Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta.  Alueellinen vastuumuseo on antanut aikaisemmin lausunnon DIAR: 411/2023 (21.8.2023) Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lisäksi maakuntamuseo on antanut Pirkanmaan liitolle Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaluonnosta ja -ehdotusta koskevat lausunnot DIAR: 308/2023 (30.6.2023) ja 289/2024 (14.5.2024), joissa myös käsiteltiin Sastamalaan suunniteltuja tuulivoimahankkeita.

Ajoksenkankaan tuulivoimahanketta suunnitellaan 2000 ha:n alueelle Sastamalan kaupungin eteläosaan, n. 5 km keskustasta lounaaseen. Hankkeen vaikutusarviointi käsittää vaihtoehdot VE1, jossa alueelle rakennettaisiin enintään 12 voimalaa, ja VE2, johon sisältyy enintään 8 voimalaa (kokonaiskorkeudet 260 m). Hankkeen vaihtoehtoja verrataan 0-vaihtoehtoon (VE0), jossa hanketta ei toteuteta. Sähkönsiirron vaikutusarviointi käsittää vaihtoehdot SVE1 ja SVE2, joissa maakaapelilinjat johdettaisiin Carunan Sastamala-Äetsän verkkoon sekä vaihtoehdon SVE3, joka johdettaisiin n. 20 km pituisena 110kV:n ilmajohtolinjana Fingridin Harjavalta-Melon verkkoon.  

Rakennettu ympäristö ja maisema

Kappaleessa 6.6 Ehdotus vaikutusalueen rajauksesta (s.38–39) todetaan, että ympäristövaikutusten tarkastelualue on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Maiseman ja kulttuuriympäristön osalta todetaan: Lähimaisema-alue ulottuu useimmiten noin 2–3 kilometrin päähän. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli kuuden kilometrin päähän ulottuva alue, jonka jälkeen voimaloiden hallitsevuus vähitellen vähenee. Voimalaitokset voivat olla havaittavissa kaukomaisemassa jopa noin 40 kilometriin asti. Tämä linjaus ei vastaa tuulivoimahankkeiden maisemavaikutusten arvioinnissa yleensä käytettyjä etäisyysvyöhykkeitä, jotka on kuitenkin määritelty asianmukaisesti kappaleessa 16.2. Vaikutusten arviointimenetelmä (s. 98). Maisema- ja kulttuuriympäristön vaikutustarkastelu on rajattu ulottumaan korkeintaan 30 km säteelle tuulivoimaloista. Taulukossa 16.4. (s. 100) on esitetty tarkemmin tarkasteltavat vaikutusalueet vaikutuksen aiheuttajan ja vaikutusten kohteiden mukaan jaoteltuna.

Voimajohtojen osalta vaikutuksia arvioidaan yhden kilometrin etäisyydellä linjasta, joskin kappaleessa 6.6 esitetään eri periaatteet (välitön vaikutusalue, etäisyys voimajohtopylväästä n. 50 m; lähialue, n. 200 m, sekä kaukoalue, 200 m – 2 km). Vaikutustenarvioinnin periaatteet tulee esittää YVA-ohjelmassa kauttaaltaan johdonmukaisesti ja perustellen. Avoimeen maisematilaan sijoittuessaan uuden ilmajohdon vaikutukset on syytä arvioida sen koko näkyvyysalueelta.

Luvussa 16 Maisema ja kulttuuriympäristö on esitelty hankealuetta lähinnä sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA 2021) ja valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet (RKY 2009). Maakuntamuseo huomauttaa, että tässä ei ole ilmoitettu tarkasteluvyöhykettä, joka tulisi määritellä (esim. lähi- ja välialue). Kaikki 30 km säteellä sijaitsevat alueet ja kohteet on lisäksi listattu taulukkoon ja esitetty kartalla. Tyrvään vanhan kirkon maisemat -kappaleessa on VAMA-alueiden vuoden 2021 päivitykseen liittyvää vanhentunutta tietoa. Erityislainsäädännöllä suojellut rakennukset on virheellisesti listattu RKY-kohteina. Lisäksi taulukosta puuttuu Suodenniemen kirkko. Näiltä osin taulukkoa tulee korjata.

