Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavan tavoitteena on Turrin omakotialueen arvokkaiden ominaispiirteiden vaaliminen kaavamerkinnöin ja rakennustapaohjein. Samalla pyritään mahdollistamaan lisärakentamista ja toimintojen kehittämistä alueella siten, etteivät sen suojelulliset arvot vaarannu. Alueellinen vastuumuseo toteaa asiasta seuraavaa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan tavoite on rakennetun ympäristön näkökulmasta erinomainen ja hankkeeseen on ryhdytty oikea-aikaisesti. Suunnittelualueen muodostaa Turrin 1963 kaavoitettu omakotialue, joka on tunnistettu Pirkkalan moderni rakennusperintö. Rakennetun ympäristön selvitys -inventoinnissa (Pirkkalan kunta, 2008) kaupunkisuunnittelullisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Pirkkalan taajamayleiskaava 2020:ssä alue on osoitettu merkinnällä: AP/s: Pientalovaltainen asuinalue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. Laadittavan asemakaavan tavoitteena on toteuttaa yleiskaavan ohjausta.

Rakennetun ympäristön selvitys ja Turrin omakotialueen arvot

Asemakaavaa varten on laadittu inventointi Turri. Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä (Heilu Oy, 2024). Selvitys on toteutettu huolellisesti ja laadukkaasti ja se on riittävä asemakaavamuutoksen taustaselvitykseksi. Turrin inventoinnin mukaan alue on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tarkasteltunakin poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Johtopäätösten mukaan Turrin aluetta tulisi vakavasti harkita myös maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon, sillä Pirkanmaalla ja koko maassa on hyvin harvoja 1960-lukua näin puhtaasti edustavia ja yhtä hyvin säilyneitä kokonaisuuksia. Inventoinnin mukaan alueen kehittämisessä tulisi vaalia kaikin keinoin alueen tunnistettuja arvoja ja yhtenäisyyttä.

Turrin omakotialueen tekee arvokkaaksi sen erityinen kaavaratkaisu sekä kaavan pohjalta rakennettu ajallisesti ja arkkitehtonisesti yhtenäinen rakennuskanta. Näistä muodostuu poikkeuksellisen eheä kaupunkikuvallinen kokonaisuus. Lyhyessä ajassa rakennettuna Turrin alue kertoo 1960-luvun asuinaluesuunnittelusta ja omakotitalorakentamisesta. Turrin alue heijastaakin maamme sotienjälkeisestä taloudellista ja hyvinvoinnin kehitystä. Pirkkalan kunnan historiassa alue kertoo aikakauden nopeasta väestönkasvusta, jonka seurauksena kunnan aluetta alettiin etenkin sotien jälkeen suunnitella vahvasti pientaloalueita kaavoittamalla.

Turrin alkuperäisen kaavan perusajatus ovat korttelipihojen ympärille kiertyvät kadut ja omakotitalokorttelit, sekä pitkä kokoojakadun mukainen omakotitalorivi. Lisäksi kaavaan kuuluivat rannan läheisyyteen terassimaisesti asettuvat “huipputontit”; silloisen Paavontien (nyk. Naistenmatkantie) varren pienkerrostalot sekä yhdistettyjen asuin- ja liikehuoneistojen korttelialue. Kortteleita kehystivät viheralueet, mutta myös alueen sisällä liikkumista oli jäsennelty viherakselein ja reitein. Suunnittelualueella kaava toteutui omakotitalojen osalta. Kaikki korttelipihoihin kuuluvat rakennukset oli määritelty kaavassa L-kirjaimen muotoisiksi sillä ajatuksella, että jokainen rakennus muodostaa oman sisäpihansa hyvään ilmansuuntaan. Rauhaisan sisäpihan muodostamista tuettiin lisäksi kaavamerkinnällä, joka rajaa rakennusten kaakkois- ja luoteisseinustojen aukotusta.

