Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hakealue on laaja ja levittäytyy Pälkäneen Kuulialasta Kangasalle. Karttalehtien 17 ja 18 alue ei sisälly nyt lausunnon kohteena olevaan hankkeeseen.

Hankealueen kulttuuriympäristö on hyvin rikas ja kertoo ihmisen poikkeuksellisen pitkästä toiminnasta Pälkäneen ja Kangasalan seudulla. Alueella kulkeva harjuketju ja sitä ympäröivät vesistöt ovat tarjonneet helppokulkuisen reitistön liikkumiseen jo kivikaudella, ja sieltä tunnetaan myös lukuisia rautakautisesta asutuksesta kertovia kalmistoja ja asuinpaikkoja. Vanhimmat muinaisjäännökset ovat jo kivikaudelta. Keskiajalla Onkkaala on ollut merkittävä keskus, josta kertoo alueelle rakennettu, nykyään raunioitunut harmaakivikirkko. Tänä päivänä aluetta leimaavat laajat viljelytasangot, joiden keskellä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita pihapiirejä. Hankealue sijoittuu useiden tunnistettujen, arvokkaiden kulttuuriympäristöjen alueelle. Näitä ovat Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Pälkäneen maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, Varalan-Kirvun-Iharin maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema sekä Pirkanmaata halkova ja maisemaltaan valtakunnallisesti arvokkaaksi inventoitu harjuketju.

Kaapelityön suunnittelu alueelle edellyttää sen arkeologisten, maisemallisten ja rakennetun ympäristön arvojen huomioimista linjojen ja niihin liittyvien maanpäällisten rakenteiden sijoittelussa. Pääsääntöisesti tässä on onnistuttu erinomaisesti ja muuntamoille on löydetty luontevat paikat, joissa ne eivät kiinnitä erityistä huomiota tai heikennä alueen maisemallisia arvoja.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo kuitenkin toteaa, että maakaapelilinjalla sijaitsee useita kiinteitä muinaisjäännöksiä ja muita arkeologisia kohteita. Kiinteä muinaisjäännös ja siihen kuuluva suoja-alue ovat rauhoitettuja, ja niiden luvaton kaivaminen, peittäminen tai muu niihin kajoaminen on kielletty (MML 1 §, 4 §). Ensisijainen vaihtoehto on linjan siirtäminen muinaisjäännösalueilta ja niiden välittömästä läheisyydestä. 

Maakuntamuseoon toimitetun suunnitelmakartan nro 2 alueella tuleva kaapelilinja on suunniteltu kahden kiinteän muinaisjäännöksen alueille tai läheisyyteen. Toinen on keskiaikainen ja rautakautinen asuinpaikka Pälkäne Kuuliala (Kuuliala) Heikkilä  (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000003218) ja toinen on historiallinen Pälkäne Kuulialan kylätontti (1000015944). Näillä alueilla linja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava linja on merkitty vihreällä liitekarttaan.

Heikkilän muinaisjäännöksen alueelta on löytynyt vuoden 2004 inventoinnissa rautakaudentyypin keramiikkaa, punasavikeramiikkaa, savitiivistettä, hioinkivien ja liitupiippujen katkelmia, taso- ja pullolasia, runsaasti savi- ja rautakuonaa, tuluspiitä sekä retusoitu piiesine. Löydöt ovat keskittyneet alueen lounaisosan terassille, jolla on havaittu myös muuta ympäristöä hieman tummempi maannos ja joitakin palaneita kiviä.  Kuulialan kylä mainitaan 1400-luvun puolivälissä. Vuonna 1539 kylässä on seitsemän taloa. Isojakokartan perusteella paikannetun kylätontin ala on osaksi rakentamatonta, lähinnä tontin itäosassa.

Maakuntamuseoon toimitetun suunnitelmakartan nro 4 alueella tuleva kaapelilinja on suunniteltu kiinteän muinaisjäännöksen alueelle tai läheisyyteen. Kohde on historiallinen kylänpaikka Pälkäne Epaala (Epaala) Kämppi (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000003221). Tällä alueella linja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava linja on merkitty vihreällä liitekarttaan. Vuoden 1635 Epaalan tiluskartassa kymmenen talon kylänpaikka on merkitty Epaalantien rajaamalle alueelle, nykyisen pellon reunaan sekä pienelle nuoria puita ja risukkoa kasvavalle rinteelle.

Maakuntamuseoon toimitetun suunnitelmakartan nro 11 alueella tuleva kaapelilinja on suunniteltu kiinteän muinaisjäännöksen alueelle tai läheisyyteen. Kohde on historiallinen kylänpaikka Pälkäne Kirpo (Kirpu) (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000034337). Tällä alueella linja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava linja on merkitty vihreällä liitekarttaan.

