Tämä selvitys on osa Laukon kartanon asemakaavatyöhön liittyviä perusselvityksiä ja siinä pyritään esittämään alueen muinaisjäännökset. Laukon tapauksessa muinaisjäännösarvot ovat yhdessä maisemaan, rakennusperintöön, arkeologian sekä kulttuuri ympäristön kokonaisuuteen. Laukon kartanosta on laadittu lukuisia sen esihistoriaa ja historiaa käsitteleviä selvityksiä, tutkimuksia ja artikkeileita, joissa ei tosin ole kovinkaan tarkasti käsitelty muinaisjäännöskohteiden rajausta, eikä säilyneisyyttä tai laajuutta.

Oman ongelmansa muodostaa se, että Laukon kartanon alueesta ei ole tehty varsinaista kaikki historianjaksot kattavaa ja ajanmukaista muinaisjäännösinventointia. Kohdetta on kuvattu kuntainventoinneissa, jotka ovat jo osin vanhentuneita, pääasiassa siksi, että niissa ei ole käitelty historiallista aikaa siinä laajuudessa ja merkityksessä kuin sille nykyisin selvityksissä annetaan.

Oman ongelmansa muodostaa se, että Laukon kartanon alueesta ei ole tehty varsinaista kaikki historianjaksot kattavaa ja ajanmukaista muinaisjäännösinventointia. Kohdetta on kuvattu kuntainventoinneissa, jotka ovat jo osin vanhentuneita, pääasiassa siksi, että niissä ei ole käsitelty historiallista aikaa siinä laajuudessaan ja merkityksessä kuin sille nykyisin selvityksissä annetaan.

Laukon kartanolla on erityistä historiallista arvoa niin paikallisena kuin valtakunnallisena symbolina ja monumenttina. Kartanon aiempien arkeologisten tutkimusten tuloksena on saatu talteen monipuolista aineistoa, joka kertoo erilaisten uutuuksien (mm. kattotiilet) leviämisestä ja omaksumisesta niin Satakunnassa kuin myös Suomessa. Laukosta saatava tutkimusaineisto saattaa olla jopa kansainvälisesti kiinnostavaa ja merkittävää.

Tämä inventointi laadittiin kaavoituksen taustaksi. Tällä hetkellä maankäytön paineet kohdistuvat pää-asiass kartanoalueen reuna-alueille. Tavoitteissa on kuintenkin tuotu esiin myös kartanon pihapiirin ja talouskeskuksen kehittämistarve, johon ei kuitenkaan alustavasti liittyisi uutta rakennusoikeutta.

Laukon kartanoympäristö ympäröivine laidun- ja peltoalueineen kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema -alueeseen, Vesilahden kulttuurimaisemiin. Vesien ympäröimä Laukon kartanomiljöö on puistoineen, viljelyksineen ja laidunmaineen maisemallisesti erittäin edustava. Laukon kartanon miljöö, jota ei riko sen paremmin uusi tiestö kuin astuskaan, kuuluu merkittäviin suomalaisiin kulttuurimaisemakohteisiin. Laukon kartano on rajattu valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Rakennuksista nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1931, kun taas puistossa sijaitsevat talousrakennukset ovat etupäässä 1900-luvun alussa rakennettuja.

Inventointialue ympäristöineen jakautuu maisemallisesti erityyppisiin osa-alueisiin:

-Kartanomiljööseen puistoineen ja talousrakennuksineen

-kartanoa ympäröiviin laidun- ja peltoalueisiin.

-Sahan työväenasuntoihin ja niihin liittyviin pihapiireihin (länsiosa).

-Rantavyöhykkeeseen sekä metsäisiin osa-alueisiin (inventointialueen ulkopuolella)

Väinö Maajoki 1939: Kuntainventointi. Vesilahden arkoeloginen inventointi.

Anna-Liisa Hirviluoto 1961: Koekaivauksia Turku-Tampere tielinjalla Vesilahden laukossa 26-27.9.1960.

Kari Uotila, 1990 Laukon kartanon pihapiirin kaivaus.

Kari Uotila, 1991: Laukon kartano pihapiirin kaivaukset.

Kari Uotila: 1993: Laukon kartano kellarin kaivaus.

Jouko Pukkila ja Ville Laakso: 1995: Kuntainventointi. Vesilahden arkeologinen inventointi. Tampereen museot.

Kari Uotila: 1996: Laukon Kartanon alue, arkeologinen kaivaus.

Kari Uotila ja Kirsi Majantie 1999: Laukon kartanon alue, kaivaus

Alueen maankäyttö ja rakentaminen on ollut voimallista erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla. Rakentamisen lisäksi alueella on luultavasti muokattu toistuvasti puutarhaa. Tästä syystä varhaisimpien vaiheiden hahmottaminen perinteisessä inventoinnissa on hankalaa. Tässä inventoinnissa pyrittiin luomaan kuvaa koko kaavoitettavasta alueesta kirjallisten lähteiden, karttojen ja maastohavaintojen perusteella. Laukon alueella sijaitsee todennäköisesti niin säilyneisyydeltään kuin alkuperäiseltä merkitykseltään ja laajuudeltaan hyvin eriarvoisia ja usein päällekäisiä alueita, joiden merkitystä muinaisjäännösnäkökulmasta pyrittiin tarkastelemaan. Erityisesti varhaisimmista asutusvaiheista on mahdollisesti säilynyt ainoastaan hyvin katkelmallisia jäännöksiä.

Inventoinnin kenttätyö tehtiin heinä-elokuussa 2014. inventointimetodeina olivat kentällä käytössä silmämääräinen havainnointi, koepistojen tekeminen sekä koekaivaukset. Koekuoppia ei kaivettu kartanon piha- ja puutarha-alueelle, vaan lähinnä peltoalueille kartanon pohjoispuolella.

Laukon kartanon pihapiirissä on todennäköisesti säilynyt useita muinaisjäännöskohteita. Laukon kartanon päärakennuksen päärakennuksen ympäristössä arkeologinen tutkimuspotentiaali ja esihistoriallinen, että historiallinen merkitys ovat suuria, joten muinaisjäännösnäkökulma tulee ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa.

Inventoinnin tuloksena pystyttiin tarkentamaan muinaisjäännlsten sijaintia, sekä arvioitiin niiden säilyneisyyttä ja merkitystä. Kartanon pihapiirin alueella on todennäköisesti säilynyt osia merkittävästä historiallisen ajan kartanosta ja mahdollisesti myös sitä edeltäneestä kylästä. Kartanolle laaditiin rajaus, jonka alueella voidaan olettaa säilyneen muinaisjäännöksenä pidettäviä kerrostumia ja rakenteita.

Mielenkiintoisin lisä inventoinnin tuloksiin toi muutamat inventoinnin yhteydessä talteen saadut esineet, joiden perusteella voitiin tarkentaa kohteen Laukon puisto rajausta, erityisesti kalmiston osalta.

Myöhäisrautakaudelle ajoittuvan rannerenkaan ja kaulakorun katkelmat