Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta rakennuslupahakemuksesta. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Rakennushanke sijoittuu Laukon kartanon valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueelle (RKY 2009/Museovirasto) sekä Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (Pirkanmaa, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021/Ympäristöministeriö ja Syke, 2021). Edellä mainitut inventoinnit ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia inventointeja. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, muussa alueiden käytön suunnittelussa ja valtion viranomaisten toiminnassa.

Pirkanmaan maakuntakaavassa RKY-alueita koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin liittyy suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan ympäristökeskuksen 24.10.2002 vahvistama Vesilahden kunnan oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Suunniteltu rakennuspaikka on osoitettu kaavassa merkinnällä MU-1, jota koskee kaavamääräys: Maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Alueella on sellaisia luonnon- tai maisemallisia arvoja, joiden perusteella alueella on voimassa rakennuslain 124 a §:ssä tarkoitettu toimenpidekielto. Alueelle saa rakentaa yhden pysyvään asumiseen tarkoitetun erillispientalon, kuitenkin siten, että alueen arvokkaat luonnonolosuhteet ja kulttuuripiirteet eivät heikkene.

Rakennuspaikka sijaitsee rantatontilla kartanon pihapiiristä 0,8 km itään, Laukonhaan metsäisessä, Laukonselkään viettävässä rinteessä. Maastokartan mukaan alueella ei sijaitse ennestään rakennuksia. Lupahakemukseen liittyvässä suunnitelmassa asuinrakennus on sijoitettu 38 metrin ja saunarakennus 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Rannan puusto on merkitty säilytettäväksi.

Laukon kartanon alueella on aikaisemmin ollut vireillä ranta-asemakaava, jonka valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 2013. Kaavoitukseen liittyen on laadittu selvitys: Laukon kartanoalueen ranta-asemakaava. Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle (FCG 2014). Selvityksen kappaleessa Metsäiset alueet todetaan, että "itäisen metsäalueen sekä Laukonhaan maisemallisesti arvokkaimmat osa-alueet ovat avointa laidun- ja järvimaisemaa rajaavat reuna- ja rantametsät". Selvityksessä annettujen maankäyttösuositusten mukaan "järvimaisemaa rajaaviin itäisiin rantametsiin voidaan osoittaa uudisrakentamista, jos rakentaminen ohjataan riittävän kauas ja rantapuustoa säilytetään maiseman reunassa. Tällöin muutos järvimaisemassa ja kartanon rantapuiston saunalaiturin näkymässä ei ole niin merkittävä."

Vesilahden kunta on antanut tontin lohkomisesta ja rakennuspaikan muodostamisesta Laukonhaan alueelle lausunnon 16.1.2017. Lausunnon mukaan alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on edistettävä kulttuurimaiseman ympäristöarvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen ominaislaatuun ja edistää maiseman ja rakennusperinteen arvoja. Erityisesti on ohjattu huomioimaan mm. se, että yksittäisen rakennuksen muotokielen tulee olla rauhallinen ja hillitty sekä kulttuurimaisemaan sopiva. Lisäksi on painotettu, että rakennusten ulkovärien tulee olla perinteisiä maaseutumaisemaan ja metsämaisemaan sopivia värejä. Heleitä pastellisävyjä tai muutoin ympäristöön sopimattomia värisävyjä ei tule käyttää. Myös Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksessä määrätään, että rakennettaessa ranta-alueille tai avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Erityisen tärkeänä tätä pidetään VAMA-alueilla. Maakuntamuseo katsoo, että Vesilahden kunta on antanut lausunnossaan hyvää ohjausta alueen valtakunnallisesti merkittävät rakennetun ympäristön ja maiseman arvot huomioiden.