Inventoinnin mukaan Turrin alueen kaavassa on nähtävissä paljon tyypillisiä suomalaisen sotien jälkeisen kaavoittamisen yleisiä ominaispiirteitä. Kaavan suunnitellut arkkitehti Aarne Jantunen oli Otto-Iivari Meurmannin oppilas ja Meurmannin laaja kaavoitustyö sekä 1947 ilmestynyt Asemakaavaoppi ohjasivat monella tapaa ajan kaavoituksen ihanteita. Toisaalta kaavasta voi jo havaita 1960-luvun ajatukset tehokkuudesta ja sarjallisuudesta. Mm. tontit oli jo tarkasti mitoitettu suhteessa rakennuksiin. Tapa, jolla talot oli kaavassa rytmitelty pihapiireiksi, on joka tapauksessa poikkeuksellinen. 1960- ja 1970-luvut olivat suomalaisessa asuntorakentamisessa uusien kokeilujen ja innovaatioiden aikaa ja Turrin aluetta voidaankin pitää tällaisena. Kaavoituksessa on myös nähtävillä, että se nojaa liikenteellisesti jo yksityisautoiluun ja rakennuksia oleellisesti määrittävä osa ovatkin autotallit.

Selvityshankkeessa käytiin läpi alueen rakennuspiirustukset. Tutkimuksen perusteella selvisi, että merkittävän osan rakennuksista on suunnitellut rakennusmestari Viljo Hämäläinen, joka työskenteli myös Pirkkalan kunnan rakennusvalvonnassa. Muut suunnittelijat ovat piirustusten mukaan arkkitehtejä, rakennusmestareita, insinöörejä ja teknikoita. Valmiita tyyppitalopiirustuksia on sovellettu vain muutamassa kiinteistössä. Rakentamista vahvasti ohjaava kaava varmisti kuitenkin se, että lopputulos muodostui yhtenäiseksi. Rakennukset ovat pienimittakaavaisia, L-kirjaimen muotoisia, matalaprofiilisia, satulakattoisia ja useimmiten ne on verhottu vaakalaudalla ja tiilellä, mutta myös rappausta esiintyy. Umpiräystäät ovat tyypillinen ratkaisu alueella. Alueella on todettu olevan suhteellisen vähäinen määrä lisärakentamista, joka on pääosin maltillista.

Turrin kehittämisselvitys

Pirkkalan kunta on tilannut kaavahanketta varten Turrin kehittämisselvityksen (2024), jonka laatimiseen ovat osallistuneet Projoplan Oy, Heilu Oy, sekä arkkitehtitoimistot Joksu ja ArkJP. Kehittämisselvityksessä on hahmoteltu alueen kehittämisen periaatteita, joista osa keskittyy asemakaavan ja rakennusten ominaispiirteiden ja arvojen säilyttämiseen ja osa virkistysmahdollisuuksien kehittämiseen ja sisäänkäyntikorttelin täydennysrakentamisen vaihtoehtoihin.

Selvitykseen sisältyy seikkaperäiset suositukset alueen arvojen säilyttämiseksi kaavamerkintöjen ja määräysten sekä rakentamistapaohjeen avulla. Suosituksena on rakennuskohtaisten suojelumerkintöjen sijaan yhtenäisen aluekokonaisuuden säilyttäminen korttelikohtaisella suojelumerkinnällä AO/s: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö on säilytettävä. Alueelle on laadittu rakentamistapaohje. Olevat rakennukset tulee ensisijaisesti pyrkiä säilyttämään ja purkava uudisrakentaminen on sallittua vain, jos sille on pakottava syy kuten rakennuksen heikko kunto. Alueella tulee säilyttää vehreä yleisilme sekä varttunut puusto. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että määräys on oikean suuntainen, mutta sen ehdollista muotoilua on syytä tiukentaa, esim. määräämällä, että (…) rakennukset tulee säilyttää ja (…). Yhteenvedossa todetaan, että purkaminen on sallittua vain kuntoarvioon perustuen. Maakuntamuseo painottaa, että aistinvaraiseen arviointiin perustuva kuntoarvio tai -kartoitus ei ole riittävä selvitys, vaan huono kunto tulee todentaa asianmukaisella kuntotutkimuksella, johon liittyen tehdään rakenneavauksia sekä otetaan ja analysoidaan näytteitä. Tärkeää on myös tuoda ilmi, kuinka laajoja vauriot ovat ja mitkä osat rakenteista ovat kunnossa. Maakuntamuseo kehottaa varmistamaan, että kaava-aineistossa käytetään sanaa kuntotutkimus. Lisäksi maakuntamuseo esittää, että aineiston yhteenvedossa esiintyvä maininta "purkaminen on sallittua vain kuntoarvioon [po. kuntotutkimukseen] perustuen" liitetään myös itse kaavaan, joko kaavamääräykseen tai yleismääräyksiin.

