Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Maakuntamuseo on aiemmin, 15.8.2023 antanut lausunnon Riippiläntien pohjoispuolen yleissuunnitelmaluonnoksesta (DIAR: 248/2023). Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Asemakaava ja asemakaavan muutos sisältyy Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmaan 2024-2025 (Karkun asemakaavan muutokset, osa 2). Suunnittelualue käsittää Riippiläntien pohjoispuolisia alueita ja rajoittuu koillisessa Karkuntiehen. Alueella on voimassa vuonna 1960 hyväksytty rakennuskaava, joka on vanhentunut ja josta osia on kumottu. Riippiläntien pohjoispuolen yleissuunnitelmaa kehitetään samaan aikaan asemakaavamuutoksen laadinnan kanssa.
Kaavanmuutoksen tarkoituksena on tutkia alueen uudisrakentamismahdollisuuksia lähellä rautatieasemaa, osoittaa muinaisjäännöskohteet ja tutkia suojelumerkintöjen sisällyttämistä asemakaavaan. Lisäksi tutkitaan metsäpuutarhahankkeen liittymistä muun suunnittelualueen asuinalueisiin sekä lähivirkistysalueisiin.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueen koillisosassa sijaitsee osa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2024 osoitetusta Karkun keskustan maakunnallisesti merkittävästä arkeologisen perinnön ydinalueesta, jota koskee suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Arkeologisen perinnön ydinalue tulee ottaa huomioon kaavasuunnittelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa.
Yleissuunnitelma-alueella on tehty arkeologinen inventointi vuosina 2019-2020 (Sastamalan Karkun keskustaajaman asemakaava-alueiden arkeologinen tarkkuusinventointi 2019/Maanala Oy). Käsillä olevasta asemakaavamuutoksen alueesta inventoinnissa tarkastettiin Karkuntien ja Ruskepääntien välinen alue. Kaava-alueeseen sisältyvää Ruskepääntien lounaispuolista aluetta ei ole arkeologisesti tutkittu. Osittain rakentamaton alue on potentiaalista ennestään tuntemattomien arkeologisten kohteiden löytymiseen. Tästä syystä arkeologista tarkkuusinventointia tulee vielä täydentää puuttuvan kaava-alueen osalta. Täydennetty raportti tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon arviointia varten. Inventoinnin tilaamisen, laadun ja raportoinnin osalta Pirkanmaan maakuntamuseo viittaa Riippiläntien yleissuunnitelmasta antamaansa lausuntoon 248/2023.
Kaava-alueelta tunnetaan tähän mennessä tehdyn inventoinnin tuloksena kolme maankäytön suunnittelussa huomioon otettavaa arkeologista kohdetta: kiinteä muinaisjäännös, historiallinen linnoitusalue Raessuontien varustukset (muinaisjäännöstunnus 1000037318) sekä historiallisen ajan asuinpaikkoihin liittyvät kaksi muuta kulttuuriperintökohdetta, kivirakennealueet Raessuontie (1000039104) ja Tuomisto 3 (1000039106).
Kiinteän muinaisjäännöksen luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolailla kielletty (1§, 4 §). Kohde merkitään asemakaavaan sm-osa-aluemerkinnällä, johon liitetään määräys Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto.
Maakuntamuseo esittää, että muut kulttuuriperintökohteet merkitään asemakaavaan Karkun alueen vanhemman asutuksen muistoina suojelumerkinnällä s, jonka selitys ja määräys on muotoa: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat asutushistorialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa.
Muinaisjäännöksen rauhoitus, muiden kulttuuriympäristökohteiden merkitys sekä Pirkanmaan maakuntakaavan arkeologisen perinnön ydinaluetta koskeva suunnittelumääräys tulee ottaa huomioon asemakaavan laadinnassa. Rakentamattomassa maastossa sijaitsevien suojelukohteiden alalle ja lähiympäristöön ei tule osoittaa sellaista muuttuvaa maankäyttöä, joka merkitsisi kohteisiin kajoamista tai niiden arvon heikkenemistä. Arkeologiset suojelukohteet on mainittava kaavaselostuksessa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Rautaveden valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella (Pirkanmaa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021/ Ympäristöministeriö/Syke, 2021). Alueen koilliskulman asuinrakennukset Riippiläntien varressa kuuluvat lisäksi Karkun taajaman valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009/Museovirasto) ja muu osa Riippiläntien varresta maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Karkun kirkko, emäntäkoulu ja Riippilänjärven huviloiden ympäristö (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto). Maakuntamuseo on tuonut ilmi kunkin arvoalueen keskeisiä ominaispiirteitä yleissuunnitelmaluonnoksesta antamassaan lausunnossa. Nämä suunnittelualueelle ominaiset, identiteettiä luovat piirteet tulee säilyttää aluetta koskevissa suunnitelmissa ja alueen rakennetun kulttuuriympäristön sekä maiseman arvojen turvaaminen ja edistäminen on syytä kirjata yhtenä hankkeen tavoitteista OAS:aan ja kaavaselostukseen.
