Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Lempäälässä, osoitteessa Rypyntie 5 sijaitsevan hirsihuvilan kulttuurihistoriallisista arvoista ja kunnostamisen periaatteista. Maakuntamuseo on antanut kohteesta aikaisemman lausunnon 3.1.2022 (DIAR: 939/2021). Tuolloin lausunnon pyytäjä varautui pitkään tyhjillään olleen rakennuksen mahdolliseen purkamiseen, sillä kiinteistö oli myynnissä omakotitonttina uudisrakentamista varten.
Rypyntie 5:n pihapiiri on osa Tampereentien varteen 1900-luvun alussa rakentunutta varhaista pienasutusta, joka mainitaan arvokkaana kulttuuriympäristönä Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa Teiden varsilla ja vesireiteillä (Teivas, Eija 2006). Kuvauksen mukaan alueen asukkaat olivat pääosin käsityöläisiä, rautatieläisiä ja sahojen työväkeä. Sekä asuin- että talousrakennukset ovat tyypillisesti pienikokoisia ja monessa pihapiirissä on kiviaitoja.
Pihapiiri on lisäksi inventoitu osana Kuokkalan-Hakkarin-Herralan kulttuuriympäristökohteiden inventointia (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2013). Inventointitietojen mukaan Mäki-nimisellä kiinteistöllä sijaitsee hirsirunkoinen ja taitekattoinen asuinrakennus ja piharakennus 1910-1920-luvulta. Rakennus on luokiteltu arvoluokkaan III, eli sillä on arvoa historiallisen maantien varrelle sijoittuvan pienasutuksen osana. Hiidentien pienasutus on kokonaisuutena arvotettu luokkaan II: Merkittävät kohteet ja alueet, jossa kohteet ovat edustavia ja vähintään kohtalaisen hyvin säilyneitä, intensiteettiä omaavia sekä sisältävät yleensä useita arvonäkökulmia.
Rypyntien ja Tampereentien varressa säilyneistä varhaista pienrakentamista edustavista taloista osa on edelleen asuinkäytössä, muutama on ollut pitkään tyhjillään. Ympäristö on kerroksellinen, ja naapurustossa on myös uudempia asuinrakennuksia, pääasiassa jälleenrakennuskaudelta sekä 1960-1970-luvuilta. Rypyntie 5:n molemmin puolin sijaitsevilla tonteilla on jo uudemmat suuret omakotitalot. Rypyntien vastakkaisella puolella on säilynyt pieni peltoaukea ja sen yli näkymä mm. Lempäälän vuonna 1901 valmistuneelle työväentalolle ja sitä reunustaviin varhaiseen pienasutukseen lukeutuviin pihapiireihin.
Edellisen lausunnon jälkeen maakuntamuseon tietoon on tullut, että huvilan on rakennuttanut ja siellä pitkään kesiään viettänyt SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja ja sosiaalineuvos Elli Nurminen (1899-1987). Lempäälän Herralassa syntynyt Nurminen työskenteli kansakoulun käytyään palvelijana Liuhan talossa ja myöhemmin keittäjänä Tampereen työväentalon ravintolassa. Sisällissodan käynnistyttyä vuonna 1918 Nurminen liittyi punakaartin ensiapuosastoon ja oli mukana Ikaalisten ja Lempäälän rintamien taisteluissa. Sodan loppuvaiheessa Nurminen vangittiin ja hän sai neljän vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksesta. Vapauduttuaan Nurminen työskenteli kultasepänliikkeen kaivertajana Tampereella, kunnes hän avioiduttuaan muutti vuonna 1926 Helsinkiin. Vuosina 1929−1931 hän työskenteli Suomen Työväen Raittiusliiton lastentyön ohjaajana ja 1931−1953 Sosiaalidemokraattisen naisliiton kotitalousneuvontatyön johtajana ja luennoitsijana kiertäen maaseudulla pitämässä perheenemäntien kotitalouskursseja. Vuosina 1941-1958 Nieminen toimi SDP:n kansanedustajana. Hänellä oli elämänsä aikana myös lukuisia muita luottamustoimia. Ennen eläkkeelle jäämistään Nurminen työskenteli Kotineuvontaliiton toiminnanjohtajana ja luennoitsijana 1958−1969. Sosiaalineuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Nurmisen henkilöhistorian myötä rakennuksella on myös sosiaalihistoriallista ja poliittiseen historiaan littyvää arvoa.