Suojelumerkintää ja -määräystä on tarkoitus tukea alkuperäisen kaavan tapaan tarkkaan määritellyillä rakennusaloilla ja kerrosluvulla. Rakennusoikeus suositellaan määritettäväksi toteutuneen mukaisesti tasapuoliseen rakennusoikeuden määrään pyöristäen. Tällöin kaava ei mahdollistaisi merkittävästi nykyisiä laajempia rakennuksia eikä kannustaisi purkavaan uudisrakentamiseen. Ajatuksena on mahdollistaa tonttien hienovarainen täydennysrakentaminen, mahdollisesti esim. osoittamalla piharakennukselle oma rakennusalansa. Rakentaminen on sopeutettava ympäristöön ja alueella on noudatettava rakentamistapaohjetta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että nämä periaatteet vaikuttavat mahdollisilta. Rakennusoikeuden määrittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Korttelipihoille on tutkittu kolmea vaihtoehtoista kaavaratkaisua, VE1A: korttelipihat kunnan puistoalueena; VE1B: Korttelipihat katuaukiona tai VE2: Korttelipihat muutetaan yhteisomistukseen. Näistä suositellaan vaihtoehtoa VE1A ja merkintää VP/s: Puisto, jolla ympäristö on säilytettävä. Alueella tulee säilyttää vehreä ja puoliavoin yleisilme sekä varttunut puusto. Alueelle saa sen haltijan luvalla rakentaa leikki- ja oleskelualueita sekä yhden yhteiskäyttöisen, enintään 30m2 laajuisen piharakennuksen sekä aidatun tai katetun jätepisteen. Myös Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että VE1A vaikuttaa vaihtoehdoista luontevimmalta.

Täydennysrakentamista on tutkittu Naistenmatkantien ja Turrintien risteykseen nykyiselle laajahkolle viheralueelle. Täydennysrakentamisen vaihtoehdot ovat VE A: asumista ja liiketilaa n. 6000 k-m2, jolloin kerroskorkeus olisi Naistenmatkantien varressa III-V; VE B: 100–200 lapsen päiväkoti, n. 2500 k-m2 sekä VE C: hoiva-asumista n. 2500 k-m2. Konsulttiryhmän suosituksena ovat vaihtoehdot B ja C, jotka voidaan kaavoittaa joustavalla Y-merkinnällä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että vaihtoehdot B ja C sopivat volyymiltaan ja kerrosluvultaan luontevimmin Turrin arvoalueelle.

Rakentamistapaohjeen periaatteena on, että vaikka jokainen rakennus on yksilöllinen, rakentamisen mittakaava ja materiaali- ja väripaletit luovat yhtenäisen kokonaisuuden. Ohjeessa on määritetty sallitut kattomuodot, julkisivumateriaalit ja väritys. Rakentamistapaohjeella ohjataan myös tonttien kasvillisuutta ja rajautumista sekä maastonmuotojen säilyttämistä. Tarkentava rakentamistapaohje annetaan erikseen yhteispihoille ja niitä ympäröiville tonteille (tyyppi 1) sekä rinnetonttien rivistölle Turrintiellä (tyyppi 2). Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo yhteispihojen kehitysskenaarioiden osalta, että yhden korkeintaan 30 m2 piharakennuksen sijoittaminen korttelipihalle vaikuttaa mahdolliselta.

