Mänttä-Vilppula, Kolho, Tehtaantie 2-8 kulttuurihistorialliset arvot, suojelutilanne ja suositeltavat korjaustavat (diar. 565/2021)

Hei Anita,
Tiedoksi Antti,

Soittelitte molemmat alkuviikosta Pirkanmaan maakuntamuseolle ja kyselitte neuvoja, miten Tehtaantie 8:n suojeltujen rakennusten ilkivaltavauriot pitäisi korjata. Tässä aluksi yhteenvetoa kohteen kulttuurihistoriallisista arvoista ja suojelutilanteesta ja lopuksi suosituksia korjaustavoista.

Haaparanta -niminen tila (kiinteistötunnus: 508-405-9-660, osoite: Tehtaantie 2-8, 35990 Kolho) sijaitsee Kolhon käytöstä poistuneella asema-alueella, Tampere-Vaasa -radan länsipuolella, maisemallisesti upealla paikalla Ukonselän ja Kaijanselän välisellä kannaksella. V-luokan asemarakennus ja tavaramakasiini on erotettu omaksi kiinteistökseen. Haaparanta -nimisellä tilalla sijaitsee (tai on sijainnut) mm. kolme asuinrakennusta, kolme kellaria, kaksi navettaa ja liiteri. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin vuodelta 1881. Hyvin alkuperäisen asunsa säilyttäneet rakennukset muodostavat erittäin edustavan asema-alueen kokonaisuuden.

Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen avulla osoittamalla erilaisissa selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille erilaisia suojelumerkintöjä. Kolhossa on voimassa vuonna 1967 hyväksytty asemakaava. Kaavaa varten ei ole laadittu ympäristöä koskevia selvityksiä, eikä se vastaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) vaatimuksia kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen osalta. Se on siis maankäytön ohjauksen välineenä vanhentunut.

Kolhon asema-alue on Museoviraston toimesta määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY-inventoinnit 1993 ja 2009). Aluetta koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueen maankäytön lähtökohtana tulee olla alueen arvojen, monimuotoisuuden ja ajallisen kerroksisuuden turvaaminen. Alueella on myös voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Siinä alue on merkitty osaksi edellä mainittua Kolhon rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Maakuntakaavan arvoaluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Lisäksi Kolhon asema-alue rakennuksineen on suojeltu vuonna 1998 allekirjoitetulla Rautatiesopimuksella.

Viestin liitteenä olevalle kartalle on koottu Haaparanta -nimisen tilan rakennusten tiedot. Lähteenä on käytetty Rautatiesopimuksen asiakirjoja, Museoviraston rakennusperintörekisterin tietoja sekä Väestötietojärjestelmän rakennustietoja ja vanhoja karttoja. Liitekartalla rakennukset on numeroitu pohjoisesta etelään sinisin numeroin. Huomaattehan, että kellarit puuttuvat maanmittauslaitoksen pohjakartalta. Mustalla kirjasintyypillä kirjoitetut rakennukset on suojeltu rautatiesopimuksella, harmaalla kirjoitettuja ei ole suojeltu.

Puhelimessa saamieni tietojen perusteella joihinkin Haaparanta -nimisen tilan rakennuksiin on vuonna 2020 murtauduttu, mistä on aiheutunut vaurioita oviin, lukkoihin ja ikkunoihin ja vakuutusyhtiön kanssa on ollut erimielisyyttä vaurioiden korjaustavoista. Alue ei ole minulle entuudestaan tuttu, eikä käytettävissä ikävä kyllä ole tuoreita valokuvia ja tarkempia tietoja rakennusten ominaispiirteistä, säilyneistä rakennusosista tai muusta vastaavasta. Vaurioita tarkemmin tuntematta voin antaa vain yleispiirteisiä ohjeita ja suosituksia niiden korjaamiseen.

Suojeltujen rakennusten kaikki kunnostus- ja korjaustyöt tulisi suunnitella ja toteuttaa restauroivalla otteella, välttäen ylikorjaamista, säästäen ja kunnostaen käyttökelpoisia rakennusmateriaaleja. Mikäli rakennusosia joudutaan uusimaan, tulee niiden muodoltaan ja materiaaleiltaan vastata alkuperäisiä. Erityisesti julkisivujen alkuperäisten ja näkyvien rakennusosien uusiminen ilman todettua, merkittävää kuntoperustetta hävittää tarpeettomasti sekä materiaaleja että niihin liittyviä rakennusperinteisiä arvoja.