Kirpon kylän historian on arveltu ulottuvan mahdollisesti jo 1200-1300-luvulle saakka (Suvanto 1972), vaikka ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vasta 1450-luvulta. Vuonna 1539 kylässä oli neljä taloa.

Maakuntamuseoon toimitetun suunnitelmakartan nro 14 alueella tuleva kaapelilinja on suunniteltu kiinteän muinaisjäännöksen alueille. Kohde on historiallinen kylänpaikka Kangasala Varala (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000017961). Tällä alueella linja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava linja on merkitty vihreällä liitekarttaan. Varalan alueella sijaitsee ainakin osa 1600-luvun alun kylätontista ja osa 1700-luvun lopulla autioitunutta kylätonttia. Vanhan 1600-1700 luvun lopun kylätontin pohjoisosa on nykyisen Uotilan talon ja tilakeskuksen alla muinaisjäännökseksi katsotun alueen pohjoispuolella. Vuoden 1540 asutusluettelossa kylästä mainitaan kaksi taloa, ja on todennäköistä että muinaisjäännökseksi katsotulla alueella voi maaperässä olla jäljellä 1500-luvulle ulottuvia kulttuurikerroksia.

Mikäli näissä tutkimuksissa löytyy rakenteita, työ löydön kohdalla pysäytetään tarvittavien jatkotoimenpiteiden ratkaisemista varten (MML 14 §). Löydöt saattavat edellyttää vielä suunnitelman muuttamista tai arkeologisia jatkotutkimuksia (pelastuskaivaus). 

Jos linjan kaivutöiden yhteydessä tavataan muualla kuin yllä mainituilta alueilta nokista tai palanutta maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). 

Arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa muinaismuistolain nojalla työhankkeen toteuttaja (MML 15 §). Arkeologisia tutkimuksia voidaan pääsääntöisesti tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Koekaivauksen ja arkeologisen valvonnan tilaamisesta saa tarkempia ohjeita Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museoviraston verkkosivulta (https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-tutkimus/arkeologisten-kenttatoiden-tilaaminen). Arkeologisia kenttätutkimuksia koskevat Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hakealue on laaja ja levittäytyy Pälkäneen Kuulialasta Kangasalle. Karttalehtien 17 ja 18 alue ei sisälly nyt lausunnon kohteena olevaan hankkeeseen.

Hankealueen kulttuuriympäristö on hyvin rikas ja kertoo ihmisen poikkeuksellisen pitkästä toiminnasta Pälkäneen ja Kangasalan seudulla. Alueella kulkeva harjuketju ja sitä ympäröivät vesistöt ovat tarjonneet helppokulkuisen reitistön liikkumiseen jo kivikaudella, ja sieltä tunnetaan myös lukuisia rautakautisesta asutuksesta kertovia kalmistoja ja asuinpaikkoja. Vanhimmat muinaisjäännökset ovat jo kivikaudelta. Keskiajalla Onkkaala on ollut merkittävä keskus, josta kertoo alueelle rakennettu, nykyään raunioitunut harmaakivikirkko. Tänä päivänä aluetta leimaavat laajat viljelytasangot, joiden keskellä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita pihapiirejä. Hankealue sijoittuu useiden tunnistettujen, arvokkaiden kulttuuriympäristöjen alueelle. Näitä ovat Pälkäneen pitäjänkeskuksen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Pälkäneen maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, Varalan-Kirvun-Iharin maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema sekä Pirkanmaata halkova ja maisemaltaan valtakunnallisesti arvokkaaksi inventoitu harjuketju.

Kaapelityön suunnittelu alueelle edellyttää sen arkeologisten, maisemallisten ja rakennetun ympäristön arvojen huomioimista linjojen ja niihin liittyvien maanpäällisten rakenteiden sijoittelussa. Pääsääntöisesti tässä on onnistuttu erinomaisesti ja muuntamoille on löydetty luontevat paikat, joissa ne eivät kiinnitä erityistä huomiota tai heikennä alueen maisemallisia arvoja.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo kuitenkin toteaa, että maakaapelilinjalla sijaitsee useita kiinteitä muinaisjäännöksiä ja muita arkeologisia kohteita. Kiinteä muinaisjäännös ja siihen kuuluva suoja-alue ovat rauhoitettuja, ja niiden luvaton kaivaminen, peittäminen tai muu niihin kajoaminen on kielletty (MML 1 §, 4 §). Ensisijainen vaihtoehto on linjan siirtäminen muinaisjäännösalueilta ja niiden välittömästä läheisyydestä. 

