Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on laajentaa ja korottaa UKK-instituutin rakennusta uusien majoitustilojen rakentamiseksi. Merkittävimmät julkisivumuutokset ovat ensimmäisen kerroksen laajentaminen lounaiskulmalta, jolloin rakennuksen sisällä olevasta juoksuradasta pyöreän muotonsa saava julkisivun osa peittyisi, rannan puoleiset korotukset uusille majoitustiloille sekä ravintolasalin laajennus, joka johtaisi rannan puoleisen pyöristetyn julkisivun, nauhaikkunateeman ja pulterimuurin päälle sijoitetun terassialueen purkamiseen. Vuonna 1984 valmistuneen UKK-instituutin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Pekka Helin ja Tuomo Siitonen, ja se on Suomen kansan 80-vuotislahja presidentti Urho Kekkoselle. Rakennuksen suunnitelleet arkkitehdit olivat mukana Arkkitehtitoimisto Katraksessa, joka on suunnitellut Tampereelle modernin arkkitehtuurin kansainväliselle DOCOMOMO-listalle nousseen Murikan kurssikeskuksen sekä Tampereen modernin rakennuskannan arvokohteisiin kuuluvaksi tunnistetun Kalevan uintikeskuksen. UKK-instituutti tutkii ja kehittää terveysliikuntaa. Rakennuksena UKK-instituutti edustaa arkkitehtuurin postmodernia suuntausta ja kuuluu Tampereen 1900-luvun lopun aktiivisen julkisen rakentamisen keskeisiin kohteisiin. Koska Tampereen modernia rakennuskantaa on keskustan ulkopuolelta tutkittu kattavasti vain lähiörakentamisen osalta, UKK-instituutin kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole aiemmin virallisesti tunnistettu.

UKK-instituutista on tätä hanketta varten laadittu rakennushistoriaselvitys (ARCO Architecture Company Oy, 2023). Selvityksestä käy ilmi, että rakennus on säilyttänyt erinomaisesti alkuperäiset ominaispiirteensä. Julkisivujen monimuotoinen ilme, lasiulokkeiden käyttö ja paikoin vaaleansinisin ja vaalein laatoin korostetut vaaleat, paikoin kaarevat seinäpinnat edustavat laadukkaasti 1980-luvun modernia suunnittelua. Rakennus sopeutuu ympäristöönsä hyvin, mutta sitä ympäröivä puusto ja kasvillisuus peittävät rakennuksen pääosin näkyvistä. Sisätiloista erityisesti julkiset ja puolijulkiset tilat - pääsisäänkäynti, aulatilat, ravintola, auditorio ja kokoustilat - ovat rakennuksen arkkitehtonisten arvojen näkökulmasta merkittäviä ja rakennuksen ominaisluonteelle keskeisiä tiloja. Näiden tilojen laadukkaat materiaalit ja uniikki suunnittelu, tilajatkumot, tilojen monimuotoisuus sekä luonnonvalon käyttö ovat ominaisuuksia, joiden säilyttäminen on tärkeää. Julkisivujen monimuotoisuus on rakennuksen keskeinen ominaispiirre, ja se tekee rakennuksesta myös jossain määrin muutoskestävän.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hanke on lähtökohtaisesti mahdollinen eikä maakuntamuseo vastusta poikkeamisluvan myöntämistä hankkeelle. Uudisosat on suunniteltu tämän ajan arkkitehtuuria edustaviksi, laajalti lasipintaisiksi osiksi, jotka eroavat selkeästi rakennuksen alkuperäisestä arkkitehtuurista. Maakuntamuseo katsoo, että tämä on pääosin onnistunut ratkaisu. Rakennus sijoittuu metsän keskelle ja korotukset ovat maltillisia, jolloin hankkeen maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Merkittävänä ongelmana suunnitelmissa voidaan pitää sitä, että nyt esitettyjen muutosten myötä menetetään alkuperäiselle rakennukselle postmodernia ilmettä tuovat kaarevat seinäpinnat sekä saapumissuunnasta näkyvältä lounaiskulmalta että koilliskulman ravintolan ja sen terassin osalta. Jatkosuunnittelussa olisi vielä hyvä selvittää, voisiko ravintolasalin ja terassin tulevaisuuden ratkaista siten, että rakennuksen alkuperäiset ominaispiirteet (kaareva muodonanto) voitaisiin tältä osin säilyttää. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on laajentaa ja korottaa UKK-instituutin rakennusta uusien majoitustilojen rakentamiseksi. Merkittävimmät julkisivumuutokset ovat ensimmäisen kerroksen laajentaminen lounaiskulmalta, jolloin rakennuksen sisällä olevasta juoksuradasta pyöreän muotonsa saava julkisivun osa peittyisi, rannan puoleiset korotukset uusille majoitustiloille sekä ravintolasalin laajennus, joka johtaisi rannan puoleisen pyöristetyn julkisivun, nauhaikkunateeman ja pulterimuurin päälle sijoitetun terassialueen purkamiseen. Vuonna 1984 valmistuneen UKK-instituutin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Pekka Helin ja Tuomo Siitonen, ja se on Suomen kansan 80-vuotislahja presidentti Urho Kekkoselle. Rakennuksen suunnitelleet arkkitehdit olivat mukana Arkkitehtitoimisto Katraksessa, joka on suunnitellut Tampereelle modernin arkkitehtuurin kansainväliselle DOCOMOMO-listalle nousseen Murikan kurssikeskuksen sekä Tampereen modernin rakennuskannan arvokohteisiin kuuluvaksi tunnistetun Kalevan uintikeskuksen. UKK-instituutti tutkii ja kehittää terveysliikuntaa. Rakennuksena UKK-instituutti edustaa arkkitehtuurin postmodernia suuntausta ja kuuluu Tampereen 1900-luvun lopun aktiivisen julkisen rakentamisen keskeisiin kohteisiin. Koska Tampereen modernia rakennuskantaa on keskustan ulkopuolelta tutkittu kattavasti vain lähiörakentamisen osalta, UKK-instituutin kulttuurihistoriallisia arvoja ei ole aiemmin virallisesti tunnistettu.

UKK-instituutista on tätä hanketta varten laadittu rakennushistoriaselvitys (ARCO Architecture Company Oy, 2023). Selvityksestä käy ilmi, että rakennus on säilyttänyt erinomaisesti alkuperäiset ominaispiirteensä. Julkisivujen monimuotoinen ilme, lasiulokkeiden käyttö ja paikoin vaaleansinisin ja vaalein laatoin korostetut vaaleat, paikoin kaarevat seinäpinnat edustavat laadukkaasti 1980-luvun modernia suunnittelua. Rakennus sopeutuu ympäristöönsä hyvin, mutta sitä ympäröivä puusto ja kasvillisuus peittävät rakennuksen pääosin näkyvistä. Sisätiloista erityisesti julkiset ja puolijulkiset tilat - pääsisäänkäynti, aulatilat, ravintola, auditorio ja kokoustilat - ovat rakennuksen arkkitehtonisten arvojen näkökulmasta merkittäviä ja rakennuksen ominaisluonteelle keskeisiä tiloja. Näiden tilojen laadukkaat materiaalit ja uniikki suunnittelu, tilajatkumot, tilojen monimuotoisuus sekä luonnonvalon käyttö ovat ominaisuuksia, joiden säilyttäminen on tärkeää. Julkisivujen monimuotoisuus on rakennuksen keskeinen ominaispiirre, ja se tekee rakennuksesta myös jossain määrin muutoskestävän.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että hanke on lähtökohtaisesti mahdollinen eikä maakuntamuseo vastusta poikkeamisluvan myöntämistä hankkeelle. Uudisosat on suunniteltu tämän ajan arkkitehtuuria edustaviksi, laajalti lasipintaisiksi osiksi, jotka eroavat selkeästi rakennuksen alkuperäisestä arkkitehtuurista. Maakuntamuseo katsoo, että tämä on pääosin onnistunut ratkaisu. Rakennus sijoittuu metsän keskelle ja korotukset ovat maltillisia, jolloin hankkeen maisemalliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Merkittävänä ongelmana suunnitelmissa voidaan pitää sitä, että nyt esitettyjen muutosten myötä menetetään alkuperäiselle rakennukselle postmodernia ilmettä tuovat kaarevat seinäpinnat sekä saapumissuunnasta näkyvältä lounaiskulmalta että koilliskulman ravintolan ja sen terassin osalta. Jatkosuunnittelussa olisi vielä hyvä selvittää, voisiko ravintolasalin ja terassin tulevaisuuden ratkaista siten, että rakennuksen alkuperäiset ominaispiirteet (kaareva muodonanto) voitaisiin tältä osin säilyttää. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.