkimpänä kohtana. Alueen rakennusten ikäjakaumaa havainnollistavan kartan mukaan tätä alueen vanhinta rakennuskantaa on jäljellä erityisesti juuri Sulkavuorenkadun ympäristössä, jossa Sulkarinne 7:n rakennus sijaitsee. Kartan mukaan esim. Sulkarinteen ja Sulkakadun välisen korttelin kymmenestä rakennuksesta kahdeksan on peräisin 1940-lukua varhaisemmalta ajalta. Useita niistä on laajennettu, mutta suurin osa on kerroksellisuudesta huolimatta edelleen tunnistettavissa aikakautensa edustajiksi. Lähialueen kaupunkikuva on Koivistonkylän-Taatalan mittapuulla keskimääräistä yhtenäisempi. Sulkavuoren rinteeltä aukeaa laajoja näkymiä kohti alemman rinteen rakennuksia. Alueen kaupunkikuvalle luonteenomaisia piirteitä ovat mm. kaartuvat tai kumpuilevat katunäkymät, vaihtelevat korttelikoot ja -muodot, harjakattoiset talot ja vehreät puutarhatontit.

Sulkarinne 7:ssä sijaitsevat puolitoistakerroksinen mansardikattoinen pientalo sekä talousrakennus, jotka on rakennettu vuosien 1927-1930 välillä. Asuinrakennuksen alkuperäiset ikkunat on korvattu kookkaammilla moderneilla yksiruutuisilla ikkunoilla ja rakennukseen on katujulkisivun puolelle rakennettu jälkikäteen rakennuksen kokoon nähden suuri avokuisti. Muutosten ajoituksesta ei ole tietoa. Purkamislupahakemuksen mukaan talon rossipohja on jälkikäteen muurattu umpeen eikä muutoksen yhteydessä ole huolehdittu tuuletuksesta. Tästä syystä alapohjaan ja seinien alaosaan on syntynyt kosteusvauriota. Lautarakenteisessa ulkorakennuksessa on sijainnut pieni asuintila ja sauna. Rakennusta on hakemuksen mukaan tuettu sisältä tolpilla, jottei vesikatto romahtaisi. Ulkorakennuksen seinät ovat kallistuneet ja katto notkolla. Aineistoon ei sisälly kuntotutkimuksia.

Alueen voimassa oleva asemakaava nro 1500 on hyväksytty Taatalan ja Koivistonkylän alueelle vuonna 1960. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen selvittämistä ja huomioimista asemakaavoituksen yhteydessä. Näiltä osin kaavan voidaankin katsoa olevan maankäytönohjauksen välineenä vanhentunut. Maakuntamuseo katsoo, että Koivistonkylä-Taatalan arvoalueen kehittämisen periaatteet tulisi ratkaista ajanmukaistamalla sen asemakaavat. Tällä hetkellä palstoittamalla syntyneillä asuinalueilla juuri vanhin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkain rakennuskanta on erityisen uhattuna. Alueille tavoiteltu uudisrakentaminen ei myöskään usein sopeudu alueen kaupunkikuvaan, vaan muuttaa sitä hajanaisempaan suuntaan.

Maakuntamuseo katsoo, että Sulkavuori 7:n rakennusten purkaminen on valitettavaa mutta mahdollista. Jotta Sulkarinteen ja sen lähiympäristön kaupunkikuvalliset arvot eivät heikkenisi, tulee uudisrakentaminen inventointiraportin suositusten mukaisesti sovittaa vanhemman rakennuskannan mittakaavaan ja katunäkymään sopivaksi. Tontille sijoitettavan uudisrakennuksen on syytä olla puolitoistakerroksinen ja massaltaan noppamainen sekä harjakaton kattama. Uudisrakentamisen tulee sopeutua alueen ominaispiirteisiin myös julkisivumateriaalin, värityksen ja aukotuksen osalta. Piha-alueet tulee säilyttää luonnonmukaisina ja vehreinä.

Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja kiertotalouden edistämiseksi tulisi mahdollisen purkamisen yhteydessä pyrkiä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennusten osat, kuten ikkunat, puiset väliovet, tulisijat, listat ja ehjät hirret.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Tonttia koskeva rakennuslupa-aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.