Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta tiesuunnitelmasta. Hankkeessa suunnitellaan jalkakäytävää ja pyörätietä välille Vesilahti Rautialantie - Lempäälä Toutosentie. Kevyenliikenteenväylä sijoitettaisiin maantien 301 reunaan, tien pohjoispuolelle. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Tiesuunnitelman alueella sijaitsee valtakunnallista arvoa omaava kiinteä muinaisjäännös, Päivääniemen rautakautinen röykkiökalmisto (muinaisjäännösrekisteritunnus 418010001). Kohteen muinaisjäännösalueen rajaus on merkitty lausunnon liitekarttaan 1. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Päivääniemen laajaan kalmistoon kuuluu noin 130 kiven- ja maansekaista röykkiötä/matalaa kiveystä. Kalmisto on ollut käytössä pitkän aikaa, eniten löytöjä on 600 - 800 jKr. väliseltä ajalta. Päivääniemen röykkiöitä on kartoitettu mm. 1980-luvulla, mutta ajantasainen ja tarkka tieto röykkiöiden säilyneisyydestä ja sijainnista kuitenkin puuttuu. Myöskään maanpäällisten rakenteiden välimaastoa ei ole selvitetty arkeologisesti riittävästi. Röykkiöiden välialueilla ja välittömässä ympäristössä saattaa sijaita rautakauden asutukseen liittyviä maanalaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä kuten asuinpaikkoja ja muinaispeltoja. 

Edellä kuvattujen syiden perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muinaisjäännöksen turvaamisen kannalta parempi vaihtoehto olisi se, että kevyenliikenteenväylä kulkisi kohteen kohdalla maantien eteläpuolella. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee Päivääniemen muinaisjäännösalueelle sijoittuvalla kevyenliikenteenväylän linjauksella ja sen vaikutusalueella tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi ja koekaivaus. Tutkimuksissa tulee väylän sijainnin lisäksi huomioida hankkeen työmaa-aikana käyttöön tulevat alueet (kulku työmaalle, läjitys, varastointi ym). Tarkkuusinventoinnissa tarkastetaan ja kartoitetaan maastossa väylän kohdalle ja sen vaikutusalueelle sijoittuvat röykkiöt ja kiveykset. Näitä voi esiintyä suunnitelma-alueella eritoten kevyenliikenteenväylän paaluväleillä 3000 - 3350 ja 3480 - 3600. Koekaivauksessa puolestaan selvitetään riittävin maahan kajoavin tutkimuksin (koekaistat, -alueet, -ruudut ja -kuopat) kiinteän muinaisjäännöksen luonnetta ja säilyneisyyttä röykkiöiden välisellä alueella, kevyenliikenteenväylän kohdalla. Maahan kajoavia tutkimuksia tulee tehdä tutkittavalla alueella riittävän laajasti ja tiheästi. Maakuntamuseo suosittelee, että koetutkimus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan avaamalla tutkittaville alueille koealueita ja -kaistoja. Peltoalueella voi pintamaan poistossa hyödyntää tarvittaessa kaivinkonetta. Tarkkuusinventointia ja koekaivausta vaativat linjanosat käyvät ilmi lausunnon liitekartoista 2a ja 2b.

Koska kyse on julkisesta hankkeesta, vastaa muinaismuistolain (295/1963) 15 §:n mukaisesti arkeologisesta tutkimuksesta koituvista kustannuksista hankkeen toteuttaja. Ennen koekaivauksen aloittamista valitun toimijan tulee vielä hakea Museovirastolta muinaismuistolain (295/1963) 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (112 euroa, ALV 0%). Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa kantaa hankkeen toteutettavuuteen ja mahdollisesti tarvittaviin jatkotutkimuksiin tarkkuusinventoinnin ja koekaivauksen tulosten perusteella. Maakuntamuseo korostaa, että mikäli kiinteiden muinaisjäännösten alueelle tai niiden lähiympäristöön suunnitellaan maankäytön muutosta, tulee siitä neuvotella Museoviraston kanssa muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti ja varautua tarkempien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen. Neuvottelun ajankohta on luontevin edellä kuvattujen arkeologisten tutkimusten tulosten valmistuttua. 

Tiesuunnitelman alueella on tehty joitakin kaavoituksen tarpeisiin laadittuja arkeologisia selvityksiä (Arkeologinen osainventointi Vesilahden osayleiskaava-alueella toukokuussa 2006; Lempäälä, Hietaniemi, ranta-asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2021 ja täydennys 2022). Niiden yhteydessä kevyenliikenteenväylän sijainti ei kuitenkaan ole ollut selvillä, eikä linjausta näin ollen ole tarkastettu inventointien yhteydessä maastossa. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kevyenliikenteenväylän suunnittelualueella, paaluvälillä 850 - 4700, tulee edellä mainittujen Päivääniemen muinaisjäännöstä koskevien tutkimusten lisäksi tehdä arkeologinen inventointi, jossa selvitetään, sijaitseeko sillä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita (liitekartta 3). Inventointia ei tarvitse tehdä Päivääniemen muinaisjäännösalueen kohdalla, jonka kohdalla tulee toteuttaa edellä kuvatut tarkemmat arkeologiset tutkimukset (tarkkuusinventointi ja koekaivaus). Näppilänsalmen itäpuolella huomiota tulee kiinnittää siihen, että alueella voi sijaita I maailmansodan aikaisia puolustusvarustusta. Lisätietoja tätä koskien on saatavilla maakuntamuseon tutkija Kirsi Luodolta (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281).

Näppilänsalmen ylittävän sillan osalta lausuntoa vedenalaisen arkeologisen selvityksen tarpeesta tulee pyytää Museovirastosta (kirjaamo@museovirasto.fi). Vedenalaisen arkeologian osalta tarkempia ohjeita lausuntopyynnön tekemiseen voitte halutessanne tiedustella Museoviraston intendentti Maija Matikalta (maija.matikka@museovirasto.fi, p. 0295 33 6284).

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa tarkkuusinventointi- ja inventointiraportit digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Tutkimuslupaa vaativan koekaivausraportin riittävyyden arvioi luvan myöntävä Museovirasto. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimukset vastaavat niille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportit toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa ne tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raporttien lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa tarvittaessa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Rakennetun ympäristön tai maiseman osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kaikkien arkeologisten tutkimusten raportit pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta tiesuunnitelmasta. Hankkeessa suunnitellaan jalkakäytävää ja pyörätietä välille Vesilahti Rautialantie - Lempäälä Toutosentie. Kevyenliikenteenväylä sijoitettaisiin maantien 301 reunaan, tien pohjoispuolelle. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Tiesuunnitelman alueella sijaitsee valtakunnallista arvoa omaava kiinteä muinaisjäännös, Päivääniemen rautakautinen röykkiökalmisto (muinaisjäännösrekisteritunnus 418010001). Kohteen muinaisjäännösalueen rajaus on merkitty lausunnon liitekarttaan 1. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Päivääniemen laajaan kalmistoon kuuluu noin 130 kiven- ja maansekaista röykkiötä/matalaa kiveystä. Kalmisto on ollut käytössä pitkän aikaa, eniten löytöjä on 600 - 800 jKr. väliseltä ajalta. Päivääniemen röykkiöitä on kartoitettu mm. 1980-luvulla, mutta ajantasainen ja tarkka tieto röykkiöiden säilyneisyydestä ja sijainnista kuitenkin puuttuu. Myöskään maanpäällisten rakenteiden välimaastoa ei ole selvitetty arkeologisesti riittävästi. Röykkiöiden välialueilla ja välittömässä ympäristössä saattaa sijaita rautakauden asutukseen liittyviä maanalaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä kuten asuinpaikkoja ja muinaispeltoja. 

