Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Nokian Siuro-Linnavuori-Kulju ja Lukkila-Hautamoisio -osayleiskaavan luonnoksesta. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueelle yhtenäinen maankäytön suunnitelma laatimalla oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Vuoden 1982 osayleiskaava on vanhentunut, eikä se ole oikeusvaikutteinen. Osayleiskaavan tarkoituksena on luoda edellytykset mm. Knuutilan alueen ja Siuron kehittämiselle sekä Kuljun ja Linnavuoren teollisuusalueiden kasvulle. Samalla on tarkoitus huomioida alueen kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut yleiskaavaluonnokseen aineistoineen ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavahanketta varten on vuonna 2018 suoritettu arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy), jonka raportissa ennestään tunnettujen eri-ikäisten kohteiden lisäksi keskitytään erityisesti historiallisen ajan kohteiden inventointiin. Inventointialueen rajaukseen verrattuna kaavaluonnoksen alue on laajentunut pohjois- ja keskiosaltaan koilliseen ja itään. Pirkanmaan maakuntamuseo viittaa kaavasta pidettyihin viranomaisneuvotteluihin  (14.10.2022 ja 18.12.2024) ja toteaa, että arkeologista inventointia tulee täydentää alueidenkäyttölain 9 §:n mukaisesti em. laajennusalueiden osalta sekä kaavaluonnokseen merkityillä muuttuvan maankäytön alueilla keskittyen uusiin löytöpaikkoihin, ilmoituskohteisiin ja uusien esihistoriallisten kohteiden löytymisen kannalta potentiaalisiin maaston kohtiin. Uusia, tarkastamattomia löytöpaikkoja on esimerkiksi Hautamoision alueella ja muita yleisön ilmoittamia potentiaalisia arkeologisia kohteita Siuronkosken luoteispuolella sekä Hakavuoren länsirinteillä. Lisäksi alueelta on käytettävissä entistä tarkempi LiDAR-aineisto, jonka avulla paikannetavissa olevat mahdolliset arkeologiset kohteet tulee tarkastaa osana kaavaselvitystä erityisesti muuttuvan maankäytön alueilla.

Koska Museoviraston ohjeiden mukaan arkeologisissa inventoinneissa on muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muut kulttuuriperintökohteet, tulisi kaava-alueen täydennysinventoinnissa ottaa huomioon myös 1800-luvun puolivälin ja 1900-luvun alun karttoihin merkityt autioituneet asuinpaikat (torpat), joita ei ole tarkastettu aikaisemmin, erityisesti muuttuvan maankäytön alueilla. Vuoden 2018 raportissa olevista 1700-luvun torpanpaikoista tulee tarkastaa kohde 19 Korvola (Korvolan torpat, mj-tunnus 1000029698), jonka muinaisjäännösstatus on jäänyt selvittämättä. Muiden kulttuuriperintökohteiden löytymisen näkökulmasta potentiaalisena voidaan pitää myös Knuutilan luoteispuolella olevaa entistä tehdas- ja saha-aluetta. Lisätietoja kaava-alueen löytö- ja ilmoituskohteista sekä muista inventoinnissa tarkastettavista kohteista saa Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että kaavaluonnoksesta puuttuvat asianmukaiset kiinteiden muinaisjäännösten merkinnät (sm) määräyksineen, ja kohteita on osoitettu pelkällä osa-aluemerkinnällä "Alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja". Maakuntamuseo korostaa, että kiinteät muinaisjäännökset ovat suojelukohteita, jotka tulee Museoviraston ja Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti osoittaa asianmukaisella suojelumerkinnällä. Osa-aluemerkintään sm (Muinaismuistokohde) liitetään määräys: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) lausunto. Pienialaiset kohteet on osoitettava kohdemerkinnällä sm, johon liitetään määräys: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (museon nimi) lausunto.

Osa kaava-alueen kiinteistä muinaisjäännöksistä on jäänyt kokonaan merkitsemättä kaavaluonnokseen. Puuttuvat kohteet on lisättävä kaavakarttaan Museoviraston karttapalvelussa https://kartta.museoverkko.fi/ ja kyppi.fi-portaalissa olevien tietojen mukaisesti.

Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että alueen muut kulttuuriperintökohteet merkitään kaavaan Ympäristöministeriön asetuksen 311/2024 mukaisella osa-alue- tai kohdemerkinnällä ark (Muu arkeologinen kohde). Merkintään liitettävä määräys on muotoa: Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa. Alueella kulkevan historiallisen Laidetien linjaus tulisi osoittaa kaavassa em. asetuksen mukaisella merkinnällä /s Historiallinen tie, johon liitetään määräys: Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Lisätietoja kohteesta saa maakuntamuseolta.

Usean kiinteän muinaisjäännöksen alueelle on kaavaluonnoksessa merkitty AP-aluevaraus. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Erityisesti seuraavien muinaisjäännösten kohdalla kaavamerkinnän mahdollistama maankäytön muutos on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa ja vaarantaa arkeologisen kohteen säilymisen:

- Knuutila (Penttilä), historiallinen asuinpaikka (mj-tunnus 1000007490)

- Knuutila 5, historiallinen/rautakautinen asuin- tai hautapaikka (1000046108)

- Ollila, rautakautinen röykkiökalmisto (536010003)

- Kulju 2, kivikautinen asuinpaikka (536010047)

- Kulju Kiimälän torppa, historiallinen asuinpaikka (1000037185)

- Tappurinoja, rautakautinen röykkiö (536010026)

Aluevarausten laajuutta tulee muinaisjäännösten kohdalla tarkistaa ja turvata arkeologisten kohteiden säilyminen osoittamalla niiden kohdalle esimerkiksi VL-alueita. Myös kohteiden ympäristö tulee ottaa kaavassa huomioon osana arkeologista kulttuuriperintöä. Museoviraston ohjeiden mukaan rakentamisessa tai muussa maankäytössä tulisi ottaa huomioon muinaisjäännöksiä ympäröivien alueiden maisemalliset arvot ja välttää maiseman olennaista muuttamista. Kiinteän muinaisjäännöksen ympäristöllä ja maisemalla on merkitystä mm. arkeologisen kohteen ymmärrettävyydelle, jonka heikentämistä tulee välttää.

Muinaisjäännöksen ymmärrettävyys sekä sen ympäristön säilyneisyys ja kertovuus ovat tärkeitä muinaisjäännöksen arvoon liittyviä kriteereitä. Erityisesti kohteiden Knuutila (Penttilä), Knuutila 5 ja Ollila ympäristön säilyttämiseen muuttumattomana on kaavassa kiinnitettävä huomiota. Knuutila (Penttilä) on jo keskiajalla syntyneen kylän ja kartanon paikka, jonka arkeologisissa tutkimuksissa on saatu jopa rautakautisia löytöjä sekä historiallisen ajan rakenteita. Keskiaikaiset kartanot kuuluvat Nokian arkeologisen kulttuuriperinnön arvokkaimpiin kohteisiin ja muodostavat juuri Nokialle ominaisen kulttuuriympäristön erikoispiirteen. Knuutilan (Penttilän) muinaisjäännösalue lähiympäristöineen on rajattava AP-aluevarauksen ulkopuolelle, ja sitä on mahdollista kehittää nähtävyys-, opetus- sekä matkailukohteena ja/tai osana kaava-alueen virkistysalueverkostoa.

Knuutilaa ympäröivät peltoaukeat on merkitty alueen vanhimpiin karttoihin 1600-luvulta lähtien ja ovat vuosisatojen ajan olleet merkittävä osa historiallisen kartanonpaikan ympäristöä. Peltoaukeat kertovat asuinpaikan elinkeinoista ja tukevat siten muinaisjäännöksen ymmärrettävyyttä. Knuutila (Penttilä) ja sen länsipuoleisen pellon keskellä sijaitseva muinaisjäännös Knuutila 5 muodostavat arvokkaan, vaalittavan kokonaisuuden, joka kertoo alueen asutuksen jatkuvuudesta esihistorialliselta ajalta (rautakaudelta) keskiajalle ja uudelle ajalle. Kyseisellä peltoaukealla on erityistä arvoa ko. muinaisjäännöskokonaisuuden lähiympäristönä, ja se tulee säilyttää. Myös Knuutilan itäpuoleiset pellot tulisi ottaa kaavaratkaisussa huomioon.