Valtakunnallisten ja maakunnallisten inventointien lisäksi maakuntamuseon tiedossa on neljä asemakaavatasoista inventointia Karkun taajama-alueelta: Palvialan alue, rakennuskannan inventointi 1994 (Olli-Pekka Hannu 1994); Palvialan alue. Rakennuskannan inventointi, täydennys (Minna Kulojärvi/Sastamalan kaupunki, 2013); Karkun taajama. Kulttuuriympäristön analyysi, DIVE-menetelmä (Minna Kulojärvi/Sastamalan kaupunki, 2016) sekä Karkku. Asemaseudun rakennettu ympäristö (Heilu Oy, 2019). Vanhimpien inventointien osalta on tarpeen tarkastaa inventointitiedon ajantasaisuus ja liittää esimerkiksi kaavaselostukseen ajantasaiset valokuvat kohteista. Suurin osa suunnittelualueen rakennuskannasta on edelleen inventoimatta. Näistä kohteista on tarpeen laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön selvitys suojelutavoitteiden määrittelemiseksi sekä kaavasuunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi.
Karkun taajaman osayleiskaavassa (2003) on pyritty turvaamaan alueen monipuolisia kulttuuriympäristöarvoja silloisen selvitystiedon ja arvoaluerajausten mukaisesti. Osayleiskaavamääräysten lisäksi suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavan RKY-, VAMA- ja maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön alueita koskevat suunnittelumääräykset, jotka tulee huomioida asemakaavasuunnittelussa.
Maakuntamuseo toteaa, että kaavassa tavoitellulle uudisrakentamiselle osoitettavat korttelialueet tulee sijoittaa maisemaan hienovaraisesti. Palvialan kylän ja asemankylän aikaisten rakennusten tulee edelleen säilyä pääosassa Riippiläntien raittimaisemassa. Uudisrakennustontteja ei tulisi sijoittaa kiinni Riippiläntiehen, vaan ne on syytä osoittaa suojapuuston taakse puustoiselle alueelle, kauemmas tiestä, huomioiden kuitenkin osayleiskaavan ma-1-merkinnän sisältö. Metsäpuutarhan osalta maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa.
Kaavaluonnos selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Maakuntamuseo on aiemmin, 15.8.2023 antanut lausunnon Riippiläntien pohjoispuolen yleissuunnitelmaluonnoksesta (DIAR: 248/2023). Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Asemakaava ja asemakaavan muutos sisältyy Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelmaan 2024-2025 (Karkun asemakaavan muutokset, osa 2). Suunnittelualue käsittää Riippiläntien pohjoispuolisia alueita ja rajoittuu koillisessa Karkuntiehen. Alueella on voimassa vuonna 1960 hyväksytty rakennuskaava, joka on vanhentunut ja josta osia on kumottu. Riippiläntien pohjoispuolen yleissuunnitelmaa kehitetään samaan aikaan asemakaavamuutoksen laadinnan kanssa.
Kaavanmuutoksen tarkoituksena on tutkia alueen uudisrakentamismahdollisuuksia lähellä rautatieasemaa, osoittaa muinaisjäännöskohteet ja tutkia suojelumerkintöjen sisällyttämistä asemakaavaan. Lisäksi tutkitaan metsäpuutarhahankkeen liittymistä muun suunnittelualueen asuinalueisiin sekä lähivirkistysalueisiin.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueen koillisosassa sijaitsee osa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2024 osoitetusta Karkun keskustan maakunnallisesti merkittävästä arkeologisen perinnön ydinalueesta, jota koskee suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. Arkeologisen perinnön ydinalue tulee ottaa huomioon kaavasuunnittelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa.
Yleissuunnitelma-alueella on tehty arkeologinen inventointi vuosina 2019-2020 (Sastamalan Karkun keskustaajaman asemakaava-alueiden arkeologinen tarkkuusinventointi 2019/Maanala Oy). Käsillä olevasta asemakaavamuutoksen alueesta inventoinnissa tarkastettiin Karkuntien ja Ruskepääntien välinen alue. Kaava-alueeseen sisältyvää Ruskepääntien lounaispuolista aluetta ei ole arkeologisesti tutkittu. Osittain rakentamaton alue on potentiaalista ennestään tuntemattomien arkeologisten kohteiden löytymiseen. Tästä syystä arkeologista tarkkuusinventointia tulee vielä täydentää puuttuvan kaava-alueen osalta. Täydennetty raportti tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon arviointia varten. Inventoinnin tilaamisen, laadun ja raportoinnin osalta Pirkanmaan maakuntamuseo viittaa Riippiläntien yleissuunnitelmasta antamaansa lausuntoon 248/2023.