Maakuntamuseoon toimitetun suunnitelmakartan nro 2 alueella tuleva kaapelilinja on suunniteltu kahden kiinteän muinaisjäännöksen alueille tai läheisyyteen. Toinen on keskiaikainen ja rautakautinen asuinpaikka Pälkäne Kuuliala (Kuuliala) Heikkilä  (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000003218) ja toinen on historiallinen Pälkäne Kuulialan kylätontti (1000015944). Näillä alueilla linja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava linja on merkitty vihreällä liitekarttaan.

Heikkilän muinaisjäännöksen alueelta on löytynyt vuoden 2004 inventoinnissa rautakaudentyypin keramiikkaa, punasavikeramiikkaa, savitiivistettä, hioinkivien ja liitupiippujen katkelmia, taso- ja pullolasia, runsaasti savi- ja rautakuonaa, tuluspiitä sekä retusoitu piiesine. Löydöt ovat keskittyneet alueen lounaisosan terassille, jolla on havaittu myös muuta ympäristöä hieman tummempi maannos ja joitakin palaneita kiviä.  Kuulialan kylä mainitaan 1400-luvun puolivälissä. Vuonna 1539 kylässä on seitsemän taloa. Isojakokartan perusteella paikannetun kylätontin ala on osaksi rakentamatonta, lähinnä tontin itäosassa.

Maakuntamuseoon toimitetun suunnitelmakartan nro 4 alueella tuleva kaapelilinja on suunniteltu kiinteän muinaisjäännöksen alueelle tai läheisyyteen. Kohde on historiallinen kylänpaikka Pälkäne Epaala (Epaala) Kämppi (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000003221). Tällä alueella linja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava linja on merkitty vihreällä liitekarttaan. Vuoden 1635 Epaalan tiluskartassa kymmenen talon kylänpaikka on merkitty Epaalantien rajaamalle alueelle, nykyisen pellon reunaan sekä pienelle nuoria puita ja risukkoa kasvavalle rinteelle.

Maakuntamuseoon toimitetun suunnitelmakartan nro 11 alueella tuleva kaapelilinja on suunniteltu kiinteän muinaisjäännöksen alueelle tai läheisyyteen. Kohde on historiallinen kylänpaikka Pälkäne Kirpo (Kirpu) (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000034337). Tällä alueella linja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava linja on merkitty vihreällä liitekarttaan.

Kirpon kylän historian on arveltu ulottuvan mahdollisesti jo 1200-1300-luvulle saakka (Suvanto 1972), vaikka ensimmäinen kirjallinen maininta kylästä on vasta 1450-luvulta. Vuonna 1539 kylässä oli neljä taloa.

Maakuntamuseoon toimitetun suunnitelmakartan nro 14 alueella tuleva kaapelilinja on suunniteltu kiinteän muinaisjäännöksen alueille. Kohde on historiallinen kylänpaikka Kangasala Varala (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000017961). Tällä alueella linja tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Valvottava linja on merkitty vihreällä liitekarttaan. Varalan alueella sijaitsee ainakin osa 1600-luvun alun kylätontista ja osa 1700-luvun lopulla autioitunutta kylätonttia. Vanhan 1600-1700 luvun lopun kylätontin pohjoisosa on nykyisen Uotilan talon ja tilakeskuksen alla muinaisjäännökseksi katsotun alueen pohjoispuolella. Vuoden 1540 asutusluettelossa kylästä mainitaan kaksi taloa, ja on todennäköistä että muinaisjäännökseksi katsotulla alueella voi maaperässä olla jäljellä 1500-luvulle ulottuvia kulttuurikerroksia.

Mikäli näissä tutkimuksissa löytyy rakenteita, työ löydön kohdalla pysäytetään tarvittavien jatkotoimenpiteiden ratkaisemista varten (MML 14 §). Löydöt saattavat edellyttää vielä suunnitelman muuttamista tai arkeologisia jatkotutkimuksia (pelastuskaivaus). 

Jos linjan kaivutöiden yhteydessä tavataan muualla kuin yllä mainituilta alueilta nokista tai palanutta maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). 

Arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa muinaismuistolain nojalla työhankkeen toteuttaja (MML 15 §). Arkeologisia tutkimuksia voidaan pääsääntöisesti tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Koekaivauksen ja arkeologisen valvonnan tilaamisesta saa tarkempia ohjeita Pirkanmaan maakuntamuseosta tai Museoviraston verkkosivulta (https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen-kulttuuriperinto/arkeologisen-kulttuuriperinnon-tutkimus/arkeologisten-kenttatoiden-tilaaminen). Arkeologisia kenttätutkimuksia koskevat Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet.