Kiinteistö lohkottiin Poussan talosta v. 1956. Kiinteistöä kutsuttiin alunperin nimellä Saarinen. Eemil Saarinen oli ensimmäinen tontin vuokralainen. Vuokrasopimus on tehty vuonna 1905. Saariset myivät rakennukset vuonna 1918 Kyröskosken tehtaan hevosmiehelle Matti Lahtiselle, jota kutsuttiin myös nimellä Klapu-Matti . Talo on edelleen saman suvun hallussa. (Laurinsalo 1998, 175-177.)

Rakennus 1: Vuosien 1937 rakennettu asuinrakennus on nykyisin betoniperustainen. Sen hirsirunko on vuorattu alaosasta vaakalaudoin, yläosasta pystylaudoin ja maalattu punaiseksi. Listoitus on valkoinen. Satulakaton katteena on aaltopelti. Rakennuksen pohjoissivulla on koko sivun levyinen pulpettilappeinen kuisti, jonka sivussa on sisäänkäynti. Eteissivun puolella on portaikko ja sisäänkäynti kellariin. Rakennuksessa on kaksi asuinkerrosta sekä kellari. Alakerrassa on keittiö, eteinen ja yksi huone. Vinttikerroksessa on yksi huone. Sisätiloihin ei ole tehty suuria muutoksia. Pohjakaava on alkuperäinen samoin kuin osa pintamateriaaleista (seinät, katto). Myös vanhat peiliovet ovat jäljellä. Alkuperäiset uunit on purettu. Rakennus kunnostettiin ulkopuolelta vuonna 1981, jolloin vanhat, kuusiruutuiset ikkunat vaihdettiin uusiin, ruutujakoa ulkoruutujen päälle tehdyin listoin mukaileviin ikkunoihin. Vuorilaudoitus uusittiin alkuperäisen mallin mukaan.

Rakennus 2: Vuosien 1905-1908 välisenä aikana rakennettu entinen taksvärkkitorpan asuinrakennus on perustettu lyhyiden luonnonkivipilarien varaan. Sen hirsirunko on eteläsivun ja päätyjen puolelta vuorattu peiterimoin päällystetyin levyin. Pohjoissivu on vuoraamaton ja hirsirunko näkyvissä. Vuorattu osuus on maalattu oranssinsävyisellä punavärillä ja hirsirunko punamullalla. Satulakaton katteena on aaltopelti. Rakennuksessa on yksi asuinkerros sekä avovintti. Kapearunkoisen rakennuksen asuinkerroksessa on keittiö ja huone ja niiden jatkeena päätyeteinen. eteisestä, rakennuksen pohjoissivun puolella on porraskomero, josta nousee jyrkkä portaikko vintille. Rakennus kunnostettiin sisätiloista 1970-luvulla. Huoneiden välinen ovi poistettiin ja oviaukkoa laajennettiin. Pinnat päällystettiin uudelleen ajanmukaisin materiaalein. Alkuperäiset uunit purettiin Ikkunat vaihdettiin suuriruutuisiin. ulkovuoraus uusittiin eteläsivun ja päätyjen osalta. Vuonna 1995 eteisen jatkeeksi rakennettiin avoin ulkoportaikko. Rakennus on alkuperäisessä koossaan. Hirsirunko on pohjoissivun puolelta vuoraamaton. Alkuperäinen tyyli on vielä paikoin jäljellä.

Rakennus 3. kolmessa eri vaiheessa rakennetun rakennuksen vanhin osa on hirsirunkoinen navetta, joka on vuodelta 1908. navetta on punaiseksi maalattuna ja pystylaudoin vuorattuna edelleen olemassa, myöhemmin rakennetun jatko-osan päässä. Se on muutettu varastotiloiksi. navetan päädyssä oleva jatko-osa on vuorattu peiterimoitetuin pystylaudoin ja maalattu vihreäksi.

Kiinteistö sijaitsee Rinnetie 21:ssa, nk. Ylä-Harjun tiiviisti rakennetulla asuinalueella. Kiinteistön pihapiiri rajautuu etelän puolella Rinnetiehen ja idän ja lännen puolella naapurikiinteistöihin. Pohjoisen puolella puutarhamaista pihapiiriä rajaa harjun kangasmetsä. Päärakennus sijaitsee aivan tontin eteläreunalla, kiinni Rinnetiessä. Toinen asuinrakennus sijaitsee sijaitsee pihapiirin pohjoispuolella ja sen itäpäässä, hieman pohjoisempana, on samansuuntaisesti, entinen navetta ja varastorakennus. Rakennusten väliin jää Rinnetielle päin viettävä puutarhamainen pihamaa, jossa kasvaa vanhoja omenapuita, sireenejä, marjapensaita sekä kukkaistutuksia.

Niukko, K. Kyröskoski, Hämeenkyrö. Rakennusinventointi 2001 (osa 2)