Kaava-alueelta tunnetaan tähän mennessä tehdyn inventoinnin tuloksena kolme maankäytön suunnittelussa huomioon otettavaa arkeologista kohdetta: kiinteä muinaisjäännös, historiallinen linnoitusalue Raessuontien varustukset (muinaisjäännöstunnus 1000037318) sekä historiallisen ajan asuinpaikkoihin liittyvät kaksi muuta kulttuuriperintökohdetta, kivirakennealueet Raessuontie (1000039104) ja Tuomisto 3 (1000039106).
Kiinteän muinaisjäännöksen luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolailla kielletty (1§, 4 §). Kohde merkitään asemakaavaan sm-osa-aluemerkinnällä, johon liitetään määräys Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto.
Maakuntamuseo esittää, että muut kulttuuriperintökohteet merkitään asemakaavaan Karkun alueen vanhemman asutuksen muistoina suojelumerkinnällä s, jonka selitys ja määräys on muotoa: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat asutushistorialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa.
Muinaisjäännöksen rauhoitus, muiden kulttuuriympäristökohteiden merkitys sekä Pirkanmaan maakuntakaavan arkeologisen perinnön ydinaluetta koskeva suunnittelumääräys tulee ottaa huomioon asemakaavan laadinnassa. Rakentamattomassa maastossa sijaitsevien suojelukohteiden alalle ja lähiympäristöön ei tule osoittaa sellaista muuttuvaa maankäyttöä, joka merkitsisi kohteisiin kajoamista tai niiden arvon heikkenemistä. Arkeologiset suojelukohteet on mainittava kaavaselostuksessa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Rautaveden valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella (Pirkanmaa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, VAMA 2021/ Ympäristöministeriö/Syke, 2021). Alueen koilliskulman asuinrakennukset Riippiläntien varressa kuuluvat lisäksi Karkun taajaman valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009/Museovirasto) ja muu osa Riippiläntien varresta maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Karkun kirkko, emäntäkoulu ja Riippilänjärven huviloiden ympäristö (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Pirkanmaan liitto). Maakuntamuseo on tuonut ilmi kunkin arvoalueen keskeisiä ominaispiirteitä yleissuunnitelmaluonnoksesta antamassaan lausunnossa. Nämä suunnittelualueelle ominaiset, identiteettiä luovat piirteet tulee säilyttää aluetta koskevissa suunnitelmissa ja alueen rakennetun kulttuuriympäristön sekä maiseman arvojen turvaaminen ja edistäminen on syytä kirjata yhtenä hankkeen tavoitteista OAS:aan ja kaavaselostukseen.
Valtakunnallisten ja maakunnallisten inventointien lisäksi maakuntamuseon tiedossa on neljä asemakaavatasoista inventointia Karkun taajama-alueelta: Palvialan alue, rakennuskannan inventointi 1994 (Olli-Pekka Hannu 1994); Palvialan alue. Rakennuskannan inventointi, täydennys (Minna Kulojärvi/Sastamalan kaupunki, 2013); Karkun taajama. Kulttuuriympäristön analyysi, DIVE-menetelmä (Minna Kulojärvi/Sastamalan kaupunki, 2016) sekä Karkku. Asemaseudun rakennettu ympäristö (Heilu Oy, 2019). Vanhimpien inventointien osalta on tarpeen tarkastaa inventointitiedon ajantasaisuus ja liittää esimerkiksi kaavaselostukseen ajantasaiset valokuvat kohteista. Suurin osa suunnittelualueen rakennuskannasta on edelleen inventoimatta. Näistä kohteista on tarpeen laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön selvitys suojelutavoitteiden määrittelemiseksi sekä kaavasuunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi.
Karkun taajaman osayleiskaavassa (2003) on pyritty turvaamaan alueen monipuolisia kulttuuriympäristöarvoja silloisen selvitystiedon ja arvoaluerajausten mukaisesti. Osayleiskaavamääräysten lisäksi suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavan RKY-, VAMA- ja maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön alueita koskevat suunnittelumääräykset, jotka tulee huomioida asemakaavasuunnittelussa.
Maakuntamuseo toteaa, että kaavassa tavoitellulle uudisrakentamiselle osoitettavat korttelialueet tulee sijoittaa maisemaan hienovaraisesti. Palvialan kylän ja asemankylän aikaisten rakennusten tulee edelleen säilyä pääosassa Riippiläntien raittimaisemassa. Uudisrakennustontteja ei tulisi sijoittaa kiinni Riippiläntiehen, vaan ne on syytä osoittaa suojapuuston taakse puustoiselle alueelle, kauemmas tiestä, huomioiden kuitenkin osayleiskaavan ma-1-merkinnän sisältö. Metsäpuutarhan osalta maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa.
Kaavaluonnos selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa