Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaava-aineistosta. Maakuntamuseo on antanut edellisen lausuntonsa hankkeesta 23.5.2025 (pvm) (DIAR: 204/2018) ja tehnyt kaavan suunnittelualueelle myös kolme maastotarkastusta vuosina 2022, 2023 ja 2025. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Alkkulan kaavamuutoshanke on käynnistynyt kaupungin aloitteesta vuonna 2017. Alueella voimassa oleva vuoden 1980 asemakaava on jäänyt suurimmaksi osaksi toteutumatta. Voimassa oleva asemakaava ei huomioi lainkaan alueen kulttuuriympäristö- eikä luontoarvoja. Alueelle laadittavalla asemakaavalla pyritään turvaamaan kunnallistekniikan ja hulevesien käsittelyn vaatima tilan tarve, tuomaan kulttuuriympäristö- ja luontoarvot kaavakartalle, sekä huomioimaan aluetta sivuavan raideliikenteen aiheuttaman melun ja tärinän vaikutus maankäyttöön. Kaavalla suojellaan osa olemassa olevasta rakennuskannasta. Alkkulan asemakaavamuutoksen luonnosvaihe oli nähtävillä vuonna 2018. Vuonna 2023 kaavasta pidettiin viranomaisneuvottelu ja laadittiin edellistä selvitystä täydentävä rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Ehdotusvaiheessa suunnittelualue on laajentunut vuoden 2018 luonnoksesta.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys

Asemakaava-alueelta on laadittu Akaan Alkkula. Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, 2023). Selvityksen alkuosassa on kuvattu selvitysalueen ja laajemmin Viialan historiaa ja rakentumista käsittäen Alkulan kylän, isonjaon jälkeisen maatalousaikakauden sekä teollistumisen aikakauden 1900-luvun alussa. Myös myöhempää historiaa ja nykytilaa on kuvattu. Osiossa on tarkasteltu useita historiallisia karttoja ja laadittu kartat, joissa on esitetty Alkkulan ja sen lähialueen kulttuurihistoriallisia arvoja sekä selvitysalueen rakennusten rakentamisvuodet. Nämä selvityksen kappaleet ovat enimmäkseen hyvin laadittuja ja erityisesti karttamateriaalin osalta havainnollisia.

Suurimmasta osasta rakennuksia on laadittu rakennuslomake, johon on kirjattu kiinteistötunnuksen ja rakennusrekisterin mukaisen rakennusvuoden lisäksi rakennuksen käyttötarkoitus sekä liitetty karttaote ja valokuva. Tiedot ovat asemakaavatasoista inventointia suppeammat, sillä rakennusten historiaa tai ominaispiirteitä ei ole kuvattu, eikä niiden arvoja ole rakennuskohtaisesti määritelty. Selvityksen kappaleessa 5 Rakennushistorialliset arvot on nostettu alueen arvokkaimmiksi yksittäisiksi rakennetun ympäristön kohteiksi Mikkolan ja Siipelän tilat, huvila Edelweiss sekä Ylhäisten kantatalon pihapiiri, joiden rakennuslomakkeisiin on sisällytetty lyhyet arvoja kuvaavat kappaleet. Historiatiedot puuttuvat kuitenkin esim. Siipelän osalta kokonaan. Tampereentien raitin sekä Valkkistentien varrelta on lisäksi tunnistettu kuusitoista 1920–1930-luvuilla rakennettua kohdetta, joiden todetaan muodostavan arvokkaan kokonaisuuden. Kokonaisuuden suojelemisen on todettu edellyttävän yksittäisten rakennusten säilyttämistä. Erityisen tärkeinä on mainittu Tampereentien varressa kohteet 33. Tienhaara 34. Niittymäki ja 54. Salmio sekä Vakkistentien raitilla 8. Alanko. Arvoalueet ja kohteet on lisäksi esitetty kartalla (kuva 65). Jokseenkin ongelmallisesti selvityksessä on esitetty, että kokonaisuus olisi paikallisesti arvokas, ja tämä näkemys on toistettu kappaleessa 8 Yhteenveto sekä kaavaselostuksessa (s. 13). Kuitenkin juuri tämä Alkkulan kylän talojen ulkopuolinen, säätelemättömästi Viilatehtaan läheisyyteen syntyneen pienasutuksen vanhin kerrostuma on maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön keskeinen ominaispiirre (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 / Pirkanmaan liitto). Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että sana "paikallisesti" tulee poistaa kaavaselostuksen sivulla 13 olevasta lauseesta: Vaikka yksittäisinä rakennuksilla ei ole poikkeuksellista merkittävyyttä muodostavat ne yhdessä paikallisesti arvokkaan kokonaisuuden kertoen varhaisesta teollistumisen aikakaudesta.

Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että kappaleen 5. alussa mainitaan Alkkulan kylähistorian aikaiset torpat, joita olisi sijainnut Tampereentien varressa rivikylinä. Torppia ei kuitenkaan ole mainittu Alkkulan alueen historiasta kertovissa kappaleissa esimerkiksi karttatarkastelun perusteella, vaikka kylävaiheen historiaa on kuvattu melko perusteellisesti. Sama tieto on sisällytetty kaavaselostukseen (s.10). Kappaleeseen 7 Maisemalliset ja maisemahistorialliset arvot on käyty läpi selvitysalueen aikaisemmissa selvityksissä tunnistetut arvot. Perälän-Tanhuanpäänvainion kulttuurimaiseman maakunnallisesti merkittävä arvoluokitus puuttuu kappaleesta. Kaavaselostukseen tieto on kirjattu oikein. Yhteenvedossa muinaismuistolain (MML 295/1963) nimeksi on merkitty ”laki kiinteistä muinaisjäännöksistä”.

Kaavaratkaisu ja maiseman arvot

Suurin osa suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevasta, Perälän-Tanhuanpäänvainion maakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan kuuluvasta peltoaukeasta on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi merkinnällä MA-1: Maisemallisesti arvokas peltoalue, joka tulee säilyttää avoimena lukuun ottamatta olemassa olevia puurivejä ja metsäsaarekkeita. Alueen käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Rajaus ei täysin noudata eteläosastaan avoimen maisematilan rajaa. Tämä ratkaisu tulisi perustella kaavaselostuksessa. Loppu osa maakunnallisesta arvoalueesta on osoitettu merkinnällä MUY-1 Maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta ja erityisiä luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja. Kulttuuriympäristöarvoilla viitataan tässä ilmeisesti ennen kaikkea kiinteään muinaisjäännökseen.

Maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueella sijaitseva vanha peltoalue on suurimmaksi osaksi osoitettu MA-1-alueeksi, mikä on hyvä ratkaisu. Nykyiseen avoimeen maisematilaan on kuitenkin sijoitettu myös erillispientalojen korttelialueita (AO-1). Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Pärintien ja sen jatkeeksi muodostettavan Kriikunakujan eteläpuolella uudet tontit täydentävät olemassa olevaa korttelirakennetta luontevasti, mutta katulinjan pohjoispuolella ne supistavat maisemallisesti arvokasta avointa maisematilaa, jättäen sen paikoin varsin kapeaksi. Arvoalueen taajamakuvalle keskeisen peltoaukean arvojen näkökulmasta katulinjan pohjoispuoliset uudet AO-tontit tulisi poistaa. Mikäli näin ei tehdä, MA-1-alueiksi merkittyjen peltojen supistuminen nykytilaan nähden tulee huomioida vaikutustenarvioinnissa kielteisenä maisemaan kohdistuvana muutoksena.

Suojelumääräykset

Rakennetun kulttuuriympäristön arvoja on kaavassa pyritty turvaamaan rakennuskohtaisilla ja aluesuojelumerkinnöillä, mikä on erittäin myönteistä. Selvityksessä arvokkaimmiksi määritellyille Ylhäisten, Edelweissin ja Siipelän päärakennuksille on osoitettu suojelumerkintä sr-2: Kaupunkikuvallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ilman alueellisen vastuumuseon puoltavaa lausuntoa. Korjaus- ja muutostöissä rakennuksen ulkoasu tulee säilyttää noudattamalla alkuperäisiä rakennustapoja ja arkkitehtuuria.

