Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Vuonna 1937 rakennettu Kivikartano on alun perin ollut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n virkailijoille tarkoitettu asuinrakennus. Vuosina 1978-2012 se oli terveyskeskus- ja
toimistokäyttössä, minkä jälkeen rakennus on palautettu asuintaloksi. Laadukasta 1930-luvun kerrostaloarkkitehtuuria edustava Kivikartano on inventoitu osana Rakennetun ympäristön selvitystä keskustan osayleiskaavaa varten (FCG, 2016), ja sillä on todettu olevan teollisuushistoriallista ja arkkitehtonista arvoa. Selvityksen suositusten mukaan rakennus tulisi säilyttää ja sen korjausrakentamisessa suositellaan huomioimaan alkuperäiset materiaalit, ikkunat, ovet ja muut säilyneet yksityiskohdat. Kivikartano on myös osa Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Kivikartanon kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu vuonna 1987 hyväksytyssä asemakaavassa, jossa sitä koskee suojelumerkintä sr-1. Määräyksen mukaan mm. rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Kohteen julkisivuun on suunnitteilla seuraavat korjaus- ja muutostyöt: Ulkorappauksen uusiminen, kellarikerroksen neljän ja sisäänkäynnin yhden ikkuna-aukon muuraaminen umpeen, sadevesikourujen ja -syöksyjen sekä talotikkaiden uusiminen, katoksen lisääminen ylimmän parvekkeen yläpuolelle sekä alkuperäisten puuikkunoiden ja kahden päätyasunnon ulko-ovien uusiminen alumiinirunkoisina. Kaksi porraskäytävien ulko-ovea on tarkoitus kunnostaa ja julkisivujen väritys aiotaan säilyttää ennallaan.

Lupapisteeseen ei ole liitetty kohdetta koskevaa kuntoselvitysaineistoa, minkä vuoksi maakuntamuseon rakennustutkija ja perinnerakennusmestari kävivät 14.12.2022 arvioimassa rakennusta ulkopuolelta. Julkisivurappaus oli yleisilmeeltään siisti, mutta lähemmin tarkasteltuna siinä oli havaittavissa paikallisia ja osittain paikkailtuja vauriokohtia. Maakuntamuseo suosittelee tutkimaan vaihtoehtoa, jossa rappausverhous paikataan tarpeellisilta osin ja lopuksi maalataan kauttaaltaan, käyttäen alkuperäistä vastaavia materiaaleja. Ikkunoiden ja ulko-ovien kunto vaikutti silmämääräisesti arvioiden ja niiden ikä huomioiden kohtuulliselta. Tämän ikäiset puuikkunat ja -ovet on yleensä valmistettu laadukkaasta puutavarasta, ja ne ovat useimmiten kunnostettavissa. Kunnostamisen tulisi olla ensisijainen vaihtoehto julkisivuiltaan suojellussa arvorakennuksessa. Energiatalous paranee jo korjaustyön ja asianmukaisen tiivistämisen myötä, mutta sisäpuitteiden varustaminen lämpölaseilla tai nykyaikaisten tuplaovien asentaminen vanhojen ulko-ovien sisäpuolelle on myös mahdollista. Mikäli ikkunat ja ovet kuitenkin päädytään uusimaan, ne tulee toteuttaa alkuperäisen mallin mukaisina puuikkunoina ja -ovina.

Muilta osin maakuntamuseolla ei ole suunnitelluista toimenpiteistä huomautettavaa. Maakuntamuseo tuo kuitenkin vielä esiin, että mikäli hankkeessa päädytään uusivien toimenpiteiden sijaan kunnostaviin ratkaisuihin, kunnostustöihin on mahdollista hakea Museoviraston tai ELY-keskuksen rakenusperinnön hoitoon tarkoitettavia avustuksia. Lisätietoja avustuksista saa esimerkiksi maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta: Anne Uosukainen, anne.uosukainen@tampere.fi, 044 430 9654.

Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Vuonna 1937 rakennettu Kivikartano on alun perin ollut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n virkailijoille tarkoitettu asuinrakennus. Vuosina 1978-2012 se oli terveyskeskus- jatoimistokäyttössä, minkä jälkeen rakennus on palautettu asuintaloksi. Laadukasta 1930-luvun kerrostaloarkkitehtuuria edustava Kivikartano on inventoitu osana Rakennetun ympäristön selvitystä keskustan osayleiskaavaa varten (FCG, 2016), ja sillä on todettu olevan teollisuushistoriallista ja arkkitehtonista arvoa. Selvityksen suositusten mukaan rakennus tulisi säilyttää ja sen korjausrakentamisessa suositellaan huomioimaan alkuperäiset materiaalit, ikkunat, ovet ja muut säilyneet yksityiskohdat. Kivikartano on myös osa Valkeakosken tehtaiden ja yhdyskunnan valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Kivikartanon kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu vuonna 1987 hyväksytyssä asemakaavassa, jossa sitä koskee suojelumerkintä sr-1. Määräyksen mukaan mm. rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.Kohteen julkisivuun on suunnitteilla seuraavat korjaus- ja muutostyöt: Ulkorappauksen uusiminen, kellarikerroksen neljän ja sisäänkäynnin yhden ikkuna-aukon muuraaminen umpeen, sadevesikourujen ja -syöksyjen sekä talotikkaiden uusiminen, katoksen lisääminen ylimmän parvekkeen yläpuolelle sekä alkuperäisten puuikkunoiden ja kahden päätyasunnon ulko-ovien uusiminen alumiinirunkoisina. Kaksi porraskäytävien ulko-ovea on tarkoitus kunnostaa ja julkisivujen väritys aiotaan säilyttää ennallaan.Lupapisteeseen ei ole liitetty kohdetta koskevaa kuntoselvitysaineistoa, minkä vuoksi maakuntamuseon rakennustutkija ja perinnerakennusmestari kävivät 14.12.2022 arvioimassa rakennusta ulkopuolelta. Julkisivurappaus oli yleisilmeeltään siisti, mutta lähemmin tarkasteltuna siinä oli havaittavissa paikallisia ja osittain paikkailtuja vauriokohtia. Maakuntamuseo suosittelee tutkimaan vaihtoehtoa, jossa rappausverhous paikataan tarpeellisilta osin ja lopuksi maalataan kauttaaltaan, käyttäen alkuperäistä vastaavia materiaaleja. Ikkunoiden ja ulko-ovien kunto vaikutti silmämääräisesti arvioiden ja niiden ikä huomioiden kohtuulliselta. Tämän ikäiset puuikkunat ja -ovet on yleensä valmistettu laadukkaasta puutavarasta, ja ne ovat useimmiten kunnostettavissa. Kunnostamisen tulisi olla ensisijainen vaihtoehto julkisivuiltaan suojellussa arvorakennuksessa. Energiatalous paranee jo korjaustyön ja asianmukaisen tiivistämisen myötä, mutta sisäpuitteiden varustaminen lämpölaseilla tai nykyaikaisten tuplaovien asentaminen vanhojen ulko-ovien sisäpuolelle on myös mahdollista. Mikäli ikkunat ja ovet kuitenkin päädytään uusimaan, ne tulee toteuttaa alkuperäisen mallin mukaisina puuikkunoina ja -ovina.Muilta osin maakuntamuseolla ei ole suunnitelluista toimenpiteistä huomautettavaa. Maakuntamuseo tuo kuitenkin vielä esiin, että mikäli hankkeessa päädytään uusivien toimenpiteiden sijaan kunnostaviin ratkaisuihin, kunnostustöihin on mahdollista hakea Museoviraston tai ELY-keskuksen rakenusperinnön hoitoon tarkoitettavia avustuksia. Lisätietoja avustuksista saa esimerkiksi maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta: Anne Uosukainen, anne.uosukainen@tampere.fi, 044 430 9654.