Sarvisalolla on erityisen merkittävää asutushistoriallista ja historiallista merkitystä.

Sarvisalon tilakokonaisuus sijoittuu syvälle saareen, joskin sen pihapiiristä siirrettyjä käyttötarkoitukseltaan muuttuneita rakennuksia on sijoiteltu pohjois-ja itäosiin. Pohjoisimmaksi sijoittuu entinen asuinkäyttöön muutettu riihi ja saunarakennukset. Saaren keskiosiin sijoittuvassa pihapiiriissä on läpiajettava liiteri, aittarivi ja asuinrakennus. Itärannalle Talaslahteen sijoittuu tilan entinen jyväaitta ja sen yhteyteen n. 20 vuotta vanha aitta.

Päärakennus on rimavuorattu, keltaiseksi maalattu sementtitiilikatteella katettu hirsirunkoinen asuinrakennus, jossa on tuvan ja keittiön lisäksi umpikuisti ja kolme kamaria. Rakennuksessa on t-karmiin perustuvat moniruutuiset ikkunat ja korkeahko betonoitu kivimuuri perustuksena, jossa tuulettuva alapohja.

Päärakennuksen kaakkoispuolelle sijoittuu vanha sulkasalvoksinen punamullattu kolmiorimahuovalla katettu aittarivi.

Sarvisalon maanviljelystilan juuret ulottuvat vuoteen 1766, jolloin saaren asutushistoria myös alkoi. Saareen, Jakokunnan yhteiselle maalle, muutti perhe joka alkoi viljelemään maata. Isojaon jälkeen, 1820-luvulla tila tunnettiin Marttilan torppana, tätä ennen torppa oli ollut maan tavoin jakokunnan yhteinen. Perinnönjaon jälkeen tilan sai yksi pojista, joka myi saaren edelleen 1860-luvulla Padasjoen kirkkoherralle.

Kirkkoherra ei asunut saaressa pitkään, vaan myi tilan Kalle-nimiselle miehelle, joka sai rahat tilan ostiin Toutlahden torpparilta. Sarvisalon Kalle joutui luopumaan pakkohuutokaupalla tilasta vuonna 1879 ja täten tila siirtyi rahat kiinnitystä varten antaneelle Toutlahden torpparille, eli nykyiselle omistajasuvulle. Tällä omistajasuvulla saari ja tila on ollut jo 7 polven ajan.

Saaren ensimmäiset rakennukset ovat jotakuinkin samalla paikalla kuin nykyäänkin.

Pihapiiri oli 1900-luvun alussa tavanomainen maatilan pihapiiri. Päärakennuksen lisäksi sinne sijoittui navetta, jonka päässä oli talli, sauna, riihi, aittarivin lisäksi myös yksittäisaittoja ja syytinkitupa. Nykyään suurin osa rakennuksista on purettu, siirretty muualle saareen tai ne ovat romahtaneet.

Vuonna 1939 muutettiin päärakennus nykyasuun; eteläpääty purettiin ja sokkeli valettiin uudelleen ylemmäs. Kamarin päätä myös nostettiin korkeammaksi. 1930-luvulla pihapiirissä ollut syytinkitupa purettiin ja hirret siirrettiin kirkolle, joista tehtiin omakotitalo Karkjärvelle. 1930-luvulla Talaslahteen tuotiin saaren pohjoispäässä sijainnut lautarakenteinen venetalas, jota ei enää ole.

Vakituinen asutus ja maanviljelys saaresta on loppuneet vuonna 1963, kun Salosen perhe muutti tilalta pois Padasjoelle. Sarvisalossa on 14 hehtaaria maata, joka on jaettu myöhemmin metsätilaksi kun Padasjoelta ostettiin uusi tila 1960-luvulla maanviljelykseen. Viimeiset 30 vuotta päärakennus on ollut vuokrattuna Aalion perheelle.

1940-luvulta peräisin, talon vieressä ollut hirsinen savusauna purettiin ja koottiin uudelleen pohjoisrantaan nykyisten vuokralaisten toimesta.

Pihapiirissä ollut riihi purettiin ja siirrettiin pohjoisemmaksi 1970-luvulla. Riihen hirsistä tiedetään sen verran, että ne on tehty ensin kehälle Lonkala-nimisessa Sarvisalon torpassa 1880-luvulla. Riihi on nykyään kausiluontoisessa asuinkäytössä.

Pihapiirissä ollut jyvä-aitta siirrettiin Talaslahteen 1970-1980-lukujen aikana. Jyvä-aitta on nykyään kesämökkinä.

Sarvisalo on ensimmäinen asutettu kirkonkylän saariston saari, jonka vakituinen asutushistoriallinen aikakausi ulottuu 1760-luvusta 1960-lukuun. Saaren ensimmäisestä maanviljelystilasta on jäljellä enää fragmentteja, suurin osa pihapiirin rakennuksista on siirretty alkuperäiseltä paikaltaan, ja niiden käyttötarkoitus on muuttunut viimeisten 40 vuoden aikana. Vain päärakennus ja aittarivi ovat alkuperäisellä paikallaan. Pihapiirin maanviljelysperinteeseen liittyvistä ulkorakennuksista on enää kivijalkoja jäljellä. Vuodelta 1939 oleva päärakennus on säilynyt jotakuinkin alkuperäisessä asussaan, pääosin myös sisätiloiltaan.

Sarvisalo oli aikanaan merkittävä tila, jolla oli torppareita, vuokratiloja ja mäkitupia lähiympäristössä.