Mikkolan päärakennukselle sekä alueen vanhimmalle, 1920–1930-lukujen pienasutuksen rakennuskannalle on osoitettu suojelumerkintä sr-3: Kaupunkikuvallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka korjaus- ja muutostöissä rakennuksen ulkoasu tulee säilyttää noudattamalla alkuperäisiä rakennustapoja ja arkkitehtuuria, aikakauden arkkitehtuuriin sopivat julkisivumuutokset ja laajennukset ovat mahdollisia. Rakennuksen purkaminen ei ole mahdollista ilman merkittävän syyn osoittamista. Mikäli rakennus puretaan, uudisrakennuksen tulee tyylillisesti sopeutua ympäristön vanhaan rakennuskantaan. Ilman suojelumääräystä on jätetty vain huonokuntoisimmat tai hyvin voimakkaasti muutetut rakennukset.

Osoitteessa Välimäentie 13 sijaitsevan, vuonna 1928 rakennetun, rakennuksen omistaja on toimittanut Pirkanmaan maakuntamuseolle laajan valokuva-aineiston, josta käy ilmi, että pitkään kylmillään olleessa rankarunkoisessa rakennuksessa mm. rakennuksen ala- ja yläpohjarakenteet sekä ulkoseinien alaosat ovat laajasti vaurioituneet ja katossa on piipun juuressa reikä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, ettei se edellytä kyseisen rakennuksen suojelemista.

Asemakaavamuutoksessa suojeltaviksi on johdonmukaisesti valittu suunnittelualueen vanhin, toista maailmansotaa edeltävä rakennuskanta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suojeltavat rakennukset on valittu asianmukaisesti ja jaoteltu eri suojeluluokkiin selkeän logiikan mukaan. Suojelumääräysten purkamisen kieltävät lausekkeet on muotoiltu ehdollisiksi. Maakuntamuseo toteaa, että niiden sijasta tulee käyttää Ympäristöministeriön nk. Katja-asetuksen (311/2024) mukaista merkintää ”Suojeltu rakennus, jota ei saa purkaa”. Tätä on lisäksi mahdollista täydentää tarkemmalla ohjauksella nykyisten muotoilujen mukaisesti. Suojelusta poikkeamista varten on olemassa poikkeamislupamenettely, jota voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa suojeltu rakennus on niin huonokuntoinen, että se halutaan purkaa. Sr-3-määräyksestä on lisäksi syytä poistaa viimeinen lause.

Niille asumisen korttelialueille, joilla sijaitsee suojeltuja rakennuksia, on osoitettu aluesuojelumerkinnät. Ylhäisten, Siipelän ja Mikkolan pihapiireille on osoitettu merkintä /s-1: Alue jolla ympäristö säilytetään. Alueella on tunnistettu historiallisesti ja maisemallisesti merkittäviä arvoja. Kulttuurihistoriallisesti tärkeä alue, jolla historialliset pihapiirit historiallisine talousrakennuksineen tulee säilyttää. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla ensisijaisesti entistäviä, uudisrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa alueen ympäristön ominaispiirteisiin. Merkittävistä aluetta koskevista muutossuunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Muille aluemerkinnällä suojelluille korttelialueille on osoitettu merkintä /s-2: Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella on tunnistettu historiallisesti ja maisemallisesti merkittäviä arvoja. Korjaus- ja uudisrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa alueen ympäristön ominaispiirteisiin. Merkittävissä aluetta koskevista muutossuunnitelmista tulee pyytää alueellisen vastuumuseon lausunto. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo näiden merkintöjen määräyksineen olevan onnistuneesti muotoiltuja.

Kaavakartalta puuttuvat kokonaan Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitettujen maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajaukset. Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että aluerajaukset tulee merkitä kaavakartalle ja niihin tulee liittää määräykset, joissa tuodaan ilmi alueen maakunnallisesti merkittävät arvot ja velvoitetaan niiden säilyttämiseen.

