Amurissa säilyneet pienipiirteiset kujat kertovat 1950–1960-luvun muutoksista ja puutalokortteleiden purkamisesta. Amurissa 1950-luvulta alkaneissa muutoksissa uudistetut korttelit ja kadut suunniteltiin hyvin puistomaisiksi. Pohjoisosan Väinö Linnan puistosta etelään jatkuu mm. koivujen reunustama kapea kävelytie Amurin eteläosiin, museokorttelin sivuitse Taidemuseon puistoon ja Pirkankatuun asti. Vehreän pienmaiseman muodostaa Satakunnankadun eteläpuolella Niemikuja, joka liittyy Makasiinikadun ympäristössä Taidemuseon pihapiriin ja julkiseen avoimeen tilaan.

Satakunnankadun puurivit liittyvät iältään ja asemaltaan 1900-luvun vaihteen bulevardisuunnitelmiin. Puu-Amurin sivukadut olivat perinteisesti kapeita ja lähes puuttomia. Kuitenkin Amurin korttelipihat olivat vehreitä. Korttelissa 37 pitkien asuinkasarmien edessä ja korttelin läpi kulki vielä 1960-luvun vaihteessa vehreät puurivit. Nämä kaadettiin myöhemmin 1980-luvulla modernin nykykorttelin pihajäsennyksessä.

Amurin puistot ja puistokadut ovat piirteiltään yksilölliset ja pienalueille ominaiset. Hyvin yhtenäisinä ja laajoina säilyneet puistokadut, kuten Sotkankatu ja Kortelahdenkatu yhdistävät

Amurin V ja IV kaupunginosat, jatkuen niiden läpi pohjoisesta etelään. Huomiota herättävä katupääte on Sotkankadun bulevardin päättyminen Amurin pohjoisosassa

laajaan puistoon. Kortelahdenkadun yhtenäinen bulevardinäkymä muodostuu lehmuspuiden

rajaamista paikoin leveistä käytävistä nurmialueineen.

Puisto sijaitsee Amurin asuinalueen keskeisellä julkisten toimintojen akselilla, jonka ympäristö

on rauhoitettu ajoneuvoliikenteeltä. Puiston keskelle johtavat kaikki Amurin tärkeimmät kävelytiet, joita reunustavat runsaat istutukset tai puurivit

Arvot: H, moderni puistokulttuuri ilmiönä; Y, maisemakokonaisuus.