Suunniteltu päärakennus on maakuntamuseolle toimitettujen piirustusten mukaan Honkarakenteen Kunnas 185 1A -mallinen kaksikerroksinen ja melko jyrkällä satulakatolla katettu hirsikartano, johon liittyy koristeellisia kuisteja, kookas parveke ja erkkereitä. Erityisesti järven puoleinen kaksikerroksinen kuisti- ja parvekeyhdistelmä on huomiota herättävä. Rakennuksen pääväriksi on valittu vaalea sinertävä. Ulkorakennuksen ulkomuotoon on mahdollisesti otettu vaikutteita kartanoalueelta. Sen ulkoväritys on kuitenkin valko-musta. Saunan ulkoseinien väriksi on valittu päärakennuksen tavoin vaalean sinertävä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, etteivät suunnitellut rakennukset kaikilta osin vastaa maakunta- ja yleiskaavan, rakennusjärjestyksen ja Vesilahden kunnan antaman lausunnon määräyksiä ja ohjausta. Päärakennuksen ulkoarkkitehtuuri ei sopeudu luontevasti ympäristöönsä, joten sitä on syytä yksinkertaistaa vähentämällä kuistien ja parvekkeiden määrää ja kokoa erityisesti järven puolella. Kaikkien rakennusten ulkoseinien väritys on vaalea, ja sellaisena rakennukset erottuisivat todennäköisesti selkeästi metsäisen rinteen puuston joukosta. Kaikille rakennuksille on syytä valita murrettu maanläheinen ja riittävän tumma sävy, joka saa kookkaat rakennukset sopeutumaan ympäristöönsä paremmin. Lisäksi maakuntamuseo esittää tutkittavaksi, voisiko päärakennuksen harjakorkeutta madaltaa.

Maakuntamuseo muistuttaa vielä, että VAMA-alueella sijaitsevalla rantatontilla tulisi suosia alueella luonnostaan esiintyviä kasvilajeja sekä perinteistä pihakasvillisuutta. Piha tulisi jättää maastonmuodoiltaan mahdollisimman luonnonmukaiseksi ja välttää laajoja pengerryksiä, kiveyksiä tai asfaltointia.

Nyt rakennettavalla kiinteistönosalla on tehty vuonna 2017 arkeologinen inventointi (Vesilahti, Laukonhaka. Uuden tontin ja rakennuspaikan sekä sille johtavan uuden tielinjan alueen muinaisjäännösinventointi 2017/Mikroliitti Oy), jossa alueella ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai muista arkeologisista kohteista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa.

Rakennushanke sijoittuu Laukon kartanon valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueelle (RKY 2009/Museovirasto) sekä Vesilahden valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (Pirkanmaa, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021/Ympäristöministeriö ja Syke, 2021). Edellä mainitut inventoinnit ovat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamia inventointeja. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, muussa alueiden käytön suunnittelussa ja valtion viranomaisten toiminnassa.

Pirkanmaan maakuntakaavassa RKY-alueita koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin liittyy suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan ympäristökeskuksen 24.10.2002 vahvistama Vesilahden kunnan oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Suunniteltu rakennuspaikka on osoitettu kaavassa merkinnällä MU-1, jota koskee kaavamääräys: Maa- ja metsätalousvaltainen alue, ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja. Alueella on sellaisia luonnon- tai maisemallisia arvoja, joiden perusteella alueella on voimassa rakennuslain 124 a §:ssä tarkoitettu toimenpidekielto. Alueelle saa rakentaa yhden pysyvään asumiseen tarkoitetun erillispientalon, kuitenkin siten, että alueen arvokkaat luonnonolosuhteet ja kulttuuripiirteet eivät heikkene.

Rakennuspaikka sijaitsee rantatontilla kartanon pihapiiristä 0,8 km itään, Laukonhaan metsäisessä, Laukonselkään viettävässä rinteessä. Maastokartan mukaan alueella ei sijaitse ennestään rakennuksia. Lupahakemukseen liittyvässä suunnitelmassa asuinrakennus on sijoitettu 38 metrin ja saunarakennus 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Rannan puusto on merkitty säilytettäväksi.

Laukon kartanon alueella on aikaisemmin ollut vireillä ranta-asemakaava, jonka valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 2013. Kaavoitukseen liittyen on laadittu selvitys: Laukon kartanoalueen ranta-asemakaava. Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle (FCG 2014). Selvityksen kappaleessa Metsäiset alueet todetaan, että "itäisen metsäalueen sekä Laukonhaan maisemallisesti arvokkaimmat osa-alueet ovat avointa laidun- ja järvimaisemaa rajaavat reuna- ja rantametsät". Selvityksessä annettujen maankäyttösuositusten mukaan "järvimaisemaa rajaaviin itäisiin rantametsiin voidaan osoittaa uudisrakentamista, jos rakentaminen ohjataan riittävän kauas ja rantapuustoa säilytetään maiseman reunassa. Tällöin muutos järvimaisemassa ja kartanon rantapuiston saunalaiturin näkymässä ei ole niin merkittävä."

