rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Kiinteistö muodostaa kylätien varteen maisemallisen kokonaisuuden kylän muiden osatalojen kanssa. Nikkilän kantatalosta halottuna osatalona se on olennainen osa kylän asutushistoriaa. Kiinteistön pihapiirin vanhan rakennuskannan muodostamaa kokonaisuutta hajottaa uusi päärakennus.

Rakennusryhmä sijaitsee peltomaisemassa molemmin puolin etelä-pohjoinen -suunnassa kulkevaa Vähäröyhiöntietä. Tilaan kuuluvat vuonna 1971 rakennettu tiilinen asuinrakennus, ulkorakennus eli puoli, navetta, ns. mummuntupa, sauna, aitta sekä iso ja pieni vaja. Entisessä vilja-aitassa on nykyään kutomahuone.

Edellinen päärakennus oli peräisin 1800-luvun lopulta tai vuodelta 1900 ja siinä oli seitsemän huonetta. Pihaan on ennen ajettu portista, jonka kiviset pielet ovat edelleen pystyssä. Portteja on ollut kaksi ja niiden välillä on ollut aita.

Nykyisen päärakennuksen länsipuolella kylätien varressa on pohjois-etelä -suunnassa ollut piharakennus, jossa on mm. toiminut koulu. Se vuokrattiin koulukäyttöön vuonna 1900.

Vähäröyhiön kylässä on ollut iso kantatalo, joka on aikoinaan jaettu kolmen veljeksen, Nikin, Laurin ja Heikin kesken. Näin syntyivät Nikkilä, Laurila ja Heikkilä. Kukin näistä puolestaan halottiin isojaossa vuonna 1815, jolloin Nikkilästä muodostuivat Ala-Nikkilä ja Yli-Nikkilä. Yli-Nikkilän tila on ollut saman suvun omistuksessa 500 vuotta tai ainakin vuodesta 1697 lähtien. Se on ostettu perinnöksi vuonna 1837.

Yli-Nikkilän tila on ollut ratsutila, jossa on asunut sotamies. Tilalla on myös jossain vaiheessa asunut kappalainen.

Vuonna 1900 Yli-Nikkilän piharakennuksesta vuokrattiin huoneita kansakoulua varten. Talon omistaja lupautui kunnostamaan tarvittavat tilat ilmaiseksi, jos vuokra-aika olisi 15-20 vuotta. Vuonna 1901 kuntakokous hyväksyi 20 vuodeksi tehdyn vuokrasopimuksen ja rakennuksen pohjapiirustuksen. Talon isäntä sitoutui pitämään kunnostamansa koulutilat lämpiminä ja hyvässä kunnossa koko vuokra-ajan ja kunta sitoutui takaamaan huoneiston pysymisen hyväksyttävässä kunnossa koko vuokra-ajan. Sopimukseen kuuluivat myös opettajan kasvitarha ja perunamaa sekä oikeus käyttää talon kaivoa. Vähäröyhiön kansakoulun ensimmäinen lukuvuosi alkoi syksyllä 1901.

Talollinen Juho Edvard Juhonpoika Ylinikkilä osti puolikkaan Nikkilän perintötalosta vuonna 1912 vanhemmiltaan talollinen Juho Efraim Iisakinpoika Ylinikkilältä ja Maria Aleksandra Ylinikkilältä ja antoi vuonna 1915 vaimolleen Fanny Oskarintyttärelle naimaoikeuden osuuteensa perintötalosta.

Tila on ollut nykyisen omistajan hallussa vuodesta 1986 alkaen. Sitä ennen tilaa omisti hänen isänsä Antti Ylinikkilä vuodesta 1955 alkaen.

Yli-Nikkilän osatalosta on lohkottu muun muassa Kalliomäki vuonna 1916, Eskelä ja Niittylä vuonna 1922, Toivola, Puro ja Viitaniemi 1930-luvulla, Saari 1950-luvulla ja Pellonpää 1960-luvulla.

Tila sijaitsee Vähäröyhiön vanhalla kylätontilla Vähäröyhiöntien molemmin puolin keskellä peltomaisemaa. Sauna ja piharakennus (ns. mummuntupa) sijaitsevat tien länsipuolella, muut rakennukset sen itäpuolella. Osatalot muodostavat tiiviin ryhmäkylän ja niiden tontit rajautuvat idässä Penijoenlahteen.

Kyrösjärven rantaosayleiskaava, osa 1 (Kolkko-Sikuri ja Leutola-Vähäröyhiö) Oikeusvaikutteinen osayleiskaava (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.6.2006)

Paula ja Kauko Raiskion hallussa olevat Toivolan kiinteistöä koskevat asiakirjajäljennökset.

Kyrösselän takaa. Röyhiö kertoo ja tarinoi. Röyhiön kyläkirja. Röyhiön kyläseuran julkaisu. Painomusti Oy, Ikaalinen 1999.

Lammi, Leo A.1997: Mänttikujalta Koulupolulle. Ikaalisten koululaitoksen historia vuoteen 1992. Kirjapaino Painomusti Oy, Ikaalinen.

Suuri maatilakirja II. Turun ja Porin lääni; Satakunta, Ahvenanmaa. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1964.