Laaditut selvitykset antavat kaavasuunnittelulle hyvän pohjan ja niissä annettuja suosituksia on lähtökohtaisesti syytä noudattaa kaavaluonnosta laadittaessa. Yksittäisinä oikolukutyyppisinä kommentteina maakuntamuseo huomauttaa seuraavaa. Rakennusinventoinnin sivun 6. historiallisesta ilmakuvasta puuttuu kiinteää muinaisjäännöstä kuvastava sininen piste, johon kuvatekstissä viitataan. Kaava-arkkitehti Jantusen sukunimi esiintyy selvityksessä myös muodossa Jaatinen. Kehittämisselvityksessä uudisrakentamista koskevia havainnekuvia on syytä päivittää niiltä osin, kuin niiden ulkoväritys vaikuttaisi olevan rakentamistapaohjeen vastainen. Vaikka tarkoituksena on havainnollistaa ennen kaikkea massoittelua, kuvat saattavat aiheuttaa väärinkäsityksiä. OAS:n sivulla 6. vaikutustenarviointia koskevassa kappaleessa on mainittu Turrin sijaan Killo.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaava-alueen koillisreunalla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Turri (hakkauksia maakivessä, mj-rekisteritunnus 1000007511). Lisäksi välittömästi kaava-alueen luoteispuolella sijaitsee muu kulttuuriperintökohde, historiallinen rajamerkki Kotimäki (mj-tunnus 1000044791).

Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu vähintään 2 m leveä suoja-alue (MML 1, 4 ja 5 §). Kohde tulee merkitä kaavaan sm-merkinnällä, joka kattaa myös suoja-alueen ja johon liitetään asianmukainen määräys. Kiinteää muinaisjäännöstä mahdollisesti koskevista suunnitelmista on neuvoteltava maakuntamuseon ja tarvittaessa myös Museoviraston kanssa (MML 13 §) hyvissä ajoin kaavaprosessin yhteydessä.

Kaava-alueelta puuttuu asemakaavan suunnittelutason edellyttämä arkeologinen selvitys. Alueella on rakentamattomia tonttien ulkopuolisia osia, jotka ovat jääneet tutkimatta aikaisemmissa arkeologisissa inventoinneissa lukuun ottamatta em. kiinteän muinaisjäännöksen kohtaa. Historiallisen kartta-aineiston mukaan 1700-luvun loppupuolelta alkaen alueella on ollut torppa-asutusta, joka hävisi 1900-luvun alkuvuosiin mennessä. Suunnittelualueen eteläpuolella torppa-asutus jatkui kuitenkin 1900-luvulla. Historialliseen asutukseen, lähinnä sen elinkeinoihin, liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita saattaa löytyä erityisesti kaava-alueen kaakkoisosasta, joka on pysynyt metsäisenä vuosisatojen ajan.

Kaava-alueen kaakkoisosassa kulkee lisäksi historiallisen Pirkkala-Hatanpää-maantien (kirkkotien) linjaus. Kyseessä on 1700-luvun lopulta alkaen kartoissa esiintyvä tie, joka on yhdistänyt toisiinsa jo keskiajalla syntyneet kohteet: Pirkkalan kirkon, Hiidentien (Hämeenlinna-Akaa-Tammerkoski) ja Pyhäjärven etelärannan kylät.

Edellä olevan perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa MRL 9 §:n mukaisesti arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa keskitytään kaava-alueen rakentamattoman kaakkoisosan kattavaan tarkastamiseen ja otetaan huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tältä osin päivitettävä.

