Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittujen asuinrakennusten purkamisesta. Kyseiset rakennukset sijaitsevat Tampereen Hyhkyn kaupunginosassa, korttelissa 1130, Hyhkyn- ja Karvolankatujen varsilla. Rankorunkoiset, jälleenrakennuskaudelle tyypilliset asuinrakennukset ovat peräisin 1940-50-lukujen taitteesta. Ne on rakennettu entiselle viljelysmaalle, jonne on ajan tavan mukaan lohkottu melko suurikokoisia, väljiä puutarhatontteja. Karvolankadun puoleiset rakennukset sijoittuvat tonttien keskelle ja Hyhkynkadunvarren talo, useimpien saman kadunvarren talojen tapaan, lähelle katulinjaa. Lähiympäristössä on runsaasti muita 1950-lukulaisia sekä tätä vanhempia pientaloja sekä 1980-90-luvun rivitaloja. Kyseessä olevat kolme asuinrakennusta on tarkoitus purkaa ja tilalle rakentaa voimassaolevan asemakaavan perusteella uudet asuintalot.

Alueella on voimassa vuonna 1978 hyväksytty asemakaava, joka on vanhentunut, ja jossa ei ole kulttuuriympäristön suojeluun tähtääviä merkintöjä. Kaikki tämän lausunnon kohteena olevat kolme asuinrakennusta pihapiireineen on vuonna 2004 laaditun Hyhkyn rakennusinventoinnin yhteydessä todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi (arvoluokka 2) ja osaksi Karvolankadun ja Mallastehtaankadun väliin jäävää, eheää ja väljästi rakennettua 1950-luvun aluekokonaisuutta. Rakennuksissa on säilynyt runsaasti alkuperäisiä muotoja, rakennusosia ja -materiaaleja, jotka kertovat erinomaisella tavalla ajan rakentamisen ja asumisen tavasta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsookin, että asuinrakennusten korvaamista ei voida tehdä voimassa olevaan, kulttuuriympäristöarvojen huomioinin osalta vanhentuneeseen asemakaavaan pohjautuen. Inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennusten purkaminen merkitsisi maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla kyseessä olevien rakennusten purkamista, vaan esittää, että Hyhkyn alueen tuleva maankäyttö, suojelukysymykset ja tontinomistajien tasapuolinen kohtelu ratkaistaan ensisijassa koko kaupunginosaa koskevalla asemakaavamuutoksella. Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että rakennuksen tai sen osan teknisen käyttöiän saavuttamista tai umpeutumista ei ole hyväksyttävää käyttää rakennusten purkuperusteena. Rakennukset ja rakennusmateriaalit vaativat säännöllistä kunnostamista, korjaamista ja uusimista, mikä on osa rakennusten normaalia ylläpitoa. Myös normaalin kunnossapidon yhteydessä tulee huolehtia, ettei muutoksilla hävitetä rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvoja (maankäyttö- ja rakennuslaki 139 §).

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittujen asuinrakennusten purkamisesta. Kyseiset rakennukset sijaitsevat Tampereen Hyhkyn kaupunginosassa, korttelissa 1130, Hyhkyn- ja Karvolankatujen varsilla. Rankorunkoiset, jälleenrakennuskaudelle tyypilliset asuinrakennukset ovat peräisin 1940-50-lukujen taitteesta. Ne on rakennettu entiselle viljelysmaalle, jonne on ajan tavan mukaan lohkottu melko suurikokoisia, väljiä puutarhatontteja. Karvolankadun puoleiset rakennukset sijoittuvat tonttien keskelle ja Hyhkynkadunvarren talo, useimpien saman kadunvarren talojen tapaan, lähelle katulinjaa. Lähiympäristössä on runsaasti muita 1950-lukulaisia sekä tätä vanhempia pientaloja sekä 1980-90-luvun rivitaloja. Kyseessä olevat kolme asuinrakennusta on tarkoitus purkaa ja tilalle rakentaa voimassaolevan asemakaavan perusteella uudet asuintalot.

Alueella on voimassa vuonna 1978 hyväksytty asemakaava, joka on vanhentunut, ja jossa ei ole kulttuuriympäristön suojeluun tähtääviä merkintöjä. Kaikki tämän lausunnon kohteena olevat kolme asuinrakennusta pihapiireineen on vuonna 2004 laaditun Hyhkyn rakennusinventoinnin yhteydessä todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi (arvoluokka 2) ja osaksi Karvolankadun ja Mallastehtaankadun väliin jäävää, eheää ja väljästi rakennettua 1950-luvun aluekokonaisuutta. Rakennuksissa on säilynyt runsaasti alkuperäisiä muotoja, rakennusosia ja -materiaaleja, jotka kertovat erinomaisella tavalla ajan rakentamisen ja asumisen tavasta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsookin, että asuinrakennusten korvaamista ei voida tehdä voimassa olevaan, kulttuuriympäristöarvojen huomioinin osalta vanhentuneeseen asemakaavaan pohjautuen. Inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennusten purkaminen merkitsisi maankäyttö- ja rakennuslain 139 §:n mukaisten rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä.

Edellä mainituista seikoista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo ei puolla kyseessä olevien rakennusten purkamista, vaan esittää, että Hyhkyn alueen tuleva maankäyttö, suojelukysymykset ja tontinomistajien tasapuolinen kohtelu ratkaistaan ensisijassa koko kaupunginosaa koskevalla asemakaavamuutoksella. Lisäksi Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että rakennuksen tai sen osan teknisen käyttöiän saavuttamista tai umpeutumista ei ole hyväksyttävää käyttää rakennusten purkuperusteena. Rakennukset ja rakennusmateriaalit vaativat säännöllistä kunnostamista, korjaamista ja uusimista, mikä on osa rakennusten normaalia ylläpitoa. Myös normaalin kunnossapidon yhteydessä tulee huolehtia, ettei muutoksilla hävitetä rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvoja (maankäyttö- ja rakennuslaki 139 §).

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole lupahakemuksesta huomautettavaa.