Kappaleessa on myös esitelty hankealuetta lähinnä sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Tarkasteluvyöhyke tulisi määritellä myös tässä kohdassa. Kaikki 20 km säteellä sijaitsevat alueet ja kohteet on lisäksi listattu taulukkoon ja esitetty kartalla. Tarkastelualueen laajuuden vaihtelua tässä yhteydessä 20–30 kilometrin etäisyydelle ei ole perusteltu, eikä 20 km etäisyys ole yhtenevä esim. sivulla 98 esitettyjen etäisyysvyöhykkeiden tai taulukon 16.4. kanssa.

Maakuntamuseo korostaa, että edellä mainittujen alueiden ja kohteiden osalta niiden maisemakuvan muutosta tulee arvioida matalalla kynnyksellä, sillä riippuen kohteen luonteesta, maisema voi olla tärkeä osa niiden arvoa ja kertovuutta ja niiden muutoksensietokyky voi olla vähäinen.

Paikallisesti arvokkaiden maisemien ja rakennetun ympäristön osalta YVA-selostukseen on sisällytetty Satakunnan puolella sijaitsevia kohteita, jotka on listattu seitsemän kilometrin lähivaikutusalueelta. Pirkanmaan puolelta tarkastelussa ei ole toistaiseksi lainkaan kohteita tai alueita. Hankealueen lähi- ja välialueelle sijoittuu Sastamalassa useita osayleiskaavoja, jotka on mainittu YVA-ohjelman kappaleessa 15.1.3.3 Yleiskaava ja esitetty kuvassa 15-6. Taajama-alueiden ja Kokemäenjokilaakson osayleiskaava (1999) on laadittu ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, jolloin kaavahankkeissa ei edellytetty nykyiseen tapaan kulttuuriympäristöselvitysten laatimista. Kaavassa on silti osoitettu suojelukohteita. Olemassa olevat yleiskaavoja varten laaditut rakennetun ympäristön selvitykset ja kaavat on tarpeen huomioida YVA-selostuksen lähdeaineistona. Niillä alueilla, joilta selvitystietoa tai kaavaa ei ole, on hyvä tehdä maisematarkastelua välittömän lähialueen maaseutuasutuksen keskittymistä, joihin liittyy avointa maisematilaa ja joihin näkyvyysalueanalyysin mukaan kohdistuu vaikutuksia.

YVA-prosessin aikana laaditaan paikkatietopohjainen näkymäalueanalyysi sekä maisema-analyysi ja sen pohjalta arvioidaan maisemakokonaisuuksien ja arvokohteiden maisemallinen sietokyky. Tuulivoimaloiden näkyvyyttä, vaikutuksen luonnetta ja merkittävyyttä maisemassa havainnollistetaan valokuviin tehtävien kuvasovitteiden avulla. Kuvasovitteiden katselupisteet valitaan siten, että kuvilla voidaan havainnollistaa kyseiselle hankkeelle tyypillisiä maisemallisia vaikutuksia, maisemallisiin arvoihin kohdistuvia ja hankkeesta asutukselle tai virkistyskäyttäjille kohdistuvia maisemallisia vaikutuksia. Käytettävät menetelmät vaikuttavat valitun asianmukaisesti. Kuten maakuntamuseo on aikaisemmissa hanketta koskevissa lausunnoissaan todennut, havainnekuvien ja kartta-aineiston laatuun ja luettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa (DIAR: 411/2023). Havainnekuvien suhteen maakuntamuseo korostaa vielä, että valokuvauspisteiden valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Niitä ei tule valita ainoastaan paikkatietoaineistoon perustuvan materiaalin pohjalta, vaan myös arvoalueita koskevissa selvityksissä määriteltyjen ydinalueiden ja arvokohteiden perusteella sekä kulttuuriympäristön herkkyys huomioiden.

