Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Suunnittelualue, pinta-alaltaan noin 12 ha, sijaitsee Ruoveden kunnassa, Jäminkipohjan kylässä lähellä maanteiden 66 ja 338 risteystä. Näsijärven rannalla olevaan alueeseen sisältyy satama- ja telakka-alue sekä teollisuusalue. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa satama-alueen kehittäminen, asuntovaunualueen perustaminen ja ympäröivän kaava-alueen päivittäminen nykytarpeisiin. Alueelle halutaan muodostaa korkeintaan 50 majoituspaikkaa. Ruoveden kunta omistaa suurimman osan suunnittelualuetta. Suunnittelualueella on voimassa Jäminkipohjan rakennuskaava (1973) ja Jäminkipohjan rakennuskaavan muutos (1990), joissa koko suunnittelualueelle osoitetaan teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialue tehokkuusluvulla 0,30. Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa Ruoveden rantaosayleiskaava (2017), jossa alueelle on osoitettu vesialuetta ja venevalkama.

Suunnittelualue rajautuu idässä Yli-Pohjan pihapiiriin, joka kuuluu eteläisenä kärkenä Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maaseutualueet (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) -inventoinnissa arvokkaaksi todettuun Jäminkipohjan kulttuurimaisemaan ja sen rakennuskulttuurin ydinalueeseen. Jäminkipohjan kulttuurimaiseman arvopiirteitä ovat pitkään jatkunut maanviljelyskäyttö, historiallinen tielinja sekä perinteinen ja vaihteleva maisemakuva.

Asemakaavamuutoksen maisemallisia vaikutuksia arvioitaessa maakuntamuseo esittää, että kaavamuutoksessa huomioidaan edellä mainittu, suunnittelualueen länsipuolinen Jäminkipohjan kulttuurimaisema. Sen arvojen säilymiseksi on turvattava Yli-Pohjan pihapiiristä pohjoiseen aukeavan viljelysmaiseman ensisijaisuus Sahantien maisemakuvassa. 

Suunnittelualueesta luoteeseen, Jäminginselän järvenlahden länsirannalla, sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Pekkalan kartano. Suunnittelualueen kehittäminen ei kuitenkaan aiheuta merkittävää maisemallista ristiriitaa Pekkalan kartanon alueen kanssa.

Suunnittelualueen rakennuskanta perustuu vuonna 1947 perustetun Pohjan Saha Oy:n sahan ympärille syntyneeseen pienteollisuuteen. Sahateollisuus oli 1900-luvun vaihteesta 1980-luvulle saakka merkittävä työllistäjä Ruovedellä, ja paikkakunnalla toimi parhaimmillaan seitsemän vientisahaa. Saharakennuksen tuhouduttua tulipalossa 1979 alueella on säilynyt pienipiirteistä teollisuusrakentamista, kuten konetukkuliike, autokorjaamo ja metallisepän paja. Suurin elementti on Sahantien ja Keskuskyläntien risteyksessä sijaitseva Oriveden Ohutlevytekniikka Oy:n tehdashalli (entinen Stora Enson pakkaustehdas) suunnittelualueen kaakkoiskulmassa. Lisäksi ranta-alueella on pienvenesatama laitureineen (Jäminkipohjan Telakanranta), pieni puurakenteinen kioski ja Näsijärven ainoa telakka. 

Asemakaavamuutoksen vaikutuksista rakennettuun ympäristöön Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnittelualueen olemassa olevaan rakennuskantaan ei liity erityistä selvitystarvetta. Alueen tulevassa käytössä on kuitenkin syytä huomioida sahateollisuuden ja telakkatoiminnan luomat piirteet maisemassa säilyttämällä rakennuskannan väljä, ruutukaavaan sitomaton sijoittelu ja avoin kulkuyhteys rantaan. Telakkalaitteen säilyminen osana satamamiljöötä on suotavaa.

Kaava-alueen eteläosan länsipuolella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka (Ruovesi
Jokiranta muinaisjäännösrekisteritunnus 702010023), joka voi ulottua myös kaava-alueelle. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).  Alueen itäosassa sijaitsee historiallinen tielinja Messukylä-Teisko-Ruovesi, joka on yhä käytössä oleva tielinja.  Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija suorittaa keväällä 2019 katselmuksen suunnittelualueella. Katselmuksessa arvioidaan mahdollisen arkeologisen inventoinnin tarvetta. Lausunto suunnittelualueen vedenalaisen arkeologisen selvitystarpeesta tulee pyytää Museovirastosta, tutkija Maija Matikalta (maija.matikka@museovirasto.fi).