Kaavahankkeen vaikutukset Turrin kiinteään muinaisjäännökseen ja mahdollisiin muihin arkeologisiin kohteisiin tulee arvioida kaavaselostuksessa MRL:n vaatimusten mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennettävä myös tältä osin.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Maakuntamuseo arvioi kenttätutkimuksen raportin ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Hyväksytty raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, kuten maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Kaavaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavan tavoitteena on Turrin omakotialueen arvokkaiden ominaispiirteiden vaaliminen kaavamerkinnöin ja rakennustapaohjein. Samalla pyritään mahdollistamaan lisärakentamista ja toimintojen kehittämistä alueella siten, etteivät sen suojelulliset arvot vaarannu. Alueellinen vastuumuseo toteaa asiasta seuraavaa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavan tavoite on rakennetun ympäristön näkökulmasta erinomainen ja hankkeeseen on ryhdytty oikea-aikaisesti. Suunnittelualueen muodostaa Turrin 1963 kaavoitettu omakotialue, joka on tunnistettu Pirkkalan moderni rakennusperintö. Rakennetun ympäristön selvitys -inventoinnissa (Pirkkalan kunta, 2008) kaupunkisuunnittelullisesti, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Pirkkalan taajamayleiskaava 2020:ssä alue on osoitettu merkinnällä: AP/s: Pientalovaltainen asuinalue, jolla ympäristö säilytetään. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olevat rakennukset ja rakenteet säilyvät. Laadittavan asemakaavan tavoitteena on toteuttaa yleiskaavan ohjausta.

Rakennetun ympäristön selvitys ja Turrin omakotialueen arvot

Asemakaavaa varten on laadittu inventointi Turri. Selvitys rakennetusta kulttuuriympäristöstä (Heilu Oy, 2024). Selvitys on toteutettu huolellisesti ja laadukkaasti ja se on riittävä asemakaavamuutoksen taustaselvitykseksi. Turrin inventoinnin mukaan alue on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tarkasteltunakin poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Johtopäätösten mukaan Turrin aluetta tulisi vakavasti harkita myös maakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon, sillä Pirkanmaalla ja koko maassa on hyvin harvoja 1960-lukua näin puhtaasti edustavia ja yhtä hyvin säilyneitä kokonaisuuksia. Inventoinnin mukaan alueen kehittämisessä tulisi vaalia kaikin keinoin alueen tunnistettuja arvoja ja yhtenäisyyttä.

Turrin omakotialueen tekee arvokkaaksi sen erityinen kaavaratkaisu sekä kaavan pohjalta rakennettu ajallisesti ja arkkitehtonisesti yhtenäinen rakennuskanta. Näistä muodostuu poikkeuksellisen eheä kaupunkikuvallinen kokonaisuus. Lyhyessä ajassa rakennettuna Turrin alue kertoo 1960-luvun asuinaluesuunnittelusta ja omakotitalorakentamisesta. Turrin alue heijastaakin maamme sotienjälkeisestä taloudellista ja hyvinvoinnin kehitystä. Pirkkalan kunnan historiassa alue kertoo aikakauden nopeasta väestönkasvusta, jonka seurauksena kunnan aluetta alettiin etenkin sotien jälkeen suunnitella vahvasti pientaloalueita kaavoittamalla.

Turrin alkuperäisen kaavan perusajatus ovat korttelipihojen ympärille kiertyvät kadut ja omakotitalokorttelit, sekä pitkä kokoojakadun mukainen omakotitalorivi. Lisäksi kaavaan kuuluivat rannan läheisyyteen terassimaisesti asettuvat “huipputontit”; silloisen Paavontien (nyk. Naistenmatkantie) varren pienkerrostalot sekä yhdistettyjen asuin- ja liikehuoneistojen korttelialue. Kortteleita kehystivät viheralueet, mutta myös alueen sisällä liikkumista oli jäsennelty viherakselein ja reitein. Suunnittelualueella kaava toteutui omakotitalojen osalta. Kaikki korttelipihoihin kuuluvat rakennukset oli määritelty kaavassa L-kirjaimen muotoisiksi sillä ajatuksella, että jokainen rakennus muodostaa oman sisäpihansa hyvään ilmansuuntaan. Rauhaisan sisäpihan muodostamista tuettiin lisäksi kaavamerkinnällä, joka rajaa rakennusten kaakkois- ja luoteisseinustojen aukotusta.

Inventoinnin mukaan Turrin alueen kaavassa on nähtävissä paljon tyypillisiä suomalaisen sotien jälkeisen kaavoittamisen yleisiä ominaispiirteitä. Kaavan suunnitellut arkkitehti Aarne Jantunen oli Otto-Iivari Meurmannin oppilas ja Meurmannin laaja kaavoitustyö sekä 1947 ilmestynyt Asemakaavaoppi ohjasivat monella tapaa ajan kaavoituksen ihanteita. Toisaalta kaavasta voi jo havaita 1960-luvun ajatukset tehokkuudesta ja sarjallisuudesta. Mm. tontit oli jo tarkasti mitoitettu suhteessa rakennuksiin. Tapa, jolla talot oli kaavassa rytmitelty pihapiireiksi, on joka tapauksessa poikkeuksellinen. 1960- ja 1970-luvut olivat suomalaisessa asuntorakentamisessa uusien kokeilujen ja innovaatioiden aikaa ja Turrin aluetta voidaankin pitää tällaisena. Kaavoituksessa on myös nähtävillä, että se nojaa liikenteellisesti jo yksityisautoiluun ja rakennuksia oleellisesti määrittävä osa ovatkin autotallit.

Selvityshankkeessa käytiin läpi alueen rakennuspiirustukset. Tutkimuksen perusteella selvisi, että merkittävän osan rakennuksista on suunnitellut rakennusmestari Viljo Hämäläinen, joka työskenteli myös Pirkkalan kunnan rakennusvalvonnassa. Muut suunnittelijat ovat piirustusten mukaan arkkitehtejä, rakennusmestareita, insinöörejä ja teknikoita. Valmiita tyyppitalopiirustuksia on sovellettu vain muutamassa kiinteistössä. Rakentamista vahvasti ohjaava kaava varmisti kuitenkin se, että lopputulos muodostui yhtenäiseksi. Rakennukset ovat pienimittakaavaisia, L-kirjaimen muotoisia, matalaprofiilisia, satulakattoisia ja useimmiten ne on verhottu vaakalaudalla ja tiilellä, mutta myös rappausta esiintyy. Umpiräystäät ovat tyypillinen ratkaisu alueella. Alueella on todettu olevan suhteellisen vähäinen määrä lisärakentamista, joka on pääosin maltillista.

Turrin kehittämisselvitys

Pirkkalan kunta on tilannut kaavahanketta varten Turrin kehittämisselvityksen (2024), jonka laatimiseen ovat osallistuneet Projoplan Oy, Heilu Oy, sekä arkkitehtitoimistot Joksu ja ArkJP. Kehittämisselvityksessä on hahmoteltu alueen kehittämisen periaatteita, joista osa keskittyy asemakaavan ja rakennusten ominaispiirteiden ja arvojen säilyttämiseen ja osa virkistysmahdollisuuksien kehittämiseen ja sisäänkäyntikorttelin täydennysrakentamisen vaihtoehtoihin.

Selvitykseen sisältyy seikkaperäiset suositukset alueen arvojen säilyttämiseksi kaavamerkintöjen ja määräysten sekä rakentamistapaohjeen avulla. Suosituksena on rakennuskohtaisten suojelumerkintöjen sijaan yhtenäisen aluekokonaisuuden säilyttäminen korttelikohtaisella suojelumerkinnällä AO/s: Erillispientalojen korttelialue, jolla ympäristö on säilytettävä. Alueelle on laadittu rakentamistapaohje. Olevat rakennukset tulee ensisijaisesti pyrkiä säilyttämään ja purkava uudisrakentaminen on sallittua vain, jos sille on pakottava syy kuten rakennuksen heikko kunto. Alueella tulee säilyttää vehreä yleisilme sekä varttunut puusto. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että määräys on oikean suuntainen, mutta sen ehdollista muotoilua on syytä tiukentaa, esim. määräämällä, että (…) rakennukset tulee säilyttää ja (…). Yhteenvedossa todetaan, että purkaminen on sallittua vain kuntoarvioon perustuen. Maakuntamuseo painottaa, että aistinvaraiseen arviointiin perustuva kuntoarvio tai -kartoitus ei ole riittävä selvitys, vaan huono kunto tulee todentaa asianmukaisella kuntotutkimuksella, johon liittyen tehdään rakenneavauksia sekä otetaan ja analysoidaan näytteitä. Tärkeää on myös tuoda ilmi, kuinka laajoja vauriot ovat ja mitkä osat rakenteista ovat kunnossa. Maakuntamuseo kehottaa varmistamaan, että kaava-aineistossa käytetään sanaa kuntotutkimus. Lisäksi maakuntamuseo esittää, että aineiston yhteenvedossa esiintyvä maininta "purkaminen on sallittua vain kuntoarvioon [po. kuntotutkimukseen] perustuen" liitetään myös itse kaavaan, joko kaavamääräykseen tai yleismääräyksiin.