Luvun 4 Hankkeen tekninen kuvaus alaluvussa 4.9 on käsitelty hankkeen liittymistä muihin lähialueen hankkeisiin ja suunnitelmiin. Sen mukaan yhteisvaikutusten arvioinnissa on tarkoitus huomioida Ajoksenkankaan alueelle suunnitellun tuulienergia-alueen läheisyydessä sijaitsevat muut tuulivoimahankkeet. Luvun teksti vaikuttaa vielä keskeneräiseltä, sillä siitä puuttuvat ainakin Huittisten Lintukankaan ja Kokemäen Takajärven tuulienergia-alueet. Maakuntamuseo muistuttaa, että YVA-selostuksessa tulee huomioida niin vireillä olevat hankkeet, jo kaavoitetut tuulivoima-alueet kuin rakenteilla tai tuotannossa olevat kokonaisuudet. Yhteisvaikutuksia tulee havainnollistaa kartalla ja riittävillä valokuvasovitteilla.

Arkeologinen kulttuuriperintö

YVA-ohjelmassa todetaan, että hankealueella tullaan tekemään muinaisjäännösinventointi (Heilu Oy), jonka tulosten pohjalta muinaisjäännöksiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimalan ja voimajohdon alueella (s. 37, 39). Inventoinnin ja vaikutusten arvioinnin tulee kattaa kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi muut kulttuuriperintökohteet, jotka sisältyvät arkeologisen kulttuuriperinnön käsitteeseen. Tämän vuoksi tutkimuksen laji tulee korjata muotoon Arkeologinen inventointi.

Hankealuetta voidaan pitää potentiaalisena erityisesti elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten, historiallisten kylien välisten rajamerkkien ja 1800-1900-luvun torppa-asutukseen liittyvien jäännösten löytymisen näkökulmasta. Alueen arkeologiseen potentiaaliin viittaa mm. hyvin vanhan, rautakaudelle ja keskiajalle palautuvan, ja suhteellisen tiheän Kokemäenjoen rantavyöhykkeelle sijoittuneen kyläasutuksen läheisyys. Suunnittelualueella on mm. vesimyllyihin ja kaskeamiseen viittaavaa paikannimistöä, joka on otettava inventoinnissa huomioon vanhojen karttojen ja laserkeilausaineistojen antamien tietojen lisäksi. Vuoden 1855 kartan mukaan alueen luoteisosassa, sen pohjoisrajan tuntumassa on sijainnut vesimylly. Potentiaalisia rajamerkkikohteita on paikannettavissa 1700-luvun isojakokarttojen sekä nuorempien karttojen perusteella ja autioituneita torpanpaikkoja mm. Senaatin kartaston avulla (Tamminen, Haila, Ojansivu, Pirtinkorpi), jonka mukaan Seinäkalliolla on 1900-luvun alussa lisäksi sijainnut kolmiomittaustorni. Lisäksi yleisöilmoituksen mukaan Vittasuonkallioiden lakialueen lounaisosassa sijaitsee mahdollinen kivirakenteen jäännös, joka on syytä tarkastaa inventoinnissa; lisätietoja kohteesta saa maakuntamuseolta. Hankealueen korkeusaseman ja topografian perusteella myöskään uusien esihistoriallisten muinaisjäännösten, esimerkiksi asuinpaikkojen, löytymisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Hankealueen inventoinnissa on tarkastettava voimaloiden ja sähköaseman rakennusalueet sekä uudet ja parannettavat tie- ja kaapelireitit, joilta arkeologisten kohteiden löytyminen on mahdollista. Lisäksi ennestään tunnetun muinaisjäännöksen sijainti, laajuus ja muut tiedot on tarkistettava ja päivitettävä. Mikäli voimaloiden tai muiden rakenteiden paikat muuttuvat suunnittelun edetessä, inventointi on tehtävä myös muuttuneissa kohdissa. Ulkoisen sähkönsiirron vaihtoehtojen inventoinnissa on tarkastettava kaikki linjaosuudet, joilla voidaan olettaa olevan arkeologista potentiaalia.

