Pälkäneen vanhankirkon Suojeluyhdistys ry esittää kahden opastemerkin asentamista valtatie 12:n varteen Rauniokirkolle johtavan tieliittymän molemmille puolille. Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa opastemerkkien sijoittamisesta. Museo toteaa suunnitelmasta seuraavaa.
Pälkäneen pyhälle Mikaelille omistettu kivikirkko on valtakunnallisesti arvokas ja erityisen merkittävä kirkollisen rakennuksen raunio Suomessa. Käytöstä jäänyt, osittain raunioitunut kirkko on monumentaalinen kiintopiste Epaalan-Kuulialan arvokkaassa kulttuurimaisemassa avoimella viljelytasangolla. Kirkkoa ympäröi keskiaikaan palautuva kyläasutus historiallisine teineen. Rauniokirkko kalmistoineen edustaa ilmeikkäällä ja omaleimaisella tavalla Suomen kirkollisen historian varhaisia vaiheita ja uskontokulttuuria rautakaudelta nykyaikaan. Rauniokirkko ympäristöineen on monimuotoinen, arvokas kokonaisuus.
Kivikirkon rauniot ja kirkkopiha kalmistoineen on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963) valtakunnallisesti arvokkaana kiinteänä muinaisjäännöksenä (muinaisjäännösrekisterin nro 635000002, rauhoitusluokka 1). Paikalla on sijainnut vanhempi kappelikirkko 1300-luvulta lähtien. Kirkkopihaa on tutkittu arkeologisesti pitkään ja paikan tieteellinen merkitys päättyvän rautakauden ja keskiajan tutkimukselle on korkea alueen jäätyä suhteellisen varhain aktiivisesta käytöstä.
1400- ja 1500-lukujen vaihteessa rakennettu kivikirkko väistyi käytöstä uuden kirkon valmistuttua 1830-luvun lopulla. Rappeutuvaa kirkkoa alettiin konservoida jo 1900-luvun alussa ja työ on jatkunut eri vaiheissaan nykyaikaan. Rakennusta ympäristöineen on dokumentoitu 1800-luvun lopulta lähtien ja kirkosta on erilaisia rakennustutkimuksia 1900-luvun puolivälistä lähtien. Museovirasto on tehnyt kirkkopihan hoitotyötä 1990-luvulta lähtien ja vuonna 2002 perustettu vanhankirkon suojeluyhdistys tekee merkittävää vaalimistyötä kohteessa. Alueelle on laadittu maisemanhoitosuunnitelmat, joiden pohjalta aluetta hoidetaan. Museovirasto on ohjannut rakennuksen konservointityötä. Kirkon kivimuurien korjausta on tuettu julkisin varoin ja työ toteutetaan erittäin ammattitaitoisesti.
Kirkon historia käytössä olevasta sakraalirakennuksesta suojelun käynnistymi-seen ja rappeutunen rauniokirkon konservointiin on vaiheikas ja osin poikkeuk-sellinen. Rauniokirkko ilmentää nykyisin vahvaa yhteisöllistä vaalimistyötä ja se on saanut uudelleen merkitystä tapahtumien ja kirkollisten toimitusten paikka-na. Historiallista traditiota jatketaan muuttuneessa muodossa paikan arvoon ja olemukseen sopivalla tavalla.
Pirkanmaan maakuntamuseo pitää Pälkäneen vanhankirkon Suojeluyhdistyksen hakemusta opastetaulujen asentamisesta Rauniokirkon läheisyyteen valtatien varteen hyvin perusteltuna ja museo puoltaa hakemusta. Rauniokirkolla kalmistoineen ja arvokkaine maisemineen on valtakunnallista arvoa, jonka nostaminen esille entistä enemmän on erittäin kannatettavaa. Museo puoltaa yhdistyksen hakemusta.