Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut Pirkanmaan merkittäviä tulvariskialueita koskevaan ehdotukseen. Alueellinen vastuumuseo toteaa ehdotuksen johdosta seuraavaa. 

Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Tulvariskialueiden arviointi tarkistetaan kuuden vuoden välein, ja sen pohjalta määritellään Suomen merkittävät tulvariskialueet. Merkittävien tulvariskialueiden nimeämisessä otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset sekä alueelliset ja paikalliset olosuhteet. Seurausten merkittävyyttä arvioidaan yleiseltä kannalta, ja arvioinnissa tarkastellaan tulvien vahingollisia seurauksia huomioiden muun muassa korjaamattoman vahingolliset seuraukset kulttuuriperinnölle. Maakuntamuseo on antanut Pirkanmaan ELY-keskukselle lausunnon vastaavasta hankkeesta vuonna 2018 (diar. 181/2018).

Pirkanmaan ELY-keskus on nyt tarkistanut toimialueensa arvioinnit vesistöjen tulvimisesta aiheutuvista tulvariskeistä eikä esitä sen perusteella muutoksia edelliseen kauteen eikä siten ehdota Pirkanmaalta nimettäväksi merkittäviä tulvariskialueita. Vammala on kuitenkin tunnistettu muuksi tulvariskialueeksi, jossa on arvioitu kerran 100 vuodessa esiintyvän tulvan aiheuttavan uhkaa 20 asuinrakennukselle ja yksittäisille liiketiloille Hopun asuinalueella. Vammala -  Keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004 -inventoinnin yhteydessä Hopun alueelta ei ole tunnistettu erityisiä rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Hopun alueen lisäksi vesihuollon osalta on tunnistettu 13 uhattuna olevaa jätevedenpumppaamoa ja 2 sähkönjakelun muuntamoa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa yleisesti, että vesialueiden tulviminen saattaa uhata kosteikkoalueilla ja vesistöjen yhteydessä sijaitsevia muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, joita tunnetaan aiempaa enemmän niiden tutkimuksen lisäännyttyä viime vuosikymmenen aikana. Kiinteät muinaisjäännökset ovat laintasoisesti rauhoitettuja ympäristöarvoja, jotka rajoittavat tai estävät maankäyttöä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty (MML 1 §, 4 §). Tulvariskien hallinnan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentamisen, maarakentamisen ja muiden toimenpiteiden vaikutuksia arvioitaessa on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti. Muuksi tulvariskialueeksi tunnistetun Hopun alueelta tunnetaan kiinteitä muinaisjäännöksiä (aluerajauksesta riippuen 1-3), joihin vesistön tulviminen vaikuttaisi haitallisesti. Edeltävät asiat on syytä todeta tulvariskialueita koskevassa hallintasuunnitelmassa. 

Tulvariskien hallinnan tavoite on arvioida ja vähentää tulvariskejä sekä estää tai vähentää tulvista koituvia vahinkoja. Tulvariskialueiden arviointi tarkistetaan kuuden vuoden välein, ja sen pohjalta määritellään Suomen merkittävät tulvariskialueet. Merkittävien tulvariskialueiden nimeämisessä otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset sekä alueelliset ja paikalliset olosuhteet. Seurausten merkittävyyttä arvioidaan yleiseltä kannalta, ja arvioinnissa tarkastellaan tulvien vahingollisia seurauksia huomioiden muun muassa korjaamattoman vahingolliset seuraukset kulttuuriperinnölle. Maakuntamuseo on antanut Pirkanmaan ELY-keskukselle lausunnon vastaavasta hankkeesta vuonna 2018 (diar. 181/2018).

Pirkanmaan ELY-keskus on nyt tarkistanut toimialueensa arvioinnit vesistöjen tulvimisesta aiheutuvista tulvariskeistä eikä esitä sen perusteella muutoksia edelliseen kauteen eikä siten ehdota Pirkanmaalta nimettäväksi merkittäviä tulvariskialueita. Vammala on kuitenkin tunnistettu muuksi tulvariskialueeksi, jossa on arvioitu kerran 100 vuodessa esiintyvän tulvan aiheuttavan uhkaa 20 asuinrakennukselle ja yksittäisille liiketiloille Hopun asuinalueella. Vammala -  Keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004 -inventoinnin yhteydessä Hopun alueelta ei ole tunnistettu erityisiä rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Hopun alueen lisäksi vesihuollon osalta on tunnistettu 13 uhattuna olevaa jätevedenpumppaamoa ja 2 sähkönjakelun muuntamoa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa yleisesti, että vesialueiden tulviminen saattaa uhata kosteikkoalueilla ja vesistöjen yhteydessä sijaitsevia muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, joita tunnetaan aiempaa enemmän niiden tutkimuksen lisäännyttyä viime vuosikymmenen aikana. Kiinteät muinaisjäännökset ovat laintasoisesti rauhoitettuja ympäristöarvoja, jotka rajoittavat tai estävät maankäyttöä. Kiinteän muinaisjäännöksen ja siihen kuuluvan suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty (MML 1 §, 4 §). Tulvariskien hallinnan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentamisen, maarakentamisen ja muiden toimenpiteiden vaikutuksia arvioitaessa on neuvoteltava museoviranomaisten kanssa muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti. Muuksi tulvariskialueeksi tunnistetun Hopun alueelta tunnetaan kiinteitä muinaisjäännöksiä (aluerajauksesta riippuen 1-3), joihin vesistön tulviminen vaikuttaisi haitallisesti. Edeltävät asiat on syytä todeta tulvariskialueita koskevassa hallintasuunnitelmassa.