Kiinteiden muinaisjäännösten kohdalle ja välittömään läheisyyteen hankkeessa ei saa osoittaa sellaista muuttuvaa maankäyttöä, joka merkitsisi muinaismuistolaissa kiellettyä kajoamista kiinteään muinaisjäännökseen ja sen suoja-alueeseen (MML 1 §, 4 §). Vaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota voimaloiden ja sähkönsiirtolinjojen rakentamisen, käytön ja purkamisen aikaisiin vaikutuksiin.

YVA-ohjelmassa mainitaan, että Lammelan hautausmaa -nimisen kiinteän muinaisjäännöksen (mj.tunnus 988010009) lisäksi arvioinnissa tullaan ottamaan huomioon arkeologisen inventoinnin tulokset. Lammelan hautausmaa on 1950-luvulla tehtyjen arkeologisten tarkastusten perusteella luokiteltu rautakautiseksi puolustusvarustukseksi. Kyseessä ei ole hautausmaa, kuten ohjelmaan on kirjattu (s. 103). Suojelukohde on tarkastettava arkeologisessa inventoinnissa, jonka ajantasaisten tietojen perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo tulee inventointiraportin saatuaan tarkistamaan muinaisjäännöksen tyyppiä ja suojelustatusta koskevat tiedot sekä sen, onko kohteella sellaista maisemallista merkitystä, joka on huomioitava vaikutusten arvioinnissa.

Hankealueella sijaitsevien arkeologisten suojelukohteiden lisäksi vaikutuksia tulee arvioida n. 3 km etäisyydellä suunnitellusta voimala-alueesta sijaitseviin Kiikan-Kulmuntilan ja Äetsänmäen-Antinahteen maakunnallisesti merkittäviin kiinteiden muinaisjäännösten tihentymiin. Alueet on merkitty Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 Arkeologisen perinnön ydinalue -merkinnällä, jota koskee määräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteän muinaisjäännöksen lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösalueiden suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Kohteisiin kuuluu 10 ja 11 erillistä muinaisjäännösaluetta, joissa edustuvat Kokemäenjokilaakson esi- ja historiallisen ajan asutuksen piirteet.

Suunnitellun voimala-alueen koillispuolella sijaitsee Kaukolan-Tyrväänkylän muinaisjäännökset -niminen kohdekokonaisuus, johon kuuluu useita rautakautisia ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Kohdekokonaisuus on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi v. 2023 valmistuneessa Museoviraston VARK-inventoinnissa (kohde 101270). Noin 5 km etäisyydessä sijaitsevaan kohteeseen Ajoksenkankaan tuulivoimalahankkeella tulisi olemaan maisemallisia vaikutuksia, jotka tulee arvioida.

YVA-ohjelmassa mainittujen arkeologisen inventoinnin tulosten lisäksi vaikutusten arvioinnissa tulee käyttää näkymäalueanalyysiä ja riittäviä kuvasovitteita. Arkeologisen perinnön ydinalueiden ja VARK-kohteen osalta kuvasovitteista tulee ilmetä, missä havainnekuvassa muinaisjäännökset esiintyvät ja miten muinaisjäännökset sijaitsevat suhteessa voimaloihin. Sanallisen arvioinnin tulee sisältää mm. tieto siitä, montako voimalaa tulisi näkymään muinaisjäännösalueille. 