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Suunnittelualue, pinta-alaltaan noin 12 ha, sijaitsee Ruoveden kunnassa, Jäminkipohjan kylässä lähellä maanteiden 66 ja 338 risteystä. Näsijärven rannalla olevaan alueeseen sisältyy satama- ja telakka-alue sekä teollisuusalue. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa satama-alueen kehittäminen, asuntovaunualueen perustaminen ja ympäröivän kaava-alueen päivittäminen nykytarpeisiin. Alueelle halutaan muodostaa korkeintaan 50 majoituspaikkaa. Ruoveden kunta omistaa suurimman osan suunnittelualuetta. Suunnittelualueella on voimassa Jäminkipohjan rakennuskaava (1973) ja Jäminkipohjan rakennuskaavan muutos (1990), joissa koko suunnittelualueelle osoitetaan teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialue tehokkuusluvulla 0,30. Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa Ruoveden rantaosayleiskaava (2017), jossa alueelle on osoitettu vesialuetta ja venevalkama.Suunnittelualue rajautuu idässä Yli-Pohjan pihapiiriin, joka kuuluu eteläisenä kärkenä Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maaseutualueet (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) -inventoinnissa arvokkaaksi todettuun Jäminkipohjan kulttuurimaisemaan ja sen rakennuskulttuurin ydinalueeseen. Jäminkipohjan kulttuurimaiseman arvopiirteitä ovat pitkään jatkunut maanviljelyskäyttö, historiallinen tielinja sekä perinteinen ja vaihteleva maisemakuva.Asemakaavamuutoksen maisemallisia vaikutuksia arvioitaessa maakuntamuseo esittää, että kaavamuutoksessa huomioidaan edellä mainittu, suunnittelualueen länsipuolinen Jäminkipohjan kulttuurimaisema. Sen arvojen säilymiseksi on turvattava Yli-Pohjan pihapiiristä pohjoiseen aukeavan viljelysmaiseman ensisijaisuus Sahantien maisemakuvassa. Suunnittelualueesta luoteeseen, Jäminginselän järvenlahden länsirannalla, sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Pekkalan kartano. Suunnittelualueen kehittäminen ei kuitenkaan aiheuta merkittävää maisemallista ristiriitaa Pekkalan kartanon alueen kanssa.Suunnittelualueen rakennuskanta perustuu vuonna 1947 perustetun Pohjan Saha Oy:n sahan ympärille syntyneeseen pienteollisuuteen. Sahateollisuus oli 1900-luvun vaihteesta 1980-luvulle saakka merkittävä työllistäjä Ruovedellä, ja paikkakunnalla toimi parhaimmillaan seitsemän vientisahaa. Saharakennuksen tuhouduttua tulipalossa 1979 alueella on säilynyt pienipiirteistä teollisuusrakentamista, kuten konetukkuliike, autokorjaamo ja metallisepän paja. Suurin elementti on Sahantien ja Keskuskyläntien risteyksessä sijaitseva Oriveden Ohutlevytekniikka Oy:n tehdashalli (entinen Stora Enson pakkaustehdas) suunnittelualueen kaakkoiskulmassa. Lisäksi ranta-alueella on pienvenesatama laitureineen (Jäminkipohjan Telakanranta), pieni puurakenteinen kioski ja Näsijärven ainoa telakka. Asemakaavamuutoksen vaikutuksista rakennettuun ympäristöön Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnittelualueen olemassa olevaan rakennuskantaan ei liity erityistä selvitystarvetta. Alueen tulevassa käytössä on kuitenkin syytä huomioida sahateollisuuden ja telakkatoiminnan luomat piirteet maisemassa säilyttämällä rakennuskannan väljä, ruutukaavaan sitomaton sijoittelu ja avoin kulkuyhteys rantaan. Telakkalaitteen säilyminen osana satamamiljöötä on suotavaa.Kaava-alueen eteläosan länsipuolella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka (Ruovesi Jokiranta muinaisjäännösrekisteritunnus 702010023), joka voi ulottua myös kaava-alueelle. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).  Alueen itäosassa sijaitsee historiallinen tielinja Messukylä-Teisko-Ruovesi, joka on yhä käytössä oleva tielinja.  Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija suorittaa keväällä 2019 katselmuksen suunnittelualueella. Katselmuksessa arvioidaan mahdollisen arkeologisen inventoinnin tarvetta. Lausunto suunnittelualueen vedenalaisen arkeologisen selvitystarpeesta tulee pyytää Museovirastosta, tutkija Maija Matikalta (maija.matikka@museovirasto.fi).