Paikalla on voimassa vuonna 1960 vahvistettu Lempäälän kirkonseudun/Lempoisten rakennuskaava, josta puuttuvat kaikki kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Nykyinen Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen selvittämistä ja huomioimista kaavoittamisen yhteydessä. Voimassa oleva asemakaava on tältä osin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi.
Kaavasuojelun puuttumisen, muuttuneen lähiympäristön ja pitkän tyhjillään olon vuoksi maakuntamuseo päätyi kokonaisharkinnan tuloksena arvioimaan, ettei sillä rakennuksen kiistattomista arvoista huolimatta ole edellytyksiä vaatia sen säilyttämistä. Näin ollen maakuntamuseo piti rakennuksen purkamista valitettavana, mutta mahdollisena.
Kiinteistön uusi omistaja on päättänyt säilyttää ja kunnostaa rakennuksen, mitä maakuntamuseo pitää erittäin myönteisenä. Tähän mennessä rakennuksessa on vaihdettu alimmat lahot hirret, korjattu alapohjaa ja kunnostettu ikkunoita. Tällä hetkellä huvila on rekisteröity vapaa-ajanasunnoksi, mutta omistaja haluaisi muuttaa sen vakituiseen asuinkäyttöön. Tällöin haasteeksi muodostuvat nykyiset rakennusmääräykset, jotka edellyttävät lisälämmöneristystä. Ulkopuolinen lisälämmöneristys (villa, tuulensuojakerros ja lautavuoraus) muuttaa aina rakennuksen ulkonäköä. Ongelmana ovat erityisesti ikkunat, jotka uppoavat eristekerroksen verran seinään. Myös räystäiden mittasuhteet muuttuvat. Mitoituksen haastetta lisää koko etuseinän levyinen alkuperäinen kuisti.
Vanha rakennus tulisi korjata siten, että sen luonne säilyy ja että se korjauksen jälkeenkin antaa oikean kuvan aikakautensa rakentamisesta. Osa rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta on myös aina sitoutunut alkuperäisiin materiaaleihin ja siihen käsityöhön, jonka avulla ne on valmistettu. Tästä syystä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia korjattaessa tulisi käyttää rakennuksen aikakaudelle tunnusomaista muotoilua, materiaaleja, värejä, rakenneratkaisuja ja työmenetelmiä sekä välttää tarpeetonta ylikorjaamista. Rypyntie 5 on säilynyt erinomaisesti rakennusajankohtansa asussa, ainoastaan kattomateriaali on vaihdettu aaltopelliksi. Kokoavasti voidaan todeta, että Rypyntie 5:llä on kaupunkikuvallista ja arkkitehtonista arvoa sekä jopa paikallista suurempaa kulttuurihistoriallista arvoa mm. henkilöhistorian näkökulmasta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen arkkitehtonisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämiseksi huvila tulisi jättää ulkoa hirsipinnalle – sisäpuolinen lisälämmöneristys on rakennuksen arvojen kannalta mahdollinen.
Neuvontaa ja lisätietoa perinteisistä rakentamismenetelmistä sekä niihin liittyvistä avustuksista saa myös Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta, jonka palvelu on maksutonta: anne.uosukainen@tampere.fi / puh. 044 430 9654. Hyvää tietoa rakennusten korjaamisesta perinteisin menetelmin ja materiaalein löytyy myös Museoviraston Korjaustaito-sivustolta ja korjauskorteilta: https://www.korjaustaito.fi/fi/
Rakennuslupaa vaativista toimenpiteistä tulee pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto. Hankkeeseen liittyvistä yksityiskohdista voidaan tarpeen mukaan myös järjestää työneuvottelu.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään ennakkolausuntoa Lempäälässä, osoitteessa Rypyntie 5 sijaitsevan hirsihuvilan kulttuurihistoriallisista arvoista ja kunnostamisen periaatteista. Maakuntamuseo on antanut kohteesta aikaisemman lausunnon 3.1.2022 (DIAR: 939/2021). Tuolloin lausunnon pyytäjä varautui pitkään tyhjillään olleen rakennuksen mahdolliseen purkamiseen, sillä kiinteistö oli myynnissä omakotitonttina uudisrakentamista varten.
