Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 514/2019). Lausunnossaan maakuntamuseo toi esiin kaava-alueen merkittävät rakennetun ympäristön arvot sekä totesi, että laadittavaksi aiottu rakennetun ympäristön selvitys on keskeinen väline kaavan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaavaan sisältyy sekä alueen kehittämiseen että sen kulttuurihistoriallisen arvojen säilyttämiseen kohdistuvia tavoitteita.
Kaava-alueelta on nyt laadittu asianmukainen selvitys TOAS Vanha ja Uusi Domus - rakennushistoriaselvitys (Sitowise Oy, 2019). Selvityksessä Vanhalla Domuksella on todettu olevan historiallista arvoa sekä opiskelija-asumisen että sivistyshistorian edustajana. Vanha Domus on Tampereen ensimmäinen opiskelija-asunnoksi rakennettu kohde, joka kertoo opiskelija-asumisen ja sosiaalisen elämän ilmiöistä 1950-luvulta 2000-luvulle. Vanhalla Domuksella on myös merkittävää rakennushistoriallista arvoa Kalevan modernin rakennusperinnön edustajana. Selvityksessä todetaan, että: "Jokainen Domus-rakennus yksittäin tarkasteltuna on tyypillinen Kalevan 1950-luvun rakennuskantaan liittyvä asuinlamelli ulkoasultaan ja -muodoltaan. Rakennuskompleksin perusratkaisu, talojen yhteenliittymät sakara-muotoon ja keskikäytäväjäsennys sen sijaan on harvinaisempi. - - - Rakennusryhmä on säilynyt hyvin todistusvoimaisena ja edustaa hyvin 1950-60-luvun opiskelija-asuntola tyyppiä. Talot ovat säilyneet julkisivuiltaan, rakenteiltaan ja tilajäsennykseltään kohtalaisesti alkuperäisen kaltaisina." Lisäksi Vanhan Domuksen kokonaisuuden todetaan olevan maisemallisesti keskeinen osa Kalevan rakennuskantaa.
Kaavaluonnoksessa Vanhan Domuksen A-osa on tarkoitus säilyttää. Sitä turvaavat suojelumerkintä sr-33: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja." sekä kaavamääräys sj-24, joka ohjaa rakennuksessa tehtäviä muutoksia. Sen sijaan rakennuksen osat C-E ohjataan asemakaavaluonnoksessa purettaviksi. Vanha Domus on rakentunut kolmessa vaiheessa vuosina 1959-65. Ensimmäisenä rakennettiin osat A ja B vuosina 1959-60. Pieni B-osa on purettu vuonna 2023 A-osan kunnostustöiden yhteydessä. Osat C ja D rakennettiin heti ensimmäisen osan valmistuttua 1961-62. Molemmat ensimmäiset vaiheet suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Kolmas vaihe, E-osa, rakennettiin 1964-65. E-osassa suunnittelutyötä jatkoi Bertel Strömmerin kuoltua Gunnar Strömmer. Vanha Domus muodostaa lähes yhtäjaksoisesti rakentuneen, yhtenäisen kokonaisuuden, eikä rakennushistoriaselvitys nosta sen eri osia keskenään kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan eriävään asemaan.
Kaavaluonnoksessa esitetty ratkaisu johtaa Vanhan Domuksen kaupunkikuvallisesti näkyvimmän A-talon suojeluun sekä uudisrakentamiseen, jossa on huomioitu Kalevan kaupunginosan rakennuskannan ominaispiirteet. Kaavaratkaisussa menetetään purkamisen myötä C-E-rakennusten kulttuurihistorialliset arvot, mikä asianmukaisesti todetaan kaavan vaikutusten arvioinnissa. Rakennusten omistaja perustelee ratkaisua sillä, että Vanhan Domuksen rakennukset ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Vanhasta Domuksesta on laadittu kuntoarvioraportti (Raksystems Insinööritoimisto Oy, 10.10.2023). Maakuntamuseo on tutustunut Vanhan Domuksen suurempaa rakennusta koskevaan kuntoarvioraporttiin, jossa rakennusta on arvioitu aistinvaraisesti ilman rakenneavauksia. Raportin sisältämät jatkotutkimus- ja toimenpidesuositukset perustuvat katselmuksella tehtyihin havaintoihin sekä rakennusosien laskennallisiin teknisiin käyttöikäodotuksiin. Selvityksessä todetaan laajoja uudistamis- tai peruskorjaustarpeita muun muassa teknisissä järjestelmissä, sisätiloissa sekä useissa näkyvillä olevissa rakennusosissa. Kattavan käsityksen saaminen kohteen rakenteiden kunnosta sekä mahdollisten vaurioiden laajuudesta ja korjattavuudesta edellyttäisi kuitenkin pintaa syvemmälle ulottuvaa, suunnitelmaan perustuvaa kuntotutkimusta. Toteutettu kuntoarvio sisältää hyvää lähtötietoa tutkimussuunnitelman laadintaan.
