Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa Ilmatar Ikaalinen-Hämeenkyrö Oy:n Ikaalisten kaupungin ja Hämeenkyrön kunnan alueille suunnitteilla olevan Konikallion tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma). Hankealue sijaitsee noin 10 km Ikaalisten keskustasta lounaaseen ja noin 12 km Hämeenkyrön keskustaajamasta luoteeseen.

YVA-ohjelmassa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa 11-15 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä ja napakorkeus 225 metriä. Tuulivoimaloiden lisäksi alueelle rakennetaan tarvittavat yhdys- ja huoltotiet, maakaapelointi voimaloiden välille sekä sähköasema. Voimaloitten tuottaman sähkön sähköverkkoon siirtämistä varten rakennetaan 14-15 km pituinen ilmajohtona tai maakaapelointina toteutettava voimajohto. YVA-ohjelmassa tarkastellaan kahta voimalavaihtoehtoa: VE1 rakennetaan 15 tuulivoimalaa ja VE2 rakennetaan 11 tuulivoimalaa sekä kahta voimajohtoreittivaihtoehtoa: koilliseen suuntautuvaa vaihtoehtoa A ja etelään suuntautuvaa vaihtoehtoa B. Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristön alueellinen vastuumuseo, on tutustunut YVA-ohjelmaan ja kommentoi sitä Pirkanmaan osalta seuraavasti.

Aluksi on syytä esittää huomio kulttuuriympäristön käsitteistä. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus on muokannut ympäristöämme vuosituhansien ajan. Ympäristöön on jäänyt eri-ikäisiä jälkiä niin elinkeinoista, asumisesta, uskomuksista kuin liikkumisestakin. Näitä jälkiä nimitetään kulttuuriympäristöksi. Kulttuuriympäristö muodostuu vakiintuneen käsityksen mukaan kolmesta osa-alueesta, joita ovat arkeologinen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema. Arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluvat muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yksittäisistä rakennuksista sekä useiden rakennusten muodostamista pihapiireistä tai aluekokonaisuuksista kuten kylät. Selvityksissä arvokkaiksi todetut (kulttuuri-)maisemat perustuvat luonnon muovaaman maiseman ja ihmistoiminnan yhteisvaikutukseen. Alaluvussa 5.3.2 käsitellään rakennettua kulttuuriympäristöä ja (kulttuuri-)maisemia. Luvun otsikko tulisi korjata paremmin sisältöä kuvaavaan muotoon, esim. Rakennetun ympäristön ja maiseman arvoalueet.

YVA-ohjelmassa käytettävät menetelmät ja vaikutusalueiden rajaukset vaikuttavat valitun pääosin huolellisesti ja asianmukaisesti. Ohjelman mukaan kulttuuriympäristön vaikutusten arviointi keskittyy 0-12 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Yleispiirteisesti tarkastellaan vaikutukset noin 20 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Tarkastelualuetta on kuitenkin tarkoitus laajentaa tarvittaessa, mikäli yleispiirteisessä arvioinnissa havaitaan merkittäviä vaikutuksia muodostuvan tarkastelualueita etäämmälle sijoittuviin kohteisiin. Voimajohtoreitin maisemavaikutusten tarkastelualueeksi mainitaan noin 2 km etäisyys voimajohdon keskilinjasta.

Maisemavaikutusten laajuuden todentamiseksi laaditaan näkymäalueanalyysi ja sen perusteella valokuvasovitteet, joiden tarkoitus on havainnollistaa voimaloiden maisemavaikutuksia. Aineiston perusteella arvioidaan tuulivoimarakentamisen vaikutuksia maisemaan, rakennetun ympäristön arvokohteisiin ja arkeologiseen kulttuuriperintöön. Myös yhteisvaikutukset muiden alueen tuulivoimahankkeiden kanssa selvitetään.

Edellä kuvattuja menetelmiä ja rajauksia voidaan pitää riittävinä, joskin Pirkanmaan maakuntamuseon tietojen mukaan useimmissa käynnissä olevissa tuulivoimahankkeissa yleispiirteinen tarkastelu ulotetaan jo lähtökohtaisesti 30 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Kuvasovitteiden kuvauspisteiksi tulee valita hankkeen vaikutusalueen kulttuuriympäristön arvokohteita ja kuvat toteuttaa mahdollisuuksien mukaan niin, että kuvassa näkyy sekä arvokohde (tai osa siitä) että tuulivoimala(t). Lisäksi kuvat tulee laatia hankkeessa mahdollisesti toteutettavien enimmäiskokoisten tuulivoimaloiden mukaisesti.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Hankealueelta ei valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä ole tunnistettu erityisiä maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Hankkeen maisemalliset vaikutukset ulottuvat kuitenkin voimaloiden koosta johtuen laajalle suunnittelualueen ulkopuolelle. Vaikutusalueelle sijoittuu lukuisia arvokohteita.