Myös Korvolan Ollilan (536010003) rautakautisen röykkiökalmiston kohdalla ja sen ympäristössä AP-aluemerkintä on ristiriidassa muinaismuistolain rauhoituksen ja kulttuuriperinnön arvojen kanssa. Aluetta koskee maakuntakaavan merkintä Arkeologisen perinnön ydinalue ja sitä koskeva suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Paikalla oleva pelto on röykkiökalmiston ympäristön tärkein maisemaelementti, ja se tulee säilyttää rakentamattomana mahdollisimman laajasti esimerkiksi osana viereisen luonnonsuojelualueen kanssa muodostettavaa kokonaisuutta.

Kivikautisen asuinpaikan Kulju 1 (536010030) alue on merkitty kaavaluonnokseen osaksi puhdistettavaa/kunnostettavaa maa-aluetta. Merkintä on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa ja vaarantaa arkeologisen kohteen säilymisen; muinaisjäännösalue on rajattava ko. aluemerkinnän ulkopuolelle.

Kaavaluonnoksen selostuksesta puuttuu vaikutusten arviointi arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Aineistoa on täydennettävä arvioimalla kaavaratkaisun vaikutuksia kuhunkin arkeologiseen kohteeseen. Myös arkeologisten kohteiden luetteloa (s. 13) on täydennettävä ja siihen liittyvää karttaa päivitettävä muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaiseksi ottaen huomioon myös arkeologisessa täydennysinventoinnissa mahdollisesti löytyvät uudet kohteet.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Inventoinnissa tulee käyttää ajantasaisinta ja tarkinta saatavana olevaa laserkeilausaineistoa; käytetyn laserkeilausaineiston lähde ja tarkkuus tulee ilmoittaa. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Maakuntamuseo arvioi muinaisjäännöksiin kajoamattoman kenttätutkimuksen raportin ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Hyväksytty raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, kuten maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema

Alueelta on osayleiskaavaa varten laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2019). Koska suunnittelualuetta on sen laatimisen jälkeen laajennettu, ei selvitys kata koko suunnittelualuetta. Laajennusosa on pääasiassa rakentamaton. Porintien eteläpuolella kuitenkin sijaitsee jo vuonna 1909 senaatinkartalle merkitty Ylöjoen tilakeskus, jolla saattaa olla kaavaratkaisuun vaikuttavia erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennetun ympäristön selvitystä tulee Ylöjoen tilakeskuksen osalta täydentää.

Lisäksi alueelta on käytettävissä muissa yhteyksissä laaditut selvitykset: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009), Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (Pirkanmaan liitto 2016), Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (Pirkanmaan liitto 2013), Pirkanmaan seurakuntatalot (Pirkanmaan maakuntamuseo 2022), Nokian kulttuuriympäristöohjelma (Tulonen, Teivas 2001) ja Knuutilan kartanon rakennetun ympäristön inventointi (Sweco 2021). Kaavaselostuksen hankkeessa hyödynnettävien selvitysten listaa tulisi täydentää puuttuvin osin.

Suunnittelualueella on selvityksissä tunnistettu olevan lukuisia merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman arvokohteita tai -alueita. Kaavaluonnos ei kuitenkaan tue näiden arvojen säilymistä, sillä siihen on merkitty ainoastaan yksi maisemallisesti arvokas alue. Sen rajaus vaikuttaisi vastaavan Siuronmäki ja rautatieasema -nimisen valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön rajausta. Museoviraston RKY-inventoinnin mukaan kyseisen alueen arvot perustuvat ensisijaisesti Siuronmäen 1800- ja 1900-lukujen taitteen tiheästi rakennettuun työväen asuinrakentamiseen. Alueelta aukeavilla järvimaisemilla on toki tärkeä rooli alueen arvoissa, mutta sen keskeisin arvo on rakennusperinnössä. Aluetta koskevat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, joiden mukaisesti arvojen säilymisestä tulee huolehtia kaikessa maankäytössä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Siuronmäen ja rautatieaseman rky-alue tulee merkitä kaavaan ns. Katja-asetuksen (311/2024) mukaisella valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö -osa-aluemerkinnällä (rky), johon liittyy asianmukainen alueen arvojen säilymiseen tähtäävä määräys. Samoin tulee menetellä maakunnallisesti arvokkaan Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman (mma) sekä Linnavuoren alueen ja Knuutilan kartanon maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (mky) suhteen.

