Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa asiakohdassa mainitusta hankkeesta. Suunniteltujen vesihuoltolinjojen välittömässä läheisyydessä sijaitsee neljä kiinteää muinaisjäännöstä, jotka on merkitty lausuntopyynnön liitekarttaan muinaisjäännösrekisterin mukaisina aluerajauksina: rautakautiset kalmistot Roismalan Ristimäki (mj-tunnus 912010002) ja Torra-Maijala (912010003) sekä historialliset asuinpaikat Roismala (Roismala) Hyrkki (1000006422) ja Roismala (Roismala) Vilppala (1000006429). Roismalan Ristimäen kalmisto koostuu rekisterin mukaan kolmesta eri alueesta, jotka yhdessä muiden Nokkakylän alueen muinaisjäännösten kanssa muodostavat merkittävän kokonaisuuden. Muinaisjäännösten rajaukset perustuvat pääasiassa inventointitietoihin, ja kohteiden todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Kohteiden välisiä alueita ei myöskään ole tutkittu riittävästi. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Vanhojen karttojen mukaan Torranniemen alueen itäosassa on sijainnut Roismalan kylän historiallinen tonttimaa, jota ei ole tutkittu riittävästi. Kylä mainitaan arkistolähteissä jo 1300-luvulla, ja 1500-luvulla siihen kuului 7-9 taloa. Aikaisempien tutkimusten mukaan Nokkakyläntien pohjoispuolelta on 1900-luvulla saatu rautakautisia löytöjä ja tien molemmin puolin on sijainnut kiviröykkiöitä. Lisäksi tilan 34:0 pohjoisreunalta on vuoden 2005 inventoinnissa löytynyt merkkejä kivi- tai varhaismetallikautisesta asuinpaikasta sekä em. rautakauden ja historiallisen ajan muinaisjäännöskokonaisuuteen mahdollisesti liittyviä löytöjä. Näin ollen tiedossa olevien kohteiden lisäksi vesihuoltolinjoilla saattaa sijaita muita kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Kiinteiden muinaisjäännösten huomionottamiseksi hankkeessa osa reiteistä tulee ennen suunnitelman hyväksymistä tutkia arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa, johon kuuluu riittävän tiheä koekuopitus ja mm. metallinpaljastimen käyttöä. Tutkimustulosten perusteella maakuntamuseo arvioi jatkotutkimusten (esim. arkeologisen valvonnan) tai linjausmuutosten tarpeen. Osa vesihuoltolinjasta tulee kaivaa arkeologin valvonnassa. Jos valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, kaivutyö keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet ja arvioidaan jatkotutkimusten tarve (MML 14 §). Inventoitavat ja valvonnassa kaivettavat linjaosuudet on merkitty liitekarttaan.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2016) ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä muinaisjäännösten tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Muuhun kulttuuriympäristöön liittyen tulee huomioida, että mahdolliset maan päälle tulevat rakenteet, kuten esimerkiksi pumppaamot, tulee sijoittaa avoimen maisematilan ulkopuolelle, olevan puuston tai rakennusten läheisyyteen, huomioiden samalla rakennetun ympäristön arvot. Em. rakenteista ja niiden sijoituspaikoista tulee vielä toimittaa tarkempi suunnitelma maakuntamuseolle.