YVA-ohjelman taulukossa 5-1 ja karttakuvassa 5-11 (s. 60-61) on esitetty hankealuetta lähimmät maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet. Taulukon ja kuvan yhteydestä tulisi käydä ilmi, että niissä on esitetty tuulivoimaloiden vaikutusalueelle, noin 20 kilometrin säteelle sijoittuvat arvokkaat rakennetut ympäristöt ja maisema-alueet. Taulukosta olisi myös hyvä käydä ilmi, minkä kunnan alueella kukin kohde sijaitsee, missä selvityksessä kohteen arvot on määritelty ja mistä kohteesta löytyy lisätietoa (valtakunnalliset maiseman ja rakennetun ympäristön selvitykset RKY 2009 ja VAMA 2021 sekä Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laaditut maakunnalliset selvitykset).

Arkeologinen kulttuuriperintö

Hankealueella tai suunnitelluilla voimajohtoreiteillä ei sijaitse tunnettuja arkeologisia kohteita. Aluetta ei kuitenkaan ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Hankealuetta ja em. reittejä voidaan pitää potentiaalisina esimerkiksi historiallisten pitäjien ja kylien välisten rajamerkkien sekä elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten löytymisen näkökulmasta. YVA-ohjelmassa (s. 62) on asianmukaisesti tunnistettu arkeologisen inventoinnin tarve: "Hankealueella ja voimajohtoreiteillä sekä sähköasemille varattavilla alueilla tullaan tekemään maastokaudella 2022 arkeologinen inventointi, jolloin tieto alueen muinaisjäännöksistä ja muista kulttuuriperintökohteista tarkentuu."

Ohjelman mukaan "muinaismuistoihin ja muuhun arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan niillä alueilla, joiden maankäyttö muuttuu hankkeeseen liittyvän rakentamisen seurauksena ja vaikutuksia voi aiheutua. Myös hankkeen maisemalliset vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön tullaan arvioimaan" (s. 85). Ohjelmassa ei kuitenkaan ole selostettu, millä menetelmillä viimeksi mainittuja vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Ohjelma on tältä osin hyväksyttävissä, mikäli arkeologisiin kohteisiin sovelletaan kohdassa 6.7.1. mainittuja maisemavaikutusten arviointimenetelmiä ja laaditaan mm. valokuvasovitteita. Maisemallisia vaikutuksia tulisi arvioida erityisesti Wehuvarpeen kestikievarin (mj-tunnus 1000031194) kiinteän muinaisjäännöksen osalta. Kohde on ehdolla valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi Museoviraston johtamassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisessa VARK-inventointihankkeessa.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Valmis ympäristövaikutusten arviointi pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa Ilmatar Ikaalinen-Hämeenkyrö Oy:n Ikaalisten kaupungin ja Hämeenkyrön kunnan alueille suunnitteilla olevan Konikallion tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma). Hankealue sijaitsee noin 10 km Ikaalisten keskustasta lounaaseen ja noin 12 km Hämeenkyrön keskustaajamasta luoteeseen.

YVA-ohjelmassa tutkitaan mahdollisuutta rakentaa 11-15 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 350 metriä ja napakorkeus 225 metriä. Tuulivoimaloiden lisäksi alueelle rakennetaan tarvittavat yhdys- ja huoltotiet, maakaapelointi voimaloiden välille sekä sähköasema. Voimaloitten tuottaman sähkön sähköverkkoon siirtämistä varten rakennetaan 14-15 km pituinen ilmajohtona tai maakaapelointina toteutettava voimajohto. YVA-ohjelmassa tarkastellaan kahta voimalavaihtoehtoa: VE1 rakennetaan 15 tuulivoimalaa ja VE2 rakennetaan 11 tuulivoimalaa sekä kahta voimajohtoreittivaihtoehtoa: koilliseen suuntautuvaa vaihtoehtoa A ja etelään suuntautuvaa vaihtoehtoa B. Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristön alueellinen vastuumuseo, on tutustunut YVA-ohjelmaan ja kommentoi sitä Pirkanmaan osalta seuraavasti.

Aluksi on syytä esittää huomio kulttuuriympäristön käsitteistä. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus on muokannut ympäristöämme vuosituhansien ajan. Ympäristöön on jäänyt eri-ikäisiä jälkiä niin elinkeinoista, asumisesta, uskomuksista kuin liikkumisestakin. Näitä jälkiä nimitetään kulttuuriympäristöksi. Kulttuuriympäristö muodostuu vakiintuneen käsityksen mukaan kolmesta osa-alueesta, joita ovat arkeologinen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema. Arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluvat muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet. Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu yksittäisistä rakennuksista sekä useiden rakennusten muodostamista pihapiireistä tai aluekokonaisuuksista kuten kylät. Selvityksissä arvokkaiksi todetut (kulttuuri-)maisemat perustuvat luonnon muovaaman maiseman ja ihmistoiminnan yhteisvaikutukseen. Alaluvussa 5.3.2 käsitellään rakennettua kulttuuriympäristöä ja (kulttuuri-)maisemia. Luvun otsikko tulisi korjata paremmin sisältöä kuvaavaan muotoon, esim. Rakennetun ympäristön ja maiseman arvoalueet.