Rypyntie 5:n pihapiiri on osa Tampereentien varteen 1900-luvun alussa rakentunutta varhaista pienasutusta, joka mainitaan arvokkaana kulttuuriympäristönä Lempäälän kulttuuriympäristöohjelmassa Teiden varsilla ja vesireiteillä (Teivas, Eija 2006). Kuvauksen mukaan alueen asukkaat olivat pääosin käsityöläisiä, rautatieläisiä ja sahojen työväkeä. Sekä asuin- että talousrakennukset ovat tyypillisesti pienikokoisia ja monessa pihapiirissä on kiviaitoja.
Pihapiiri on lisäksi inventoitu osana Kuokkalan-Hakkarin-Herralan kulttuuriympäristökohteiden inventointia (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2013). Inventointitietojen mukaan Mäki-nimisellä kiinteistöllä sijaitsee hirsirunkoinen ja taitekattoinen asuinrakennus ja piharakennus 1910-1920-luvulta. Rakennus on luokiteltu arvoluokkaan III, eli sillä on arvoa historiallisen maantien varrelle sijoittuvan pienasutuksen osana. Hiidentien pienasutus on kokonaisuutena arvotettu luokkaan II: Merkittävät kohteet ja alueet, jossa kohteet ovat edustavia ja vähintään kohtalaisen hyvin säilyneitä, intensiteettiä omaavia sekä sisältävät yleensä useita arvonäkökulmia.
Rypyntien ja Tampereentien varressa säilyneistä varhaista pienrakentamista edustavista taloista osa on edelleen asuinkäytössä, muutama on ollut pitkään tyhjillään. Ympäristö on kerroksellinen, ja naapurustossa on myös uudempia asuinrakennuksia, pääasiassa jälleenrakennuskaudelta sekä 1960-1970-luvuilta. Rypyntie 5:n molemmin puolin sijaitsevilla tonteilla on jo uudemmat suuret omakotitalot. Rypyntien vastakkaisella puolella on säilynyt pieni peltoaukea ja sen yli näkymä mm. Lempäälän vuonna 1901 valmistuneelle työväentalolle ja sitä reunustaviin varhaiseen pienasutukseen lukeutuviin pihapiireihin.
Edellisen lausunnon jälkeen maakuntamuseon tietoon on tullut, että huvilan on rakennuttanut ja siellä pitkään kesiään viettänyt SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja ja sosiaalineuvos Elli Nurminen (1899-1987). Lempäälän Herralassa syntynyt Nurminen työskenteli kansakoulun käytyään palvelijana Liuhan talossa ja myöhemmin keittäjänä Tampereen työväentalon ravintolassa. Sisällissodan käynnistyttyä vuonna 1918 Nurminen liittyi punakaartin ensiapuosastoon ja oli mukana Ikaalisten ja Lempäälän rintamien taisteluissa. Sodan loppuvaiheessa Nurminen vangittiin ja hän sai neljän vuoden kuritushuonetuomion valtiopetoksesta. Vapauduttuaan Nurminen työskenteli kultasepänliikkeen kaivertajana Tampereella, kunnes hän avioiduttuaan muutti vuonna 1926 Helsinkiin. Vuosina 1929−1931 hän työskenteli Suomen Työväen Raittiusliiton lastentyön ohjaajana ja 1931−1953 Sosiaalidemokraattisen naisliiton kotitalousneuvontatyön johtajana ja luennoitsijana kiertäen maaseudulla pitämässä perheenemäntien kotitalouskursseja. Vuosina 1941-1958 Nieminen toimi SDP:n kansanedustajana. Hänellä oli elämänsä aikana myös lukuisia muita luottamustoimia. Ennen eläkkeelle jäämistään Nurminen työskenteli Kotineuvontaliiton toiminnanjohtajana ja luennoitsijana 1958−1969. Sosiaalineuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Nurmisen henkilöhistorian myötä rakennuksella on myös sosiaalihistoriallista ja poliittiseen historiaan littyvää arvoa.