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta.  Alueellinen vastuumuseo on antanut aikaisemmin lausunnon DIAR: 411/2023 (21.8.2023) Ajoksenkankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lisäksi maakuntamuseo on antanut Pirkanmaan liitolle Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaluonnosta ja -ehdotusta koskevat lausunnot DIAR: 308/2023 (30.6.2023) ja 289/2024 (14.5.2024), joissa myös käsiteltiin Sastamalaan suunniteltuja tuulivoimahankkeita.

Ajoksenkankaan tuulivoimahanketta suunnitellaan 2000 ha:n alueelle Sastamalan kaupungin eteläosaan, n. 5 km keskustasta lounaaseen. Hankkeen vaikutusarviointi käsittää vaihtoehdot VE1, jossa alueelle rakennettaisiin enintään 12 voimalaa, ja VE2, johon sisältyy enintään 8 voimalaa (kokonaiskorkeudet 260 m). Hankkeen vaihtoehtoja verrataan 0-vaihtoehtoon (VE0), jossa hanketta ei toteuteta. Sähkönsiirron vaikutusarviointi käsittää vaihtoehdot SVE1 ja SVE2, joissa maakaapelilinjat johdettaisiin Carunan Sastamala-Äetsän verkkoon sekä vaihtoehdon SVE3, joka johdettaisiin n. 20 km pituisena 110kV:n ilmajohtolinjana Fingridin Harjavalta-Melon verkkoon.  

Rakennettu ympäristö ja maisema

Kappaleessa 6.6 Ehdotus vaikutusalueen rajauksesta (s.38–39) todetaan, että ympäristövaikutusten tarkastelualue on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Maiseman ja kulttuuriympäristön osalta todetaan: Lähimaisema-alue ulottuu useimmiten noin 2–3 kilometrin päähän. Kaukomaisema-alue ajatellaan olevan yli kuuden kilometrin päähän ulottuva alue, jonka jälkeen voimaloiden hallitsevuus vähitellen vähenee. Voimalaitokset voivat olla havaittavissa kaukomaisemassa jopa noin 40 kilometriin asti. Tämä linjaus ei vastaa tuulivoimahankkeiden maisemavaikutusten arvioinnissa yleensä käytettyjä etäisyysvyöhykkeitä, jotka on kuitenkin määritelty asianmukaisesti kappaleessa 16.2. Vaikutusten arviointimenetelmä (s. 98). Maisema- ja kulttuuriympäristön vaikutustarkastelu on rajattu ulottumaan korkeintaan 30 km säteelle tuulivoimaloista. Taulukossa 16.4. (s. 100) on esitetty tarkemmin tarkasteltavat vaikutusalueet vaikutuksen aiheuttajan ja vaikutusten kohteiden mukaan jaoteltuna.

Voimajohtojen osalta vaikutuksia arvioidaan yhden kilometrin etäisyydellä linjasta, joskin kappaleessa 6.6 esitetään eri periaatteet (välitön vaikutusalue, etäisyys voimajohtopylväästä n. 50 m; lähialue, n. 200 m, sekä kaukoalue, 200 m – 2 km). Vaikutustenarvioinnin periaatteet tulee esittää YVA-ohjelmassa kauttaaltaan johdonmukaisesti ja perustellen. Avoimeen maisematilaan sijoittuessaan uuden ilmajohdon vaikutukset on syytä arvioida sen koko näkyvyysalueelta.

Luvussa 16 Maisema ja kulttuuriympäristö on esitelty hankealuetta lähinnä sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA 2021) ja valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet (RKY 2009). Maakuntamuseo huomauttaa, että tässä ei ole ilmoitettu tarkasteluvyöhykettä, joka tulisi määritellä (esim. lähi- ja välialue). Kaikki 30 km säteellä sijaitsevat alueet ja kohteet on lisäksi listattu taulukkoon ja esitetty kartalla. Tyrvään vanhan kirkon maisemat -kappaleessa on VAMA-alueiden vuoden 2021 päivitykseen liittyvää vanhentunutta tietoa. Erityislainsäädännöllä suojellut rakennukset on virheellisesti listattu RKY-kohteina. Lisäksi taulukosta puuttuu Suodenniemen kirkko. Näiltä osin taulukkoa tulee korjata.