Kaavan vaikutustenarvioinnissa on asianmukaisesti verrattu kaavaluonnoksessa esitettyä ratkaisua vaihtoehtoon, jossa kaikki rakennukset suojeltaisiin. Vaikutustenarviointi on erittäin laadukasta. Arvioinnin mukaan valittu kaavaratkaisu tuottaa enemmän opiskelija-asuntoja kuin täysin säilyttävä ratkaisu. Kaikki rakennukset säilyttävä ja peruskorjaava ratkaisu on puolestaan paras vaihtoehto hiilijalanjäljen, luonnonvarojen kulutuksen, rakennetun ympäristön arvojen ja autenttisuuden näkökulmasta.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Vanhan Domuksen kunnosta ei ole esitetty sellaista tietoa, joka osoittaisi rakennusten kunnon olevan poikkeuksellisen huono, vaikkakin opiskelijatalokokonaisuudelle on päässyt kertymään huomattavasti korjausvelkaa. Kaavaluonnoksessa esitetty ratkaisu ei uhkaa läheisen Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä, mutta se hävittäisi osan Vanhan Domuksen kokonaisuuden merkittävistä rakennetun ympäristön arvoista. Kaavaratkaisu on erityisen suotuisa opiskelija-asuntojen määrän osalta, mutta kaavan vaikutukset ovat kaikki nykyiset rakennukset säilyttävää vaihtoehtoa heikommat paitsi rakennetun ympäristön arvojen myös hankkeen hiilijalanjäljen ja luonnonvarojen kulutuksen osalta. Mikäli Vanhan Domuksen rakennusten kunnosta ei saada merkittävää uutta tutkimustietoa, Pirkanmaan maakuntamuseo esittää vielä harkittavaksi kaavaratkaisun muuttamista koko Vanhan Domuksen rakennuskannan säilyttäväksi. Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lausunnon hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (DIAR: 514/2019). Lausunnossaan maakuntamuseo toi esiin kaava-alueen merkittävät rakennetun ympäristön arvot sekä totesi, että laadittavaksi aiottu rakennetun ympäristön selvitys on keskeinen väline kaavan tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaavaan sisältyy sekä alueen kehittämiseen että sen kulttuurihistoriallisen arvojen säilyttämiseen kohdistuvia tavoitteita.
Kaava-alueelta on nyt laadittu asianmukainen selvitys TOAS Vanha ja Uusi Domus - rakennushistoriaselvitys (Sitowise Oy, 2019). Selvityksessä Vanhalla Domuksella on todettu olevan historiallista arvoa sekä opiskelija-asumisen että sivistyshistorian edustajana. Vanha Domus on Tampereen ensimmäinen opiskelija-asunnoksi rakennettu kohde, joka kertoo opiskelija-asumisen ja sosiaalisen elämän ilmiöistä 1950-luvulta 2000-luvulle. Vanhalla Domuksella on myös merkittävää rakennushistoriallista arvoa Kalevan modernin rakennusperinnön edustajana. Selvityksessä todetaan, että: "Jokainen Domus-rakennus yksittäin tarkasteltuna on tyypillinen Kalevan 1950-luvun rakennuskantaan liittyvä asuinlamelli ulkoasultaan ja -muodoltaan. Rakennuskompleksin perusratkaisu, talojen yhteenliittymät sakara-muotoon ja keskikäytäväjäsennys sen sijaan on harvinaisempi. - - - Rakennusryhmä on säilynyt hyvin todistusvoimaisena ja edustaa hyvin 1950-60-luvun opiskelija-asuntola tyyppiä. Talot ovat säilyneet julkisivuiltaan, rakenteiltaan ja tilajäsennykseltään kohtalaisesti alkuperäisen kaltaisina." Lisäksi Vanhan Domuksen kokonaisuuden todetaan olevan maisemallisesti keskeinen osa Kalevan rakennuskantaa.