Esimerkiksi 1800-luvulta peräisin oleva paneloitu ovi tulisi korjata siten, että teetetään alkuperäistä vastaavaa paneelia ja uusitaan vain oven murtamisessa vaurioituneet paneelit. Mikäli työn vuoksi joudutaan irrottamaan oven saranoita, heloja, kahvoja, vetimiä tai muita osia, tulisi ne irrottaa varoen ja palauttaa lopuksi alkuperäisille paikoilleen. Puuosat tulee maalata alkuperäistä vastaavalla sävyllä (tai muulla perinnevärikartan värisävyllä) ja hengittävällä pellavaöljymaalilla (esim. Virtanen, Uula, Ottosson, Kymin palokärki). Joskus voi myös riittää irti murrettujen palojen kiinnittäminen takaisin paikoilleen (puuliima ja tapit tai naulat), tarvittaessa kittaus pellavaöljykitillä sekä uudelleen maalaus.

Alkuperäisten tai niitä vastaavien puukarmisten ikkunoiden korjaaminen tulee tehdä niin ikään perinteisin menetelmin, käyttäen mahdollisuuksien mukaan vanhaa vedettyä tai puhallettua lasia sekä pellavaöljykittiä ja -maalia. Modernit kitit tai maalityypit eivät sovellu vanhaan arvorakennukseen. Kunnostuksissa voi apuna käyttää museoviraston korjauskortteja: https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/korjauskortit (sekä ovien että ikkunoiden korjaamiseen löytyy oma korjauskorttinsa).

Tarvittaessa Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestarin voi pyytää paikanpäälle arvioimaan vaurioita ja neuvomaan kunnostuksissa yksityiskohtaisemmin: Anne Uosukainen, anne.uosukainen@tampere.fi, 044 430 9654 (kesälomalla 12.-30.7.2021).