Suojelumerkintää ja -määräystä on tarkoitus tukea alkuperäisen kaavan tapaan tarkkaan määritellyillä rakennusaloilla ja kerrosluvulla. Rakennusoikeus suositellaan määritettäväksi toteutuneen mukaisesti tasapuoliseen rakennusoikeuden määrään pyöristäen. Tällöin kaava ei mahdollistaisi merkittävästi nykyisiä laajempia rakennuksia eikä kannustaisi purkavaan uudisrakentamiseen. Ajatuksena on mahdollistaa tonttien hienovarainen täydennysrakentaminen, mahdollisesti esim. osoittamalla piharakennukselle oma rakennusalansa. Rakentaminen on sopeutettava ympäristöön ja alueella on noudatettava rakentamistapaohjetta. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että nämä periaatteet vaikuttavat mahdollisilta. Rakennusoikeuden määrittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Korttelipihoille on tutkittu kolmea vaihtoehtoista kaavaratkaisua, VE1A: korttelipihat kunnan puistoalueena; VE1B: Korttelipihat katuaukiona tai VE2: Korttelipihat muutetaan yhteisomistukseen. Näistä suositellaan vaihtoehtoa VE1A ja merkintää VP/s: Puisto, jolla ympäristö on säilytettävä. Alueella tulee säilyttää vehreä ja puoliavoin yleisilme sekä varttunut puusto. Alueelle saa sen haltijan luvalla rakentaa leikki- ja oleskelualueita sekä yhden yhteiskäyttöisen, enintään 30m2 laajuisen piharakennuksen sekä aidatun tai katetun jätepisteen. Myös Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että VE1A vaikuttaa vaihtoehdoista luontevimmalta.

Täydennysrakentamista on tutkittu Naistenmatkantien ja Turrintien risteykseen nykyiselle laajahkolle viheralueelle. Täydennysrakentamisen vaihtoehdot ovat VE A: asumista ja liiketilaa n. 6000 k-m2, jolloin kerroskorkeus olisi Naistenmatkantien varressa III-V; VE B: 100–200 lapsen päiväkoti, n. 2500 k-m2 sekä VE C: hoiva-asumista n. 2500 k-m2. Konsulttiryhmän suosituksena ovat vaihtoehdot B ja C, jotka voidaan kaavoittaa joustavalla Y-merkinnällä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että vaihtoehdot B ja C sopivat volyymiltaan ja kerrosluvultaan luontevimmin Turrin arvoalueelle.

Rakentamistapaohjeen periaatteena on, että vaikka jokainen rakennus on yksilöllinen, rakentamisen mittakaava ja materiaali- ja väripaletit luovat yhtenäisen kokonaisuuden. Ohjeessa on määritetty sallitut kattomuodot, julkisivumateriaalit ja väritys. Rakentamistapaohjeella ohjataan myös tonttien kasvillisuutta ja rajautumista sekä maastonmuotojen säilyttämistä. Tarkentava rakentamistapaohje annetaan erikseen yhteispihoille ja niitä ympäröiville tonteille (tyyppi 1) sekä rinnetonttien rivistölle Turrintiellä (tyyppi 2). Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo yhteispihojen kehitysskenaarioiden osalta, että yhden korkeintaan 30 m2 piharakennuksen sijoittaminen korttelipihalle vaikuttaa mahdolliselta.