Vesilahden kunta on antanut tontin lohkomisesta ja rakennuspaikan muodostamisesta Laukonhaan alueelle lausunnon 16.1.2017. Lausunnon mukaan alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on edistettävä kulttuurimaiseman ympäristöarvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen ominaislaatuun ja edistää maiseman ja rakennusperinteen arvoja. Erityisesti on ohjattu huomioimaan mm. se, että yksittäisen rakennuksen muotokielen tulee olla rauhallinen ja hillitty sekä kulttuurimaisemaan sopiva. Lisäksi on painotettu, että rakennusten ulkovärien tulee olla perinteisiä maaseutumaisemaan ja metsämaisemaan sopivia värejä. Heleitä pastellisävyjä tai muutoin ympäristöön sopimattomia värisävyjä ei tule käyttää. Myös Vesilahden kunnan rakennusjärjestyksessä määrätään, että rakennettaessa ranta-alueille tai avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Erityisen tärkeänä tätä pidetään VAMA-alueilla. Maakuntamuseo katsoo, että Vesilahden kunta on antanut lausunnossaan hyvää ohjausta alueen valtakunnallisesti merkittävät rakennetun ympäristön ja maiseman arvot huomioiden.

Suunniteltu päärakennus on maakuntamuseolle toimitettujen piirustusten mukaan Honkarakenteen Kunnas 185 1A -mallinen kaksikerroksinen ja melko jyrkällä satulakatolla katettu hirsikartano, johon liittyy koristeellisia kuisteja, kookas parveke ja erkkereitä. Erityisesti järven puoleinen kaksikerroksinen kuisti- ja parvekeyhdistelmä on huomiota herättävä. Rakennuksen pääväriksi on valittu vaalea sinertävä. Ulkorakennuksen ulkomuotoon on mahdollisesti otettu vaikutteita kartanoalueelta. Sen ulkoväritys on kuitenkin valko-musta. Saunan ulkoseinien väriksi on valittu päärakennuksen tavoin vaalean sinertävä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, etteivät suunnitellut rakennukset kaikilta osin vastaa maakunta- ja yleiskaavan, rakennusjärjestyksen ja Vesilahden kunnan antaman lausunnon määräyksiä ja ohjausta. Päärakennuksen ulkoarkkitehtuuri ei sopeudu luontevasti ympäristöönsä, joten sitä on syytä yksinkertaistaa vähentämällä kuistien ja parvekkeiden määrää ja kokoa erityisesti järven puolella. Kaikkien rakennusten ulkoseinien väritys on vaalea, ja sellaisena rakennukset erottuisivat todennäköisesti selkeästi metsäisen rinteen puuston joukosta. Kaikille rakennuksille on syytä valita murrettu maanläheinen ja riittävän tumma sävy, joka saa kookkaat rakennukset sopeutumaan ympäristöönsä paremmin. Lisäksi maakuntamuseo esittää tutkittavaksi, voisiko päärakennuksen harjakorkeutta madaltaa.

Maakuntamuseo muistuttaa vielä, että VAMA-alueella sijaitsevalla rantatontilla tulisi suosia alueella luonnostaan esiintyviä kasvilajeja sekä perinteistä pihakasvillisuutta. Piha tulisi jättää maastonmuodoiltaan mahdollisimman luonnonmukaiseksi ja välttää laajoja pengerryksiä, kiveyksiä tai asfaltointia.

Nyt rakennettavalla kiinteistönosalla on tehty vuonna 2017 arkeologinen inventointi (Vesilahti, Laukonhaka. Uuden tontin ja rakennuspaikan sekä sille johtavan uuden tielinjan alueen muinaisjäännösinventointi 2017/Mikroliitti Oy), jossa alueella ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai muista arkeologisista kohteista. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa.