Seivalan ranta-asemakaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa loma-asuntojen rakentaminen Kokemäenjoen varteen Pikkuvuoren ja Karausvuoren ympäristöön. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Kaava-alue on osa Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, jonka keskeisiin elementteihin kuuluvat huomattavan pitkään asutettu jokilaakso, sen rinteiden avarat ja polveilevat savitasangot sekä jyrkähköt kalliot tai metsän peittämät vuoret. Kokemäenjoen yläjuoksun maisemasta on laadittu selvitys, joka tulee mainita hankkeen selvitysaineistoissa. Suunnittelualueen itäisimmät osat koostuvat selvityksen mukaan arvokkaasta, avoimena pidettävästä viljelyalueesta. Lisäksi itäisimmän alueen rajalla sijaitsevat Kilpijoen sillan ja Kallon tilan arvokkaat rakennuskohteet. Suunnittelualueelle kohdistuu myös merkittäviä Kokemäenjoen yli avautuvia näkymiä. Maakuntamuseo toteaa, että uudisrakentamisen osoittamista rantapelloille tulee välttää. Mikäli Kilpijoen silta ja Kallo kuuluvat kaava-alueeseen, alueelta tulee laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön inventointi em. kohteiden suojelustatuksen määrittämiseksi. Hankkeessa tulee lisäksi kiinnittää erityistä huomiota arvokkaan maiseman säilymiseen ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointiin.
Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueen itäosassa sijaitsee muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös, Kilpijoen historiallinen kylänpaikka. Lisäksi välittömästi suunnittelualueen lounaispuolella on kolme kivikautista asuinpaikkaa: Karausvuori 1, 2 ja 3. Tunnetut muinaisjäännökset on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella rasteroinnilla. Ranta-asemakaavan alueen arkeologista perintöä ei ole aikaisemmin inventoitu suunnittelutasoa ja nykyvaatimuksia vastaavalla tarkkuudella. Tunnettujen kohteiden sekä topografian ja korkeusaseman perusteella aluetta voidaan pitää potentiaalisena ennestään tuntemattomien kiinteiden muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden löytymisen näkökulmasta. Niiden huomioonottaminen kaavahankkeessa edellyttää arkeologisen inventoinnin suorittamista MML 13 §:n ja MRL 9 §:n mukaisesti. Muuttuvan maankäytön kohdissa ja niiden lähistöllä tutkimus on toteutettava tarkkuusinventointina.
Arkeologisessa inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle. Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museovirasto). Lisätietoja inventoinnin tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/ kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseolta (tutkija Vadim Adel, vadim.adel@tampere.fi).