Riihimäki on rautakautinen kalmisto, josta tunnetaan myös asuinpaikkaan liittyviä löytöjä. Kalmistossa on tehty arkeologisia tutkimuksia vuonna 1984-85, mutta siitä huolimatta kiinteän muinaisjäännöksen tarkkaa maanalaista laajuutta ja säilyneisyyttä ei tunneta riittävästi. Laskuoja sijaitsee alustavasti rajatun muinaisjäännösalueen itäreunassa. Pappilan alueella on lisäksi sijainnut Kiikan keskiaikaan palautuva kylätontti. Maakuntamuseon käytössä olevan tiedon perusteella kylätontti on kuitenkin sijainnut Riihimäen muinaisjäännösalueen ja entisen pappilan länsipuolella.

Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja ja niiden kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty (MML 1, 4 §). Tästä syystä ja koska kaivaminen tapahtuu tarkemmin rajaamattoman kiinteän muinaisjäännöksen rajalla, ojan perkaaminen voidaan tehdä sillä ehdolla, että kaivutyöt tapahtuvat arkeologin valvonnassa. Valvonnassa havainnoidaan maakerroksia ja löytöjä ja tehdään tarvittavaa tutkimusta ja dokumentointia. Valvonnassa käytetään arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (Museovirasto 2013, http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/ laatuohjeet). Mikäli valvonnassa löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, työ pysäytetään tarpeellisia toimenpiteitä varten (14 §). Löydöistä tulee olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon. Mikäli paikalla tarvitaan muita arkeologisia tutkimuksia, nii-den ajankohta ja kesto arvioidaan erikseen. Valvontatutkimuksen tekijöiden yh-teystietoja saa Pirkanmaan maakuntamuseosta ja Museoviraston internet-sivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen). Valvonnan ja mahdollisten muiden tutkimusten kustannuksista vastaa yleisessä työhankkeessa sen toteuttaja (MML 15 §).

Museolla ei ole suunnitelmasta huomautettavaa rakennetun ympäristön arvojen osalta.