Kuvanveistäjä Wikström ehdotti, että suihkukaivo sijoitettaisiin Mustanlahden kallion etelärinteelle. Kaupunki suostui tähän ja maksoi itse allasrakennelman perustamistyöt. Arkkitehti Birger Federleyn jugendhenkiseen graniittisommitelmaan liittyy kolme Emil Wikströmin tekemää erillistä pronssiveistosta. Suihkukaivon patsaiden aiheet perustuvat vanhaan kansankulttuuriin. Ylin pronssiveistos esittää Kalevalasta tuttua Pohjanneitoa, joka istuu sateenkaarella ja kehrää värttinällä kultalankaa. Alempana ovat isää ja poikaa sekä äitiä ja tytärtä kuvaavat allegoriset veistosryhmät. Niistä toinen symboloi tehdasteollisuutta, toinen kotiteollisuutta. Veistosten tyyli mukailee ranskalaista realismia. Patsaiden valmistamisessa Wikströmiä auttoi hänen oppilaansa, kuvanveistäjä Väinö Richard Rautalin.

Valmis suihkukaivo paljastettiin heinäkuussa 1913. Aikalaistulkinnoissa korostui näkemys, että teoksen vesiputoukset ja altaat kuvasivat Tammerkosken kuohuja. Keväällä 1918 suihkukaivon ympäristössä käytiin sisällissodan taisteluita, joiden seurauksena patsaissa on luodinreikiä. Aikojen saatossa suihkukaivoveistoksesta katosivat Pohjanneidon pitelemä kultalanka sekä äidin ja tyttären neulepuikot. Molemmat yksityiskohdat palasivat paikoilleen vuonna 2006, kun teosta entisöitiin taidekonservaattorin avulla.