Kappaleessa on myös esitelty hankealuetta lähinnä sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat maisema- ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Tarkasteluvyöhyke tulisi määritellä myös tässä kohdassa. Kaikki 20 km säteellä sijaitsevat alueet ja kohteet on lisäksi listattu taulukkoon ja esitetty kartalla. Tarkastelualueen laajuuden vaihtelua tässä yhteydessä 20–30 kilometrin etäisyydelle ei ole perusteltu, eikä 20 km etäisyys ole yhtenevä esim. sivulla 98 esitettyjen etäisyysvyöhykkeiden tai taulukon 16.4. kanssa.

Maakuntamuseo korostaa, että edellä mainittujen alueiden ja kohteiden osalta niiden maisemakuvan muutosta tulee arvioida matalalla kynnyksellä, sillä riippuen kohteen luonteesta, maisema voi olla tärkeä osa niiden arvoa ja kertovuutta ja niiden muutoksensietokyky voi olla vähäinen.

Paikallisesti arvokkaiden maisemien ja rakennetun ympäristön osalta YVA-selostukseen on sisällytetty Satakunnan puolella sijaitsevia kohteita, jotka on listattu seitsemän kilometrin lähivaikutusalueelta. Pirkanmaan puolelta tarkastelussa ei ole toistaiseksi lainkaan kohteita tai alueita. Hankealueen lähi- ja välialueelle sijoittuu Sastamalassa useita osayleiskaavoja, jotka on mainittu YVA-ohjelman kappaleessa 15.1.3.3 Yleiskaava ja esitetty kuvassa 15-6. Taajama-alueiden ja Kokemäenjokilaakson osayleiskaava (1999) on laadittu ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa, jolloin kaavahankkeissa ei edellytetty nykyiseen tapaan kulttuuriympäristöselvitysten laatimista. Kaavassa on silti osoitettu suojelukohteita. Olemassa olevat yleiskaavoja varten laaditut rakennetun ympäristön selvitykset ja kaavat on tarpeen huomioida YVA-selostuksen lähdeaineistona. Niillä alueilla, joilta selvitystietoa tai kaavaa ei ole, on hyvä tehdä maisematarkastelua välittömän lähialueen maaseutuasutuksen keskittymistä, joihin liittyy avointa maisematilaa ja joihin näkyvyysalueanalyysin mukaan kohdistuu vaikutuksia.

YVA-prosessin aikana laaditaan paikkatietopohjainen näkymäalueanalyysi sekä maisema-analyysi ja sen pohjalta arvioidaan maisemakokonaisuuksien ja arvokohteiden maisemallinen sietokyky. Tuulivoimaloiden näkyvyyttä, vaikutuksen luonnetta ja merkittävyyttä maisemassa havainnollistetaan valokuviin tehtävien kuvasovitteiden avulla. Kuvasovitteiden katselupisteet valitaan siten, että kuvilla voidaan havainnollistaa kyseiselle hankkeelle tyypillisiä maisemallisia vaikutuksia, maisemallisiin arvoihin kohdistuvia ja hankkeesta asutukselle tai virkistyskäyttäjille kohdistuvia maisemallisia vaikutuksia. Käytettävät menetelmät vaikuttavat valitun asianmukaisesti. Kuten maakuntamuseo on aikaisemmissa hanketta koskevissa lausunnoissaan todennut, havainnekuvien ja kartta-aineiston laatuun ja luettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa (DIAR: 411/2023). Havainnekuvien suhteen maakuntamuseo korostaa vielä, että valokuvauspisteiden valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Niitä ei tule valita ainoastaan paikkatietoaineistoon perustuvan materiaalin pohjalta, vaan myös arvoalueita koskevissa selvityksissä määriteltyjen ydinalueiden ja arvokohteiden perusteella sekä kulttuuriympäristön herkkyys huomioiden.