Lisäksi kaavassa tulisi osayleiskaavan rakennetun ympäristön selvityksen toimenpidesuositusten mukaisesti pyrkiä turvaamaan vähintäänkin selvityksessä kulttuurihistorialliselta arvoltaan korkeimpaan I-luokaan arvotettujen kohteiden säilyminen. Näille kohteille tulee kaavakartalle osoittaa sr-kohdemerkintä (Suojeltu rakennus tai rakennusryhmä, jota ei saa purkaa), inventoinnin kohdenumeroa vastaava indeksinumero sekä asianmukainen arvojen säilymiseen tähtäävä määräys, jossa edellytetään pyytämään merkittävistä kohdetta koskevista muutossuunnitelmista museoviranomaisen lausunto.

Lakimuutosten, Katja-asetuksen ja aiempien selvitysten perusteella I-luokkaan arvotetuille kohteille on mahdollista myös osoittaa eritasoisia suojelumääräyksiä seuraavasti: Siuron rautatieasemalle (Siurontie 54) ja asemapäällikön (Siurontie 56), ratavahdin (Siurontie 52) ja ratamestarin pihapiireille (Ratamestarintie 4) merkintä valtakunnallisesti merkittävä suojeltu rakennus tai rakennusryhmä, jota ei saa purkaa (vasr). Knuutilan kartanon ja Linnavuoren maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella sijaitseville rakennuskulttuurin ydinalueille Knuutilan kartanon pihapiirille, Linnavuoren koululle, seurakuntatalolle, Haitaritaloille, liikerakennuksille (Linnavuorentie 14 ja 15), Vuorenhoville, entiselle Valtion lentokonetehtaalle ja paloasemalle sekä entiselle sairaalalle (Iltaruskontie 3) merkintä maakunnallisesti merkittävä suojeltu rakennus tai rakennusryhmä, jota ei saa purkaa (msr). Suojelutavoitteiden selkiyttämiseksi Pirkanmaan maakuntamuseo esittää harkittavaksi edellä kuvattua kaavamääräystapaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa tarkemmin kantaa kaavaratkaisuun ehdotusvaiheessa, kun tässä lausunnossa esille nostetut merkinnät ja määräykset on lisätty kaavakartalle, jolloin mahdolliset ristiriidat arvojen vaalimisen ja muuttuvan maankäytön osalta hahmottuvat paremmin. Alustavasti arvioiden tällaisia ristiriitoja vaikuttaisi liittyvän ainakin maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Jokisjärven länsirannalle ja Knuutilan ympäristöön, missä viljellyille peltoalueille on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta ja yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemisalue. Knuutilan ympäristö ja osa Jokisjärven rantapelloista tulee säilyttää rakentamisesta vapaana viljeltyinä peltoina (MA) tai virkistysalueina (V).

Rakennettuun kulttuuriympäristöön ja -maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointi on hyvin puutteellinen. Sitä on syytä täydentää etenkin selvityksissä arvokkaaksi tunnistetun rakennusperinnön, RKY-alueen, maakunnallisten arvoalueiden ja maisemavaikutusten osalta.