Laaditut selvitykset antavat kaavasuunnittelulle hyvän pohjan ja niissä annettuja suosituksia on lähtökohtaisesti syytä noudattaa kaavaluonnosta laadittaessa. Yksittäisinä oikolukutyyppisinä kommentteina maakuntamuseo huomauttaa seuraavaa. Rakennusinventoinnin sivun 6. historiallisesta ilmakuvasta puuttuu kiinteää muinaisjäännöstä kuvastava sininen piste, johon kuvatekstissä viitataan. Kaava-arkkitehti Jantusen sukunimi esiintyy selvityksessä myös muodossa Jaatinen. Kehittämisselvityksessä uudisrakentamista koskevia havainnekuvia on syytä päivittää niiltä osin, kuin niiden ulkoväritys vaikuttaisi olevan rakentamistapaohjeen vastainen. Vaikka tarkoituksena on havainnollistaa ennen kaikkea massoittelua, kuvat saattavat aiheuttaa väärinkäsityksiä. OAS:n sivulla 6. vaikutustenarviointia koskevassa kappaleessa on mainittu Turrin sijaan Killo.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaava-alueen koillisreunalla sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Turri (hakkauksia maakivessä, mj-rekisteritunnus 1000007511). Lisäksi välittömästi kaava-alueen luoteispuolella sijaitsee muu kulttuuriperintökohde, historiallinen rajamerkki Kotimäki (mj-tunnus 1000044791).

Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu vähintään 2 m leveä suoja-alue (MML 1, 4 ja 5 §). Kohde tulee merkitä kaavaan sm-merkinnällä, joka kattaa myös suoja-alueen ja johon liitetään asianmukainen määräys. Kiinteää muinaisjäännöstä mahdollisesti koskevista suunnitelmista on neuvoteltava maakuntamuseon ja tarvittaessa myös Museoviraston kanssa (MML 13 §) hyvissä ajoin kaavaprosessin yhteydessä.

Kaava-alueelta puuttuu asemakaavan suunnittelutason edellyttämä arkeologinen selvitys. Alueella on rakentamattomia tonttien ulkopuolisia osia, jotka ovat jääneet tutkimatta aikaisemmissa arkeologisissa inventoinneissa lukuun ottamatta em. kiinteän muinaisjäännöksen kohtaa. Historiallisen kartta-aineiston mukaan 1700-luvun loppupuolelta alkaen alueella on ollut torppa-asutusta, joka hävisi 1900-luvun alkuvuosiin mennessä. Suunnittelualueen eteläpuolella torppa-asutus jatkui kuitenkin 1900-luvulla. Historialliseen asutukseen, lähinnä sen elinkeinoihin, liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita saattaa löytyä erityisesti kaava-alueen kaakkoisosasta, joka on pysynyt metsäisenä vuosisatojen ajan.

Kaava-alueen kaakkoisosassa kulkee lisäksi historiallisen Pirkkala-Hatanpää-maantien (kirkkotien) linjaus. Kyseessä on 1700-luvun lopulta alkaen kartoissa esiintyvä tie, joka on yhdistänyt toisiinsa jo keskiajalla syntyneet kohteet: Pirkkalan kirkon, Hiidentien (Hämeenlinna-Akaa-Tammerkoski) ja Pyhäjärven etelärannan kylät.

Edellä olevan perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa MRL 9 §:n mukaisesti arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa keskitytään kaava-alueen rakentamattoman kaakkoisosan kattavaan tarkastamiseen ja otetaan huomioon sekä kiinteät muinaisjäännökset että muut kulttuuriperintökohteet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tältä osin päivitettävä.

Kaavahankkeen vaikutukset Turrin kiinteään muinaisjäännökseen ja mahdollisiin muihin arkeologisiin kohteisiin tulee arvioida kaavaselostuksessa MRL:n vaatimusten mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennettävä myös tältä osin.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Maakuntamuseo arvioi kenttätutkimuksen raportin ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Hyväksytty raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, kuten maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Kaavaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.