Raipion kylässä oli 1560-luvulla papinveroluettelon mukaan kaksi taloa. Veroluettelossa Raipion kaksi taloa on yhdistetty eteläpuolella olevan Jassalan kylän kolmeen taloon. Seuraavan vuosisadan maakirjakartoissa (1640-l) kahden talon paikaksi on merkitty Rautaveden ranta, Vasikkahaka -nimisen metsäisen harjanteen kaakkoispää. Vanhimmat pellot ovat raivattu Vasikkahaan etelä- pohjoispuolelle, lähelle rantaa. Isonjakokartassa Raipiossa maintaan olevan kaksi taloa, Jacola ja Hulkari. Näistä Jacola on siirtynyt nykyiselle paikalle ja Hulkari sijaitsi lähellä 1640-luvun asuinpaikkaa. Maisema on samantyyppinen kuin nykyisin, joskin osa laajoista peltoalueista oli vielä niittyä. Nykyiselle paikalle, Jaakolan viereen Hulkari siirtyy 1800-luvun puolenvälin jälkeen Jaakolan tontin sijainti on mielenkiintoinen. Tilakeskus sijaitsee keskellä peltoa. Paikalla ei ole tyypillistä kumparetta, päinvastoin luoteispuolella on heti notkelma, joka on keväsin varsin kostea. Syynä tontin valintaan on ehkä ollut vedensaanti tai lähellä oleva nykyinen Heinoontie, joka aikaisemmin se tunnettiin postitienä ja myöhemmin Tampere-Turku maantienä.

Isonjaon jälkeen, maanomistuksen yksityistymisen jälkeen Hulkarin ja Jaakolan talot perustavat torppia takamaiden hyödyntamiseksi. Torpat perustetaan pääasiassa Kylmäkoskenmaalle, joka sijaitsee noin 6.5 kilometriä kylästä luoteeseen.

Kahdesta talosta muodostuva Raipion kyläkeskusta sijaitsee näkyvällä paikalla peltojen keskellä, lähellä Heinoontietä. Kylän maat koostuvat Rautaveden rannassa olevista pelloista ja metsäisestä takamaasta, jotka ulottuvat kapana vyöhykkeenä aina Mouhijärven rajalle. Rantamaisemaa hallitsee myös pitkä kaakko-luode -suuntainen metsäinen harjanne, Vasikkahaka. Muuta asutusta ei kylän mailla ole juurikaan. Rannassa on kolme huvilaa, jotka kuuluvat talojen omistajille. Takamailla on säilynyt entisistä torpista Kylmäkoski, Uusitalo ja Ojansivu.

Vanhaa rakennuskantaa on säilynyt Raipion kylässä, erityisesti Jaakolan tilakeskus on erittäin hyvin säilynyt. Myös ympäröivä peltomaisema on säilyttänyt avoimen luonteensa. Raipion kantatalojen lisäksi samalla peltoalueella ovat Mäenkylän, Jassalan, Karkun pappilan ja Haroisten kylien kantatalot ja Sastamalan kirkko.

Maakirjakartat 1640-l, isojakokartta, Kuninkaan kartasto 1776-1805, pitäjänkartta 1846, 1920- ja 1950-luku.

Kartta-aineisto: Kansallisarkisto ja Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.