Kaavaehdotus sekä täydennetyt kaavan selostus ja selvitysaineisto tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Nokian Siuro-Linnavuori-Kulju ja Lukkila-Hautamoisio -osayleiskaavan luonnoksesta. Hankkeen tavoitteena on kehittää alueelle yhtenäinen maankäytön suunnitelma laatimalla oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Vuoden 1982 osayleiskaava on vanhentunut, eikä se ole oikeusvaikutteinen. Osayleiskaavan tarkoituksena on luoda edellytykset mm. Knuutilan alueen ja Siuron kehittämiselle sekä Kuljun ja Linnavuoren teollisuusalueiden kasvulle. Samalla on tarkoitus huomioida alueen kulttuuriympäristö-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut yleiskaavaluonnokseen aineistoineen ja toteaa seuraavaa.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavahanketta varten on vuonna 2018 suoritettu arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy), jonka raportissa ennestään tunnettujen eri-ikäisten kohteiden lisäksi keskitytään erityisesti historiallisen ajan kohteiden inventointiin. Inventointialueen rajaukseen verrattuna kaavaluonnoksen alue on laajentunut pohjois- ja keskiosaltaan koilliseen ja itään. Pirkanmaan maakuntamuseo viittaa kaavasta pidettyihin viranomaisneuvotteluihin  (14.10.2022 ja 18.12.2024) ja toteaa, että arkeologista inventointia tulee täydentää alueidenkäyttölain 9 §:n mukaisesti em. laajennusalueiden osalta sekä kaavaluonnokseen merkityillä muuttuvan maankäytön alueilla keskittyen uusiin löytöpaikkoihin, ilmoituskohteisiin ja uusien esihistoriallisten kohteiden löytymisen kannalta potentiaalisiin maaston kohtiin. Uusia, tarkastamattomia löytöpaikkoja on esimerkiksi Hautamoision alueella ja muita yleisön ilmoittamia potentiaalisia arkeologisia kohteita Siuronkosken luoteispuolella sekä Hakavuoren länsirinteillä. Lisäksi alueelta on käytettävissä entistä tarkempi LiDAR-aineisto, jonka avulla paikannetavissa olevat mahdolliset arkeologiset kohteet tulee tarkastaa osana kaavaselvitystä erityisesti muuttuvan maankäytön alueilla.

Koska Museoviraston ohjeiden mukaan arkeologisissa inventoinneissa on muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muut kulttuuriperintökohteet, tulisi kaava-alueen täydennysinventoinnissa ottaa huomioon myös 1800-luvun puolivälin ja 1900-luvun alun karttoihin merkityt autioituneet asuinpaikat (torpat), joita ei ole tarkastettu aikaisemmin, erityisesti muuttuvan maankäytön alueilla. Vuoden 2018 raportissa olevista 1700-luvun torpanpaikoista tulee tarkastaa kohde 19 Korvola (Korvolan torpat, mj-tunnus 1000029698), jonka muinaisjäännösstatus on jäänyt selvittämättä. Muiden kulttuuriperintökohteiden löytymisen näkökulmasta potentiaalisena voidaan pitää myös Knuutilan luoteispuolella olevaa entistä tehdas- ja saha-aluetta. Lisätietoja kaava-alueen löytö- ja ilmoituskohteista sekä muista inventoinnissa tarkastettavista kohteista saa Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että kaavaluonnoksesta puuttuvat asianmukaiset kiinteiden muinaisjäännösten merkinnät (sm) määräyksineen, ja kohteita on osoitettu pelkällä osa-aluemerkinnällä "Alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja". Maakuntamuseo korostaa, että kiinteät muinaisjäännökset ovat suojelukohteita, jotka tulee Museoviraston ja Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti osoittaa asianmukaisella suojelumerkinnällä. Osa-aluemerkintään sm (Muinaismuistokohde) liitetään määräys: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) lausunto. Pienialaiset kohteet on osoitettava kohdemerkinnällä sm, johon liitetään määräys: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (museon nimi) lausunto.

Osa kaava-alueen kiinteistä muinaisjäännöksistä on jäänyt kokonaan merkitsemättä kaavaluonnokseen. Puuttuvat kohteet on lisättävä kaavakarttaan Museoviraston karttapalvelussa https://kartta.museoverkko.fi/ ja kyppi.fi-portaalissa olevien tietojen mukaisesti.

Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että alueen muut kulttuuriperintökohteet merkitään kaavaan Ympäristöministeriön asetuksen 311/2024 mukaisella osa-alue- tai kohdemerkinnällä ark (Muu arkeologinen kohde). Merkintään liitettävä määräys on muotoa: Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa. Alueella kulkevan historiallisen Laidetien linjaus tulisi osoittaa kaavassa em. asetuksen mukaisella merkinnällä /s Historiallinen tie, johon liitetään määräys: Tien linjaus ja suhde ympäristöön tulee säilyttää. Tavanomaiset tien hoito- ja kunnostustyöt ovat sallittuja. Suuremmista tien linjausta ja sen rakenteiden muuttamista koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Lisätietoja kohteesta saa maakuntamuseolta.

Usean kiinteän muinaisjäännöksen alueelle on kaavaluonnoksessa merkitty AP-aluevaraus. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Erityisesti seuraavien muinaisjäännösten kohdalla kaavamerkinnän mahdollistama maankäytön muutos on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa ja vaarantaa arkeologisen kohteen säilymisen:

- Knuutila (Penttilä), historiallinen asuinpaikka (mj-tunnus 1000007490)

- Knuutila 5, historiallinen/rautakautinen asuin- tai hautapaikka (1000046108)

- Ollila, rautakautinen röykkiökalmisto (536010003)

- Kulju 2, kivikautinen asuinpaikka (536010047)

- Kulju Kiimälän torppa, historiallinen asuinpaikka (1000037185)

- Tappurinoja, rautakautinen röykkiö (536010026)

Aluevarausten laajuutta tulee muinaisjäännösten kohdalla tarkistaa ja turvata arkeologisten kohteiden säilyminen osoittamalla niiden kohdalle esimerkiksi VL-alueita. Myös kohteiden ympäristö tulee ottaa kaavassa huomioon osana arkeologista kulttuuriperintöä. Museoviraston ohjeiden mukaan rakentamisessa tai muussa maankäytössä tulisi ottaa huomioon muinaisjäännöksiä ympäröivien alueiden maisemalliset arvot ja välttää maiseman olennaista muuttamista. Kiinteän muinaisjäännöksen ympäristöllä ja maisemalla on merkitystä mm. arkeologisen kohteen ymmärrettävyydelle, jonka heikentämistä tulee välttää.

Muinaisjäännöksen ymmärrettävyys sekä sen ympäristön säilyneisyys ja kertovuus ovat tärkeitä muinaisjäännöksen arvoon liittyviä kriteereitä. Erityisesti kohteiden Knuutila (Penttilä), Knuutila 5 ja Ollila ympäristön säilyttämiseen muuttumattomana on kaavassa kiinnitettävä huomiota. Knuutila (Penttilä) on jo keskiajalla syntyneen kylän ja kartanon paikka, jonka arkeologisissa tutkimuksissa on saatu jopa rautakautisia löytöjä sekä historiallisen ajan rakenteita. Keskiaikaiset kartanot kuuluvat Nokian arkeologisen kulttuuriperinnön arvokkaimpiin kohteisiin ja muodostavat juuri Nokialle ominaisen kulttuuriympäristön erikoispiirteen. Knuutilan (Penttilän) muinaisjäännösalue lähiympäristöineen on rajattava AP-aluevarauksen ulkopuolelle, ja sitä on mahdollista kehittää nähtävyys-, opetus- sekä matkailukohteena ja/tai osana kaava-alueen virkistysalueverkostoa.

Knuutilaa ympäröivät peltoaukeat on merkitty alueen vanhimpiin karttoihin 1600-luvulta lähtien ja ovat vuosisatojen ajan olleet merkittävä osa historiallisen kartanonpaikan ympäristöä. Peltoaukeat kertovat asuinpaikan elinkeinoista ja tukevat siten muinaisjäännöksen ymmärrettävyyttä. Knuutila (Penttilä) ja sen länsipuoleisen pellon keskellä sijaitseva muinaisjäännös Knuutila 5 muodostavat arvokkaan, vaalittavan kokonaisuuden, joka kertoo alueen asutuksen jatkuvuudesta esihistorialliselta ajalta (rautakaudelta) keskiajalle ja uudelle ajalle. Kyseisellä peltoaukealla on erityistä arvoa ko. muinaisjäännöskokonaisuuden lähiympäristönä, ja se tulee säilyttää. Myös Knuutilan itäpuoleiset pellot tulisi ottaa kaavaratkaisussa huomioon.