Luvun 4 Hankkeen tekninen kuvaus alaluvussa 4.9 on käsitelty hankkeen liittymistä muihin lähialueen hankkeisiin ja suunnitelmiin. Sen mukaan yhteisvaikutusten arvioinnissa on tarkoitus huomioida Ajoksenkankaan alueelle suunnitellun tuulienergia-alueen läheisyydessä sijaitsevat muut tuulivoimahankkeet. Luvun teksti vaikuttaa vielä keskeneräiseltä, sillä siitä puuttuvat ainakin Huittisten Lintukankaan ja Kokemäen Takajärven tuulienergia-alueet. Maakuntamuseo muistuttaa, että YVA-selostuksessa tulee huomioida niin vireillä olevat hankkeet, jo kaavoitetut tuulivoima-alueet kuin rakenteilla tai tuotannossa olevat kokonaisuudet. Yhteisvaikutuksia tulee havainnollistaa kartalla ja riittävillä valokuvasovitteilla.

Arkeologinen kulttuuriperintö

YVA-ohjelmassa todetaan, että hankealueella tullaan tekemään muinaisjäännösinventointi (Heilu Oy), jonka tulosten pohjalta muinaisjäännöksiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan rakennuspaikkakohtaisesti tuulivoimalan ja voimajohdon alueella (s. 37, 39). Inventoinnin ja vaikutusten arvioinnin tulee kattaa kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi muut kulttuuriperintökohteet, jotka sisältyvät arkeologisen kulttuuriperinnön käsitteeseen. Tämän vuoksi tutkimuksen laji tulee korjata muotoon Arkeologinen inventointi.

Hankealuetta voidaan pitää potentiaalisena erityisesti elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten, historiallisten kylien välisten rajamerkkien ja 1800-1900-luvun torppa-asutukseen liittyvien jäännösten löytymisen näkökulmasta. Alueen arkeologiseen potentiaaliin viittaa mm. hyvin vanhan, rautakaudelle ja keskiajalle palautuvan, ja suhteellisen tiheän Kokemäenjoen rantavyöhykkeelle sijoittuneen kyläasutuksen läheisyys. Suunnittelualueella on mm. vesimyllyihin ja kaskeamiseen viittaavaa paikannimistöä, joka on otettava inventoinnissa huomioon vanhojen karttojen ja laserkeilausaineistojen antamien tietojen lisäksi. Vuoden 1855 kartan mukaan alueen luoteisosassa, sen pohjoisrajan tuntumassa on sijainnut vesimylly. Potentiaalisia rajamerkkikohteita on paikannettavissa 1700-luvun isojakokarttojen sekä nuorempien karttojen perusteella ja autioituneita torpanpaikkoja mm. Senaatin kartaston avulla (Tamminen, Haila, Ojansivu, Pirtinkorpi), jonka mukaan Seinäkalliolla on 1900-luvun alussa lisäksi sijainnut kolmiomittaustorni. Lisäksi yleisöilmoituksen mukaan Vittasuonkallioiden lakialueen lounaisosassa sijaitsee mahdollinen kivirakenteen jäännös, joka on syytä tarkastaa inventoinnissa; lisätietoja kohteesta saa maakuntamuseolta. Hankealueen korkeusaseman ja topografian perusteella myöskään uusien esihistoriallisten muinaisjäännösten, esimerkiksi asuinpaikkojen, löytymisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Hankealueen inventoinnissa on tarkastettava voimaloiden ja sähköaseman rakennusalueet sekä uudet ja parannettavat tie- ja kaapelireitit, joilta arkeologisten kohteiden löytyminen on mahdollista. Lisäksi ennestään tunnetun muinaisjäännöksen sijainti, laajuus ja muut tiedot on tarkistettava ja päivitettävä. Mikäli voimaloiden tai muiden rakenteiden paikat muuttuvat suunnittelun edetessä, inventointi on tehtävä myös muuttuneissa kohdissa. Ulkoisen sähkönsiirron vaihtoehtojen inventoinnissa on tarkastettava kaikki linjaosuudet, joilla voidaan olettaa olevan arkeologista potentiaalia.