Toivottavasti näistä tiedoista on apua korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Mänttä-Vilppula, Kolho, Tehtaantie 2-8 kulttuurihistorialliset arvot, suojelutilanne ja suositeltavat korjaustavat (diar. 565/2021)Hei Anita,Tiedoksi Antti,Soittelitte molemmat alkuviikosta Pirkanmaan maakuntamuseolle ja kyselitte neuvoja, miten Tehtaantie 8:n suojeltujen rakennusten ilkivaltavauriot pitäisi korjata. Tässä aluksi yhteenvetoa kohteen kulttuurihistoriallisista arvoista ja suojelutilanteesta ja lopuksi suosituksia korjaustavoista.Haaparanta -niminen tila (kiinteistötunnus: 508-405-9-660, osoite: Tehtaantie 2-8, 35990 Kolho) sijaitsee Kolhon käytöstä poistuneella asema-alueella, Tampere-Vaasa -radan länsipuolella, maisemallisesti upealla paikalla Ukonselän ja Kaijanselän välisellä kannaksella. V-luokan asemarakennus ja tavaramakasiini on erotettu omaksi kiinteistökseen. Haaparanta -nimisellä tilalla sijaitsee (tai on sijainnut) mm. kolme asuinrakennusta, kolme kellaria, kaksi navettaa ja liiteri. Vanhimmat rakennukset ovat peräisin vuodelta 1881. Hyvin alkuperäisen asunsa säilyttäneet rakennukset muodostavat erittäin edustavan asema-alueen kokonaisuuden.Suomessa rakennussuojelu toteutetaan pääasiassa kaavoituksen avulla osoittamalla erilaisissa selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille erilaisia suojelumerkintöjä. Kolhossa on voimassa vuonna 1967 hyväksytty asemakaava. Kaavaa varten ei ole laadittu ympäristöä koskevia selvityksiä, eikä se vastaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) vaatimuksia kulttuuriympäristön arvojen huomioimisen osalta. Se on siis maankäytön ohjauksen välineenä vanhentunut.Kolhon asema-alue on Museoviraston toimesta määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY-inventoinnit 1993 ja 2009). Aluetta koskevat Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan alueen maankäytön lähtökohtana tulee olla alueen arvojen, monimuotoisuuden ja ajallisen kerroksisuuden turvaaminen. Alueella on myös voimassa vuonna 2017 hyväksytty Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Siinä alue on merkitty osaksi edellä mainittua Kolhon rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Maakuntakaavan arvoaluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Lisäksi Kolhon asema-alue rakennuksineen on suojeltu vuonna 1998 allekirjoitetulla Rautatiesopimuksella.Viestin liitteenä olevalle kartalle on koottu Haaparanta -nimisen tilan rakennusten tiedot. Lähteenä on käytetty Rautatiesopimuksen asiakirjoja, Museoviraston rakennusperintörekisterin tietoja sekä Väestötietojärjestelmän rakennustietoja ja vanhoja karttoja. Liitekartalla rakennukset on numeroitu pohjoisesta etelään sinisin numeroin. Huomaattehan, että kellarit puuttuvat maanmittauslaitoksen pohjakartalta. Mustalla kirjasintyypillä kirjoitetut rakennukset on suojeltu rautatiesopimuksella, harmaalla kirjoitettuja ei ole suojeltu.Puhelimessa saamieni tietojen perusteella joihinkin Haaparanta -nimisen tilan rakennuksiin on vuonna 2020 murtauduttu, mistä on aiheutunut vaurioita oviin, lukkoihin ja ikkunoihin ja vakuutusyhtiön kanssa on ollut erimielisyyttä vaurioiden korjaustavoista. Alue ei ole minulle entuudestaan tuttu, eikä käytettävissä ikävä kyllä ole tuoreita valokuvia ja tarkempia tietoja rakennusten ominaispiirteistä, säilyneistä rakennusosista tai muusta vastaavasta. Vaurioita tarkemmin tuntematta voin antaa vain yleispiirteisiä ohjeita ja suosituksia niiden korjaamiseen.Suojeltujen rakennusten kaikki kunnostus- ja korjaustyöt tulisi suunnitella ja toteuttaa restauroivalla otteella, välttäen ylikorjaamista, säästäen ja kunnostaen käyttökelpoisia rakennusmateriaaleja. Mikäli rakennusosia joudutaan uusimaan, tulee niiden muodoltaan ja materiaaleiltaan vastata alkuperäisiä. Erityisesti julkisivujen alkuperäisten ja näkyvien rakennusosien uusiminen ilman todettua, merkittävää kuntoperustetta hävittää tarpeettomasti sekä materiaaleja että niihin liittyviä rakennusperinteisiä arvoja.Esimerkiksi 1800-luvulta peräisin oleva paneloitu ovi tulisi korjata siten, että teetetään alkuperäistä vastaavaa paneelia ja uusitaan vain oven murtamisessa vaurioituneet paneelit. Mikäli työn vuoksi joudutaan irrottamaan oven saranoita, heloja, kahvoja, vetimiä tai muita osia, tulisi ne irrottaa varoen ja palauttaa lopuksi alkuperäisille paikoilleen. Puuosat tulee maalata alkuperäistä vastaavalla sävyllä (tai muulla perinnevärikartan värisävyllä) ja hengittävällä pellavaöljymaalilla (esim. Virtanen, Uula, Ottosson, Kymin palokärki). Joskus voi myös riittää irti murrettujen palojen kiinnittäminen takaisin paikoilleen (puuliima ja tapit tai naulat), tarvittaessa kittaus pellavaöljykitillä sekä uudelleen maalaus.Alkuperäisten tai niitä vastaavien puukarmisten ikkunoiden korjaaminen tulee tehdä niin ikään perinteisin menetelmin, käyttäen mahdollisuuksien mukaan vanhaa vedettyä tai puhallettua lasia sekä pellavaöljykittiä ja -maalia. Modernit kitit tai maalityypit eivät sovellu vanhaan arvorakennukseen. Kunnostuksissa voi apuna käyttää museoviraston korjauskortteja: https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/korjauskortit (sekä ovien että ikkunoiden korjaamiseen löytyy oma korjauskorttinsa).Tarvittaessa Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestarin voi pyytää paikanpäälle arvioimaan vaurioita ja neuvomaan kunnostuksissa yksityiskohtaisemmin: Anne Uosukainen, anne.uosukainen@tampere.fi, 044 430 9654 (kesälomalla 12.-30.7.2021).Toivottavasti näistä tiedoista on apua korjausten suunnittelussa ja toteutuksessa.