Myös Korvolan Ollilan (536010003) rautakautisen röykkiökalmiston kohdalla ja sen ympäristössä AP-aluemerkintä on ristiriidassa muinaismuistolain rauhoituksen ja kulttuuriperinnön arvojen kanssa. Aluetta koskee maakuntakaavan merkintä Arkeologisen perinnön ydinalue ja sitä koskeva suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Paikalla oleva pelto on röykkiökalmiston ympäristön tärkein maisemaelementti, ja se tulee säilyttää rakentamattomana mahdollisimman laajasti esimerkiksi osana viereisen luonnonsuojelualueen kanssa muodostettavaa kokonaisuutta.

Kivikautisen asuinpaikan Kulju 1 (536010030) alue on merkitty kaavaluonnokseen osaksi puhdistettavaa/kunnostettavaa maa-aluetta. Merkintä on ristiriidassa muinaismuistolain kanssa ja vaarantaa arkeologisen kohteen säilymisen; muinaisjäännösalue on rajattava ko. aluemerkinnän ulkopuolelle.

Kaavaluonnoksen selostuksesta puuttuu vaikutusten arviointi arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Aineistoa on täydennettävä arvioimalla kaavaratkaisun vaikutuksia kuhunkin arkeologiseen kohteeseen. Myös arkeologisten kohteiden luetteloa (s. 13) on täydennettävä ja siihen liittyvää karttaa päivitettävä muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaiseksi ottaen huomioon myös arkeologisessa täydennysinventoinnissa mahdollisesti löytyvät uudet kohteet.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Inventoinnissa tulee käyttää ajantasaisinta ja tarkinta saatavana olevaa laserkeilausaineistoa; käytetyn laserkeilausaineiston lähde ja tarkkuus tulee ilmoittaa. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Maakuntamuseo arvioi muinaisjäännöksiin kajoamattoman kenttätutkimuksen raportin ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Hyväksytty raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, kuten maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema

Alueelta on osayleiskaavaa varten laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2019). Koska suunnittelualuetta on sen laatimisen jälkeen laajennettu, ei selvitys kata koko suunnittelualuetta. Laajennusosa on pääasiassa rakentamaton. Porintien eteläpuolella kuitenkin sijaitsee jo vuonna 1909 senaatinkartalle merkitty Ylöjoen tilakeskus, jolla saattaa olla kaavaratkaisuun vaikuttavia erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennetun ympäristön selvitystä tulee Ylöjoen tilakeskuksen osalta täydentää.

Lisäksi alueelta on käytettävissä muissa yhteyksissä laaditut selvitykset: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009), Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (Pirkanmaan liitto 2016), Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (Pirkanmaan liitto 2013), Pirkanmaan seurakuntatalot (Pirkanmaan maakuntamuseo 2022), Nokian kulttuuriympäristöohjelma (Tulonen, Teivas 2001) ja Knuutilan kartanon rakennetun ympäristön inventointi (Sweco 2021). Kaavaselostuksen hankkeessa hyödynnettävien selvitysten listaa tulisi täydentää puuttuvin osin.

