rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Vehkapuntarin kylän kantatalosta Annalasta halottu osatalo, joka siirtynyt kylätontilta nykyiselle paikalleen 1800-luvulla. 1800-1900-luvuilla muodostunut pihapiiri kertoo ajan maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan vaivatta hahmotettavissa maatilaksi. Maisemallisesti keskeinen sijainti avoimessa peltomaisemassa.

Iso-Annala sijaitsee Puntarinraitilta pohjoiseen erkanevien pihateiden päässä, peltojen äärellä. Pihapiirissä kasvaa kookasta vanhaa puustoa, omenapuita, ruusuja, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja. Iso-Annala on toimiva maatila.

Pihapiirin rakennukset:

1 Vanha asuinrakennus (1906), hirsi

2 Asuinrakennus (1916), hirsi

3 Riviaitta, hirsi

4 Sauna ja pesutupa, hirsi

5 Vilja-aitta (1700-luku), hirsi

6 Karjasuoja (1911), hirsi, ollut 24 lehmän navetta ja 7 hevosen talli, myöhemmin laajennettu

7 Viljamakasiini (1939), sementtitiili

8 Riihi/puimala/kuivuri

Lisäksi pihapiiriin kuuluu mm. perunakuoppia, latoja, aiv-tornit ja kookas uudehko pihattonavetta.

Annala on Vehkapuntarin kylän kantatalo, josta varhaisin kirjallinen maininta on vuoden 1540 maakirjassa. Talo on halottu 1767 kahtia Annalaksi ja Iso-Annalaksi. Iso-Annala siirrettiin isonjaon yhteydessä 1800-luvun alussa nykyiselle paikalleen ahtaasti rakennetusta kyläkeskuksesta nykyisen Ala-Hinkkalan tuntumasta, Uittomiehentien varresta. Tilasta on lohkottu maata 1900-luvulla seuraavasti: Meijeri 1907 (tai 1906), Peltola 1909, Kotaniemi 1913, Kuoppamäki 1921, Tuomela, Auvola, Myötämaa 1922, Koivisto 1923, Kuhmalahden apteekki 1924, Haapamäki, Pihlajamäki 1925, Wälikkö, Meijerin lisämaa 1926, Suopalsta 1937, urheilukenttä 1952, Kuoppamäki, Tapiola 1957, Otonaho, Loukas 1961, Riihimäki 1974.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1957. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Tiluskartta 1799. Kansallisarkisto.

Isojakokartta 1799-1853. Kansallisarkisto.

Kiinteistön omistaja