Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainittu kaavahanke. Asemakaavan muutosalue sijoittuu ydinkeskustan tuntumaan, Amurin kaupunginosaan. Suunnittelualue on suppea ja käsittää vain yhden tontin Satakunnankadun ja Mustanlahdenkadun kulmauksessa. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa tontin nykyisen rakennuksen korvaaminen huomattavasti kookkaammalla asuinkerrostalolla, jonka pohjakerrokseen sijoittuisi liiketilaa. Tutustuttuaan hankkeeseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Tontti kuuluu Amurin 1980-luvulla rakentuneelle alueelle, jolla ei rakennettua kulttuuriympäristöä koskevissa selvityksissä ole tunnistettu olevan erityisiä arvoja. Rakennusvalvonnan lupakuvien perusteella tontin tyyliltään postmodernistisen ja hyvin alkuperäisen ilmeensä säilyttäneen liike- ja toimistorakennuksen on vuonna 1984 suunnitellut arkkitehti Pekka Ilveskoski. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavan tavoitteet ovat lähtökohtaisesti mahdolliset, eikä hankkeeseen rakennetun ympäristön tai kaupunkikuvan osalta liity lisäselvitystarpeita. Hankkeen vaikutustenarvioinnin tueksi rakennuksen perustiedot (suunnittelija, valmistumisvuosi, päärakennusmateriaalit, käyttötarkoitus tms.) ja valokuvat tulee sisällyttää kaavaselostukseen ja vaikutustenarvioinnissa tulee tuoda esiin, että kaavan toteutuessa rakennuksen arkkitehtuuriin ja materiaaleihin sitoutuneet arvot menetetään.

Välittömästi suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön osin kuuluva, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä Amurinlinnan kokonaisuus. Kaavan mahdollistaman nykyistä huomattavasti korkeamman ja tiiviimmän rakentamisen vaikutuksia Amurinlinnaan tulee arvioida sekä sanallisesti että havainnekuvin. Amurinlinna on huomioitu mm. seuraavissa selvityksissä, joita voi tarvittaessa käyttää apuna vaikutustenarvioinnissa: Tampereen keskusta - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2024 (Sitowise); Tampereen arkkitehtuuriopas 1900-2021; VVO Amurinlinna, rakennusinventointi (Aihio arkkitehdit, 2018) ja Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Amurinlinnan läheisyydestä ja alueen kokoojakadun, Satakunnankadun varteen, kaupunkikuvallisesti keskeiselle paikalle sijoittumisesta johtuen, Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee kaavan tavoitteisiin lisättäväksi uudisrakentamisen sovittamisen ympäröivään kaupunkikuvaan. Viitesuunnitelman perusteella sovittamista onkin tehty mm. värityksen ja harjakorkeuden osalta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainittu kaavahanke. Asemakaavan muutosalue sijoittuu ydinkeskustan tuntumaan, Amurin kaupunginosaan. Suunnittelualue on suppea ja käsittää vain yhden tontin Satakunnankadun ja Mustanlahdenkadun kulmauksessa. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa tontin nykyisen rakennuksen korvaaminen huomattavasti kookkaammalla asuinkerrostalolla, jonka pohjakerrokseen sijoittuisi liiketilaa. Tutustuttuaan hankkeeseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Tontti kuuluu Amurin 1980-luvulla rakentuneelle alueelle, jolla ei rakennettua kulttuuriympäristöä koskevissa selvityksissä ole tunnistettu olevan erityisiä arvoja. Rakennusvalvonnan lupakuvien perusteella tontin tyyliltään postmodernistisen ja hyvin alkuperäisen ilmeensä säilyttäneen liike- ja toimistorakennuksen on vuonna 1984 suunnitellut arkkitehti Pekka Ilveskoski. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavan tavoitteet ovat lähtökohtaisesti mahdolliset, eikä hankkeeseen rakennetun ympäristön tai kaupunkikuvan osalta liity lisäselvitystarpeita. Hankkeen vaikutustenarvioinnin tueksi rakennuksen perustiedot (suunnittelija, valmistumisvuosi, päärakennusmateriaalit, käyttötarkoitus tms.) ja valokuvat tulee sisällyttää kaavaselostukseen ja vaikutustenarvioinnissa tulee tuoda esiin, että kaavan toteutuessa rakennuksen arkkitehtuuriin ja materiaaleihin sitoutuneet arvot menetetään.

Välittömästi suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön osin kuuluva, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä Amurinlinnan kokonaisuus. Kaavan mahdollistaman nykyistä huomattavasti korkeamman ja tiiviimmän rakentamisen vaikutuksia Amurinlinnaan tulee arvioida sekä sanallisesti että havainnekuvin. Amurinlinna on huomioitu mm. seuraavissa selvityksissä, joita voi tarvittaessa käyttää apuna vaikutustenarvioinnissa: Tampereen keskusta - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2024 (Sitowise); Tampereen arkkitehtuuriopas 1900-2021; VVO Amurinlinna, rakennusinventointi (Aihio arkkitehdit, 2018) ja Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Amurinlinnan läheisyydestä ja alueen kokoojakadun, Satakunnankadun varteen, kaupunkikuvallisesti keskeiselle paikalle sijoittumisesta johtuen, Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee kaavan tavoitteisiin lisättäväksi uudisrakentamisen sovittamisen ympäröivään kaupunkikuvaan. Viitesuunnitelman perusteella sovittamista onkin tehty mm. värityksen ja harjakorkeuden osalta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.