Suunnittelualueella on selvityksissä tunnistettu olevan lukuisia merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman arvokohteita tai -alueita. Kaavaluonnos ei kuitenkaan tue näiden arvojen säilymistä, sillä siihen on merkitty ainoastaan yksi maisemallisesti arvokas alue. Sen rajaus vaikuttaisi vastaavan Siuronmäki ja rautatieasema -nimisen valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön rajausta. Museoviraston RKY-inventoinnin mukaan kyseisen alueen arvot perustuvat ensisijaisesti Siuronmäen 1800- ja 1900-lukujen taitteen tiheästi rakennettuun työväen asuinrakentamiseen. Alueelta aukeavilla järvimaisemilla on toki tärkeä rooli alueen arvoissa, mutta sen keskeisin arvo on rakennusperinnössä. Aluetta koskevat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, joiden mukaisesti arvojen säilymisestä tulee huolehtia kaikessa maankäytössä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Siuronmäen ja rautatieaseman rky-alue tulee merkitä kaavaan ns. Katja-asetuksen (311/2024) mukaisella valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö -osa-aluemerkinnällä (rky), johon liittyy asianmukainen alueen arvojen säilymiseen tähtäävä määräys. Samoin tulee menetellä maakunnallisesti arvokkaan Pyhäjärven - Nokianvirran - Kuloveden kulttuurimaiseman (mma) sekä Linnavuoren alueen ja Knuutilan kartanon maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (mky) suhteen.

Lisäksi kaavassa tulisi osayleiskaavan rakennetun ympäristön selvityksen toimenpidesuositusten mukaisesti pyrkiä turvaamaan vähintäänkin selvityksessä kulttuurihistorialliselta arvoltaan korkeimpaan I-luokaan arvotettujen kohteiden säilyminen. Näille kohteille tulee kaavakartalle osoittaa sr-kohdemerkintä (Suojeltu rakennus tai rakennusryhmä, jota ei saa purkaa), inventoinnin kohdenumeroa vastaava indeksinumero sekä asianmukainen arvojen säilymiseen tähtäävä määräys, jossa edellytetään pyytämään merkittävistä kohdetta koskevista muutossuunnitelmista museoviranomaisen lausunto.

Lakimuutosten, Katja-asetuksen ja aiempien selvitysten perusteella I-luokkaan arvotetuille kohteille on mahdollista myös osoittaa eritasoisia suojelumääräyksiä seuraavasti: Siuron rautatieasemalle (Siurontie 54) ja asemapäällikön (Siurontie 56), ratavahdin (Siurontie 52) ja ratamestarin pihapiireille (Ratamestarintie 4) merkintä valtakunnallisesti merkittävä suojeltu rakennus tai rakennusryhmä, jota ei saa purkaa (vasr). Knuutilan kartanon ja Linnavuoren maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella sijaitseville rakennuskulttuurin ydinalueille Knuutilan kartanon pihapiirille, Linnavuoren koululle, seurakuntatalolle, Haitaritaloille, liikerakennuksille (Linnavuorentie 14 ja 15), Vuorenhoville, entiselle Valtion lentokonetehtaalle ja paloasemalle sekä entiselle sairaalalle (Iltaruskontie 3) merkintä maakunnallisesti merkittävä suojeltu rakennus tai rakennusryhmä, jota ei saa purkaa (msr). Suojelutavoitteiden selkiyttämiseksi Pirkanmaan maakuntamuseo esittää harkittavaksi edellä kuvattua kaavamääräystapaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa tarkemmin kantaa kaavaratkaisuun ehdotusvaiheessa, kun tässä lausunnossa esille nostetut merkinnät ja määräykset on lisätty kaavakartalle, jolloin mahdolliset ristiriidat arvojen vaalimisen ja muuttuvan maankäytön osalta hahmottuvat paremmin. Alustavasti arvioiden tällaisia ristiriitoja vaikuttaisi liittyvän ainakin maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Jokisjärven länsirannalle ja Knuutilan ympäristöön, missä viljellyille peltoalueille on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta ja yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajenemisalue. Knuutilan ympäristö ja osa Jokisjärven rantapelloista tulee säilyttää rakentamisesta vapaana viljeltyinä peltoina (MA) tai virkistysalueina (V).

Rakennettuun kulttuuriympäristöön ja -maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointi on hyvin puutteellinen. Sitä on syytä täydentää etenkin selvityksissä arvokkaaksi tunnistetun rakennusperinnön, RKY-alueen, maakunnallisten arvoalueiden ja maisemavaikutusten osalta.

Kaavaehdotus sekä täydennetyt kaavan selostus ja selvitysaineisto tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.