Paikalla on voimassa vuonna 1960 vahvistettu Lempäälän kirkonseudun/Lempoisten rakennuskaava, josta puuttuvat kaikki kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Nykyinen Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen selvittämistä ja huomioimista kaavoittamisen yhteydessä. Voimassa oleva asemakaava on tältä osin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi.
Kaavasuojelun puuttumisen, muuttuneen lähiympäristön ja pitkän tyhjillään olon vuoksi maakuntamuseo päätyi kokonaisharkinnan tuloksena arvioimaan, ettei sillä rakennuksen kiistattomista arvoista huolimatta ole edellytyksiä vaatia sen säilyttämistä. Näin ollen maakuntamuseo piti rakennuksen purkamista valitettavana, mutta mahdollisena.
Kiinteistön uusi omistaja on päättänyt säilyttää ja kunnostaa rakennuksen, mitä maakuntamuseo pitää erittäin myönteisenä. Tähän mennessä rakennuksessa on vaihdettu alimmat lahot hirret, korjattu alapohjaa ja kunnostettu ikkunoita. Tällä hetkellä huvila on rekisteröity vapaa-ajanasunnoksi, mutta omistaja haluaisi muuttaa sen vakituiseen asuinkäyttöön. Tällöin haasteeksi muodostuvat nykyiset rakennusmääräykset, jotka edellyttävät lisälämmöneristystä. Ulkopuolinen lisälämmöneristys (villa, tuulensuojakerros ja lautavuoraus) muuttaa aina rakennuksen ulkonäköä. Ongelmana ovat erityisesti ikkunat, jotka uppoavat eristekerroksen verran seinään. Myös räystäiden mittasuhteet muuttuvat. Mitoituksen haastetta lisää koko etuseinän levyinen alkuperäinen kuisti.
Vanha rakennus tulisi korjata siten, että sen luonne säilyy ja että se korjauksen jälkeenkin antaa oikean kuvan aikakautensa rakentamisesta. Osa rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta on myös aina sitoutunut alkuperäisiin materiaaleihin ja siihen käsityöhön, jonka avulla ne on valmistettu. Tästä syystä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia korjattaessa tulisi käyttää rakennuksen aikakaudelle tunnusomaista muotoilua, materiaaleja, värejä, rakenneratkaisuja ja työmenetelmiä sekä välttää tarpeetonta ylikorjaamista. Rypyntie 5 on säilynyt erinomaisesti rakennusajankohtansa asussa, ainoastaan kattomateriaali on vaihdettu aaltopelliksi. Kokoavasti voidaan todeta, että Rypyntie 5:llä on kaupunkikuvallista ja arkkitehtonista arvoa sekä jopa paikallista suurempaa kulttuurihistoriallista arvoa mm. henkilöhistorian näkökulmasta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen arkkitehtonisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämiseksi huvila tulisi jättää ulkoa hirsipinnalle – sisäpuolinen lisälämmöneristys on rakennuksen arvojen kannalta mahdollinen.
Neuvontaa ja lisätietoa perinteisistä rakentamismenetelmistä sekä niihin liittyvistä avustuksista saa myös Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestarilta, jonka palvelu on maksutonta: anne.uosukainen@tampere.fi / puh. 044 430 9654. Hyvää tietoa rakennusten korjaamisesta perinteisin menetelmin ja materiaalein löytyy myös Museoviraston Korjaustaito-sivustolta ja korjauskorteilta: https://www.korjaustaito.fi/fi/
Rakennuslupaa vaativista toimenpiteistä tulee pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto. Hankkeeseen liittyvistä yksityiskohdista voidaan tarpeen mukaan myös järjestää työneuvottelu.
Jaa
Facebookissa