YVA-ohjelmassa käytettävät menetelmät ja vaikutusalueiden rajaukset vaikuttavat valitun pääosin huolellisesti ja asianmukaisesti. Ohjelman mukaan kulttuuriympäristön vaikutusten arviointi keskittyy 0-12 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Yleispiirteisesti tarkastellaan vaikutukset noin 20 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Tarkastelualuetta on kuitenkin tarkoitus laajentaa tarvittaessa, mikäli yleispiirteisessä arvioinnissa havaitaan merkittäviä vaikutuksia muodostuvan tarkastelualueita etäämmälle sijoittuviin kohteisiin. Voimajohtoreitin maisemavaikutusten tarkastelualueeksi mainitaan noin 2 km etäisyys voimajohdon keskilinjasta.

Maisemavaikutusten laajuuden todentamiseksi laaditaan näkymäalueanalyysi ja sen perusteella valokuvasovitteet, joiden tarkoitus on havainnollistaa voimaloiden maisemavaikutuksia. Aineiston perusteella arvioidaan tuulivoimarakentamisen vaikutuksia maisemaan, rakennetun ympäristön arvokohteisiin ja arkeologiseen kulttuuriperintöön. Myös yhteisvaikutukset muiden alueen tuulivoimahankkeiden kanssa selvitetään.

Edellä kuvattuja menetelmiä ja rajauksia voidaan pitää riittävinä, joskin Pirkanmaan maakuntamuseon tietojen mukaan useimmissa käynnissä olevissa tuulivoimahankkeissa yleispiirteinen tarkastelu ulotetaan jo lähtökohtaisesti 30 km etäisyydelle tuulivoimaloista. Kuvasovitteiden kuvauspisteiksi tulee valita hankkeen vaikutusalueen kulttuuriympäristön arvokohteita ja kuvat toteuttaa mahdollisuuksien mukaan niin, että kuvassa näkyy sekä arvokohde (tai osa siitä) että tuulivoimala(t). Lisäksi kuvat tulee laatia hankkeessa mahdollisesti toteutettavien enimmäiskokoisten tuulivoimaloiden mukaisesti.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Hankealueelta ei valtakunnallisissa tai maakunnallisissa selvityksissä ole tunnistettu erityisiä maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Hankkeen maisemalliset vaikutukset ulottuvat kuitenkin voimaloiden koosta johtuen laajalle suunnittelualueen ulkopuolelle. Vaikutusalueelle sijoittuu lukuisia arvokohteita.

YVA-ohjelman taulukossa 5-1 ja karttakuvassa 5-11 (s. 60-61) on esitetty hankealuetta lähimmät maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet. Taulukon ja kuvan yhteydestä tulisi käydä ilmi, että niissä on esitetty tuulivoimaloiden vaikutusalueelle, noin 20 kilometrin säteelle sijoittuvat arvokkaat rakennetut ympäristöt ja maisema-alueet. Taulukosta olisi myös hyvä käydä ilmi, minkä kunnan alueella kukin kohde sijaitsee, missä selvityksessä kohteen arvot on määritelty ja mistä kohteesta löytyy lisätietoa (valtakunnalliset maiseman ja rakennetun ympäristön selvitykset RKY 2009 ja VAMA 2021 sekä Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laaditut maakunnalliset selvitykset).

Arkeologinen kulttuuriperintö

Hankealueella tai suunnitelluilla voimajohtoreiteillä ei sijaitse tunnettuja arkeologisia kohteita. Aluetta ei kuitenkaan ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Hankealuetta ja em. reittejä voidaan pitää potentiaalisina esimerkiksi historiallisten pitäjien ja kylien välisten rajamerkkien sekä elinkeinohistoriallisten muinaisjäännösten löytymisen näkökulmasta. YVA-ohjelmassa (s. 62) on asianmukaisesti tunnistettu arkeologisen inventoinnin tarve: "Hankealueella ja voimajohtoreiteillä sekä sähköasemille varattavilla alueilla tullaan tekemään maastokaudella 2022 arkeologinen inventointi, jolloin tieto alueen muinaisjäännöksistä ja muista kulttuuriperintökohteista tarkentuu."

Ohjelman mukaan "muinaismuistoihin ja muuhun arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan niillä alueilla, joiden maankäyttö muuttuu hankkeeseen liittyvän rakentamisen seurauksena ja vaikutuksia voi aiheutua. Myös hankkeen maisemalliset vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön tullaan arvioimaan" (s. 85). Ohjelmassa ei kuitenkaan ole selostettu, millä menetelmillä viimeksi mainittuja vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Ohjelma on tältä osin hyväksyttävissä, mikäli arkeologisiin kohteisiin sovelletaan kohdassa 6.7.1. mainittuja maisemavaikutusten arviointimenetelmiä ja laaditaan mm. valokuvasovitteita. Maisemallisia vaikutuksia tulisi arvioida erityisesti Wehuvarpeen kestikievarin (mj-tunnus 1000031194) kiinteän muinaisjäännöksen osalta. Kohde on ehdolla valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi Museoviraston johtamassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisessa VARK-inventointihankkeessa.

Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Valmis ympäristövaikutusten arviointi pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.