Kiinteiden muinaisjäännösten kohdalle ja välittömään läheisyyteen hankkeessa ei saa osoittaa sellaista muuttuvaa maankäyttöä, joka merkitsisi muinaismuistolaissa kiellettyä kajoamista kiinteään muinaisjäännökseen ja sen suoja-alueeseen (MML 1 §, 4 §). Vaikutusten arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota voimaloiden ja sähkönsiirtolinjojen rakentamisen, käytön ja purkamisen aikaisiin vaikutuksiin.

YVA-ohjelmassa mainitaan, että Lammelan hautausmaa -nimisen kiinteän muinaisjäännöksen (mj.tunnus 988010009) lisäksi arvioinnissa tullaan ottamaan huomioon arkeologisen inventoinnin tulokset. Lammelan hautausmaa on 1950-luvulla tehtyjen arkeologisten tarkastusten perusteella luokiteltu rautakautiseksi puolustusvarustukseksi. Kyseessä ei ole hautausmaa, kuten ohjelmaan on kirjattu (s. 103). Suojelukohde on tarkastettava arkeologisessa inventoinnissa, jonka ajantasaisten tietojen perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo tulee inventointiraportin saatuaan tarkistamaan muinaisjäännöksen tyyppiä ja suojelustatusta koskevat tiedot sekä sen, onko kohteella sellaista maisemallista merkitystä, joka on huomioitava vaikutusten arvioinnissa.

Hankealueella sijaitsevien arkeologisten suojelukohteiden lisäksi vaikutuksia tulee arvioida n. 3 km etäisyydellä suunnitellusta voimala-alueesta sijaitseviin Kiikan-Kulmuntilan ja Äetsänmäen-Antinahteen maakunnallisesti merkittäviin kiinteiden muinaisjäännösten tihentymiin. Alueet on merkitty Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 Arkeologisen perinnön ydinalue -merkinnällä, jota koskee määräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteän muinaisjäännöksen lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösalueiden suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Kohteisiin kuuluu 10 ja 11 erillistä muinaisjäännösaluetta, joissa edustuvat Kokemäenjokilaakson esi- ja historiallisen ajan asutuksen piirteet.

Suunnitellun voimala-alueen koillispuolella sijaitsee Kaukolan-Tyrväänkylän muinaisjäännökset -niminen kohdekokonaisuus, johon kuuluu useita rautakautisia ja historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Kohdekokonaisuus on arvioitu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi v. 2023 valmistuneessa Museoviraston VARK-inventoinnissa (kohde 101270). Noin 5 km etäisyydessä sijaitsevaan kohteeseen Ajoksenkankaan tuulivoimalahankkeella tulisi olemaan maisemallisia vaikutuksia, jotka tulee arvioida.

YVA-ohjelmassa mainittujen arkeologisen inventoinnin tulosten lisäksi vaikutusten arvioinnissa tulee käyttää näkymäalueanalyysiä ja riittäviä kuvasovitteita. Arkeologisen perinnön ydinalueiden ja VARK-kohteen osalta kuvasovitteista tulee ilmetä, missä havainnekuvassa muinaisjäännökset esiintyvät ja miten muinaisjäännökset sijaitsevat suhteessa voimaloihin. Sanallisen arvioinnin tulee sisältää mm. tieto siitä, montako voimalaa tulisi näkymään muinaisjäännösalueille. 

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.