Edellä kuvattujen syiden perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muinaisjäännöksen turvaamisen kannalta parempi vaihtoehto olisi se, että kevyenliikenteenväylä kulkisi kohteen kohdalla maantien eteläpuolella. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee Päivääniemen muinaisjäännösalueelle sijoittuvalla kevyenliikenteenväylän linjauksella ja sen vaikutusalueella tehdä arkeologinen tarkkuusinventointi ja koekaivaus. Tutkimuksissa tulee väylän sijainnin lisäksi huomioida hankkeen työmaa-aikana käyttöön tulevat alueet (kulku työmaalle, läjitys, varastointi ym). Tarkkuusinventoinnissa tarkastetaan ja kartoitetaan maastossa väylän kohdalle ja sen vaikutusalueelle sijoittuvat röykkiöt ja kiveykset. Näitä voi esiintyä suunnitelma-alueella eritoten kevyenliikenteenväylän paaluväleillä 3000 - 3350 ja 3480 - 3600. Koekaivauksessa puolestaan selvitetään riittävin maahan kajoavin tutkimuksin (koekaistat, -alueet, -ruudut ja -kuopat) kiinteän muinaisjäännöksen luonnetta ja säilyneisyyttä röykkiöiden välisellä alueella, kevyenliikenteenväylän kohdalla. Maahan kajoavia tutkimuksia tulee tehdä tutkittavalla alueella riittävän laajasti ja tiheästi. Maakuntamuseo suosittelee, että koetutkimus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan avaamalla tutkittaville alueille koealueita ja -kaistoja. Peltoalueella voi pintamaan poistossa hyödyntää tarvittaessa kaivinkonetta. Tarkkuusinventointia ja koekaivausta vaativat linjanosat käyvät ilmi lausunnon liitekartoista 2a ja 2b.

Koska kyse on julkisesta hankkeesta, vastaa muinaismuistolain (295/1963) 15 §:n mukaisesti arkeologisesta tutkimuksesta koituvista kustannuksista hankkeen toteuttaja. Ennen koekaivauksen aloittamista valitun toimijan tulee vielä hakea Museovirastolta muinaismuistolain (295/1963) 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (112 euroa, ALV 0%). Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa kantaa hankkeen toteutettavuuteen ja mahdollisesti tarvittaviin jatkotutkimuksiin tarkkuusinventoinnin ja koekaivauksen tulosten perusteella. Maakuntamuseo korostaa, että mikäli kiinteiden muinaisjäännösten alueelle tai niiden lähiympäristöön suunnitellaan maankäytön muutosta, tulee siitä neuvotella Museoviraston kanssa muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti ja varautua tarkempien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen. Neuvottelun ajankohta on luontevin edellä kuvattujen arkeologisten tutkimusten tulosten valmistuttua. 

Tiesuunnitelman alueella on tehty joitakin kaavoituksen tarpeisiin laadittuja arkeologisia selvityksiä (Arkeologinen osainventointi Vesilahden osayleiskaava-alueella toukokuussa 2006; Lempäälä, Hietaniemi, ranta-asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2021 ja täydennys 2022). Niiden yhteydessä kevyenliikenteenväylän sijainti ei kuitenkaan ole ollut selvillä, eikä linjausta näin ollen ole tarkastettu inventointien yhteydessä maastossa. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kevyenliikenteenväylän suunnittelualueella, paaluvälillä 850 - 4700, tulee edellä mainittujen Päivääniemen muinaisjäännöstä koskevien tutkimusten lisäksi tehdä arkeologinen inventointi, jossa selvitetään, sijaitseeko sillä kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita (liitekartta 3). Inventointia ei tarvitse tehdä Päivääniemen muinaisjäännösalueen kohdalla, jonka kohdalla tulee toteuttaa edellä kuvatut tarkemmat arkeologiset tutkimukset (tarkkuusinventointi ja koekaivaus). Näppilänsalmen itäpuolella huomiota tulee kiinnittää siihen, että alueella voi sijaita I maailmansodan aikaisia puolustusvarustusta. Lisätietoja tätä koskien on saatavilla maakuntamuseon tutkija Kirsi Luodolta (kirsi.luoto@tampere.fi, p. 040 520 1281).

Näppilänsalmen ylittävän sillan osalta lausuntoa vedenalaisen arkeologisen selvityksen tarpeesta tulee pyytää Museovirastosta (kirjaamo@museovirasto.fi). Vedenalaisen arkeologian osalta tarkempia ohjeita lausuntopyynnön tekemiseen voitte halutessanne tiedustella Museoviraston intendentti Maija Matikalta (maija.matikka@museovirasto.fi, p. 0295 33 6284).

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa tarkkuusinventointi- ja inventointiraportit digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Tutkimuslupaa vaativan koekaivausraportin riittävyyden arvioi luvan myöntävä Museovirasto. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimukset vastaavat niille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportit toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa ne tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raporttien lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa tarvittaessa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Rakennetun ympäristön tai maiseman osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kaikkien arkeologisten tutkimusten raportit pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausunnon antamista varten.