Kaavaluonnoksessa Vanhan Domuksen A-osa on tarkoitus säilyttää. Sitä turvaavat suojelumerkintä sr-33: "Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja." sekä kaavamääräys sj-24, joka ohjaa rakennuksessa tehtäviä muutoksia. Sen sijaan rakennuksen osat C-E ohjataan asemakaavaluonnoksessa purettaviksi. Vanha Domus on rakentunut kolmessa vaiheessa vuosina 1959-65. Ensimmäisenä rakennettiin osat A ja B vuosina 1959-60. Pieni B-osa on purettu vuonna 2023 A-osan kunnostustöiden yhteydessä. Osat C ja D rakennettiin heti ensimmäisen osan valmistuttua 1961-62. Molemmat ensimmäiset vaiheet suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Kolmas vaihe, E-osa, rakennettiin 1964-65. E-osassa suunnittelutyötä jatkoi Bertel Strömmerin kuoltua Gunnar Strömmer. Vanha Domus muodostaa lähes yhtäjaksoisesti rakentuneen, yhtenäisen kokonaisuuden, eikä rakennushistoriaselvitys nosta sen eri osia keskenään kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan eriävään asemaan.
Kaavaluonnoksessa esitetty ratkaisu johtaa Vanhan Domuksen kaupunkikuvallisesti näkyvimmän A-talon suojeluun sekä uudisrakentamiseen, jossa on huomioitu Kalevan kaupunginosan rakennuskannan ominaispiirteet. Kaavaratkaisussa menetetään purkamisen myötä C-E-rakennusten kulttuurihistorialliset arvot, mikä asianmukaisesti todetaan kaavan vaikutusten arvioinnissa. Rakennusten omistaja perustelee ratkaisua sillä, että Vanhan Domuksen rakennukset ovat teknisen käyttöikänsä päässä. Vanhasta Domuksesta on laadittu kuntoarvioraportti (Raksystems Insinööritoimisto Oy, 10.10.2023). Maakuntamuseo on tutustunut Vanhan Domuksen suurempaa rakennusta koskevaan kuntoarvioraporttiin, jossa rakennusta on arvioitu aistinvaraisesti ilman rakenneavauksia. Raportin sisältämät jatkotutkimus- ja toimenpidesuositukset perustuvat katselmuksella tehtyihin havaintoihin sekä rakennusosien laskennallisiin teknisiin käyttöikäodotuksiin. Selvityksessä todetaan laajoja uudistamis- tai peruskorjaustarpeita muun muassa teknisissä järjestelmissä, sisätiloissa sekä useissa näkyvillä olevissa rakennusosissa. Kattavan käsityksen saaminen kohteen rakenteiden kunnosta sekä mahdollisten vaurioiden laajuudesta ja korjattavuudesta edellyttäisi kuitenkin pintaa syvemmälle ulottuvaa, suunnitelmaan perustuvaa kuntotutkimusta. Toteutettu kuntoarvio sisältää hyvää lähtötietoa tutkimussuunnitelman laadintaan.
Kaavan vaikutustenarvioinnissa on asianmukaisesti verrattu kaavaluonnoksessa esitettyä ratkaisua vaihtoehtoon, jossa kaikki rakennukset suojeltaisiin. Vaikutustenarviointi on erittäin laadukasta. Arvioinnin mukaan valittu kaavaratkaisu tuottaa enemmän opiskelija-asuntoja kuin täysin säilyttävä ratkaisu. Kaikki rakennukset säilyttävä ja peruskorjaava ratkaisu on puolestaan paras vaihtoehto hiilijalanjäljen, luonnonvarojen kulutuksen, rakennetun ympäristön arvojen ja autenttisuuden näkökulmasta.
Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Vanhan Domuksen kunnosta ei ole esitetty sellaista tietoa, joka osoittaisi rakennusten kunnon olevan poikkeuksellisen huono, vaikkakin opiskelijatalokokonaisuudelle on päässyt kertymään huomattavasti korjausvelkaa. Kaavaluonnoksessa esitetty ratkaisu ei uhkaa läheisen Kalevan kirkon ja kaupunginosan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä, mutta se hävittäisi osan Vanhan Domuksen kokonaisuuden merkittävistä rakennetun ympäristön arvoista. Kaavaratkaisu on erityisen suotuisa opiskelija-asuntojen määrän osalta, mutta kaavan vaikutukset ovat kaikki nykyiset rakennukset säilyttävää vaihtoehtoa heikommat paitsi rakennetun ympäristön arvojen myös hankkeen hiilijalanjäljen ja luonnonvarojen kulutuksen osalta. Mikäli Vanhan Domuksen rakennusten kunnosta ei saada merkittävää uutta tutkimustietoa, Pirkanmaan maakuntamuseo esittää vielä harkittavaksi kaavaratkaisun muuttamista koko Vanhan Domuksen rakennuskannan säilyttäväksi. Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.