Uudisrakentamisen sopeutuminen ympäristöönsä

Suojelumerkintöjen lisäksi myös päämaankäyttötarkoitusta osoittavien merkintöjen AO-1 ja AP-1 määräyksiin liittyy lauseke: ympäristön rakennuskanta tulee ottaa huomioon uudisrakennusten sijoittelussa, tyylissä ja massoittelussa. Merkintään AM-1 liittyy määräys: maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla sijaitsee historiallinen pihapiiri. Alueen kulttuuriympäristöarvot huomioon ottava täydennysrakentaminen rakennusalan sisäpuolella on sallittua. Ympäristön rakennuskanta tulee ottaa huomioon uudisrakennusten sijoittelussa, tyylissä ja massoittelussa. Pirkanmaan maakuntamuseo kehottaa vielä pohtimaan määräysten muotoilua ympäristön rakennuskannan huomioimisen osalta. Alkkulan rakennuskanta on kerroksellinen kokonaisuus, joten ei ole selvää, tarkoitetaanko määräyksissä sopeutumista arvokkaaksi määriteltyyn rakennuskantaan vai vain esimerkiksi lähimpiin ympäröiviin rakennuksiin. Kaikissa määräyksissä todetaan, että alueelle laaditaan rakennustapaohje. Tämä voi osaltaan selkiyttää tilannetta. Yleisesti maakuntamuseo katsoo parhaimmaksi menettelytavaksi laatia oikeusvaikutteinen rakentamistapaohje kaavaprosessin aikana, osana kaavan valmisteluaineistoa.

Rakennusoikeus on määritelty kaavassa joko kerrosalaneliömetreinä, jolloin se on pääsääntöisesti 200 (joillakin tonteilla 100 tai 175) tai tehokkuuslukuna e=0,25. Osalla asumisen korttelialueista mahdollistetaan kaksikerroksisten rakennusten rakentaminen. Pirkanmaan maakuntamuseo ilmaisee huolensa siitä, että 200 k-m2:n laajuinen ja kahden kerroksen korkuinen uusi rakennuskanta muodostuisi maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön /s-merkityillä korttelialueilla kaupunkikuvallisesti vanhaan pienasutukseen nähden hallitsevaksi. Uudisrakentamisen vaikutusta alueen kaupunkikuvaan ja arvoihin ei ole analysoitu vaikutustenarvioinnissa, jota tulee tältä osin täydentää.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavaa koskevien selvitysten joukkoon sivulle 31 tulee lisätä Heilu Oy:n vuonna 2021 tekemä Akaan historiallisen ajan asuinpaikojen arkistoinventointi.

Kaavan suunnittelualueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Alkkulan historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännöstunnus 1000001985) sekä muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena oleva Kallioisen tervahautakohde (1000049505). Alkkulan kylänpaikan nimi tulee korjata oikeaan muotoonsa kaavaselostuksen lukuihin "Kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet" (s. 14), 3.15. "Suunnittelualueen suojelutilanne" sekä suojelumerkintöjä käsittelevään lukuun sivulle 61. 

Muinaisjäännös ja muu kulttuuriperintökohde on merkitty kaavakarttaan asianmukaisilla suojelumerkinnöillä. Merkintöihin liittyvät selitykset ja määräykset ovat pääosin oikein. Kiinteän muinaisjäännöksen määräystä tulisi vielä täydentää tiedolla siitä, että alueellinen vastuumuseo on Pirkanmaan maakuntamuseo, seuraavasti: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto.

Alkkulan kiinteä muinaisjäännös sijoittuu päämaankäyttötarkoitukseltaan osittain maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (MA-1) sekä maa- ja metsätalousalueelle (MUY-1), Kallioisen muu kulttuuriperintökohde pelkästään jälkimmäiselle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että em. aluevaraukset ovat hyväksyttävissä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-aineistoa tulee vielä kehittää edellä mainituilla tavoilla. Korjattu ja täydennetty kaavaehdotus aineistoineen tulee ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle nähtäväksi ja mahdollista lausuntoa varten. Tarpeen mukaan voidaan järjestää myös työneuvottelu.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaava-aineistosta. Maakuntamuseo on antanut edellisen lausuntonsa hankkeesta 23.5.2025 (pvm) (DIAR: 204/2018) ja tehnyt kaavan suunnittelualueelle myös kolme maastotarkastusta vuosina 2022, 2023 ja 2025. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Alkkulan kaavamuutoshanke on käynnistynyt kaupungin aloitteesta vuonna 2017. Alueella voimassa oleva vuoden 1980 asemakaava on jäänyt suurimmaksi osaksi toteutumatta. Voimassa oleva asemakaava ei huomioi lainkaan alueen kulttuuriympäristö- eikä luontoarvoja. Alueelle laadittavalla asemakaavalla pyritään turvaamaan kunnallistekniikan ja hulevesien käsittelyn vaatima tilan tarve, tuomaan kulttuuriympäristö- ja luontoarvot kaavakartalle, sekä huomioimaan aluetta sivuavan raideliikenteen aiheuttaman melun ja tärinän vaikutus maankäyttöön. Kaavalla suojellaan osa olemassa olevasta rakennuskannasta. Alkkulan asemakaavamuutoksen luonnosvaihe oli nähtävillä vuonna 2018. Vuonna 2023 kaavasta pidettiin viranomaisneuvottelu ja laadittiin edellistä selvitystä täydentävä rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Ehdotusvaiheessa suunnittelualue on laajentunut vuoden 2018 luonnoksesta.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys

Asemakaava-alueelta on laadittu Akaan Alkkula. Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, 2023). Selvityksen alkuosassa on kuvattu selvitysalueen ja laajemmin Viialan historiaa ja rakentumista käsittäen Alkulan kylän, isonjaon jälkeisen maatalousaikakauden sekä teollistumisen aikakauden 1900-luvun alussa. Myös myöhempää historiaa ja nykytilaa on kuvattu. Osiossa on tarkasteltu useita historiallisia karttoja ja laadittu kartat, joissa on esitetty Alkkulan ja sen lähialueen kulttuurihistoriallisia arvoja sekä selvitysalueen rakennusten rakentamisvuodet. Nämä selvityksen kappaleet ovat enimmäkseen hyvin laadittuja ja erityisesti karttamateriaalin osalta havainnollisia.

Suurimmasta osasta rakennuksia on laadittu rakennuslomake, johon on kirjattu kiinteistötunnuksen ja rakennusrekisterin mukaisen rakennusvuoden lisäksi rakennuksen käyttötarkoitus sekä liitetty karttaote ja valokuva. Tiedot ovat asemakaavatasoista inventointia suppeammat, sillä rakennusten historiaa tai ominaispiirteitä ei ole kuvattu, eikä niiden arvoja ole rakennuskohtaisesti määritelty. Selvityksen kappaleessa 5 Rakennushistorialliset arvot on nostettu alueen arvokkaimmiksi yksittäisiksi rakennetun ympäristön kohteiksi Mikkolan ja Siipelän tilat, huvila Edelweiss sekä Ylhäisten kantatalon pihapiiri, joiden rakennuslomakkeisiin on sisällytetty lyhyet arvoja kuvaavat kappaleet. Historiatiedot puuttuvat kuitenkin esim. Siipelän osalta kokonaan. Tampereentien raitin sekä Valkkistentien varrelta on lisäksi tunnistettu kuusitoista 1920–1930-luvuilla rakennettua kohdetta, joiden todetaan muodostavan arvokkaan kokonaisuuden. Kokonaisuuden suojelemisen on todettu edellyttävän yksittäisten rakennusten säilyttämistä. Erityisen tärkeinä on mainittu Tampereentien varressa kohteet 33. Tienhaara 34. Niittymäki ja 54. Salmio sekä Vakkistentien raitilla 8. Alanko. Arvoalueet ja kohteet on lisäksi esitetty kartalla (kuva 65). Jokseenkin ongelmallisesti selvityksessä on esitetty, että kokonaisuus olisi paikallisesti arvokas, ja tämä näkemys on toistettu kappaleessa 8 Yhteenveto sekä kaavaselostuksessa (s. 13). Kuitenkin juuri tämä Alkkulan kylän talojen ulkopuolinen, säätelemättömästi Viilatehtaan läheisyyteen syntyneen pienasutuksen vanhin kerrostuma on maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön keskeinen ominaispiirre (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 / Pirkanmaan liitto). Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että sana "paikallisesti" tulee poistaa kaavaselostuksen sivulla 13 olevasta lauseesta: Vaikka yksittäisinä rakennuksilla ei ole poikkeuksellista merkittävyyttä muodostavat ne yhdessä paikallisesti arvokkaan kokonaisuuden kertoen varhaisesta teollistumisen aikakaudesta.

Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että kappaleen 5. alussa mainitaan Alkkulan kylähistorian aikaiset torpat, joita olisi sijainnut Tampereentien varressa rivikylinä. Torppia ei kuitenkaan ole mainittu Alkkulan alueen historiasta kertovissa kappaleissa esimerkiksi karttatarkastelun perusteella, vaikka kylävaiheen historiaa on kuvattu melko perusteellisesti. Sama tieto on sisällytetty kaavaselostukseen (s.10). Kappaleeseen 7 Maisemalliset ja maisemahistorialliset arvot on käyty läpi selvitysalueen aikaisemmissa selvityksissä tunnistetut arvot. Perälän-Tanhuanpäänvainion kulttuurimaiseman maakunnallisesti merkittävä arvoluokitus puuttuu kappaleesta. Kaavaselostukseen tieto on kirjattu oikein. Yhteenvedossa muinaismuistolain (MML 295/1963) nimeksi on merkitty ”laki kiinteistä muinaisjäännöksistä”.

Kaavaratkaisu ja maiseman arvot

Suurin osa suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevasta, Perälän-Tanhuanpäänvainion maakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan kuuluvasta peltoaukeasta on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi merkinnällä MA-1: Maisemallisesti arvokas peltoalue, joka tulee säilyttää avoimena lukuun ottamatta olemassa olevia puurivejä ja metsäsaarekkeita. Alueen käytössä tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Rajaus ei täysin noudata eteläosastaan avoimen maisematilan rajaa. Tämä ratkaisu tulisi perustella kaavaselostuksessa. Loppu osa maakunnallisesta arvoalueesta on osoitettu merkinnällä MUY-1 Maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta ja erityisiä luonto- ja kulttuuriympäristöarvoja. Kulttuuriympäristöarvoilla viitataan tässä ilmeisesti ennen kaikkea kiinteään muinaisjäännökseen.

Maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön alueella sijaitseva vanha peltoalue on suurimmaksi osaksi osoitettu MA-1-alueeksi, mikä on hyvä ratkaisu. Nykyiseen avoimeen maisematilaan on kuitenkin sijoitettu myös erillispientalojen korttelialueita (AO-1). Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Pärintien ja sen jatkeeksi muodostettavan Kriikunakujan eteläpuolella uudet tontit täydentävät olemassa olevaa korttelirakennetta luontevasti, mutta katulinjan pohjoispuolella ne supistavat maisemallisesti arvokasta avointa maisematilaa, jättäen sen paikoin varsin kapeaksi. Arvoalueen taajamakuvalle keskeisen peltoaukean arvojen näkökulmasta katulinjan pohjoispuoliset uudet AO-tontit tulisi poistaa. Mikäli näin ei tehdä, MA-1-alueiksi merkittyjen peltojen supistuminen nykytilaan nähden tulee huomioida vaikutustenarvioinnissa kielteisenä maisemaan kohdistuvana muutoksena.

Suojelumääräykset

Rakennetun kulttuuriympäristön arvoja on kaavassa pyritty turvaamaan rakennuskohtaisilla ja aluesuojelumerkinnöillä, mikä on erittäin myönteistä. Selvityksessä arvokkaimmiksi määritellyille Ylhäisten, Edelweissin ja Siipelän päärakennuksille on osoitettu suojelumerkintä sr-2: Kaupunkikuvallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ilman alueellisen vastuumuseon puoltavaa lausuntoa. Korjaus- ja muutostöissä rakennuksen ulkoasu tulee säilyttää noudattamalla alkuperäisiä rakennustapoja ja arkkitehtuuria.

Mikkolan päärakennukselle sekä alueen vanhimmalle, 1920–1930-lukujen pienasutuksen rakennuskannalle on osoitettu suojelumerkintä sr-3: Kaupunkikuvallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, jonka korjaus- ja muutostöissä rakennuksen ulkoasu tulee säilyttää noudattamalla alkuperäisiä rakennustapoja ja arkkitehtuuria, aikakauden arkkitehtuuriin sopivat julkisivumuutokset ja laajennukset ovat mahdollisia. Rakennuksen purkaminen ei ole mahdollista ilman merkittävän syyn osoittamista. Mikäli rakennus puretaan, uudisrakennuksen tulee tyylillisesti sopeutua ympäristön vanhaan rakennuskantaan. Ilman suojelumääräystä on jätetty vain huonokuntoisimmat tai hyvin voimakkaasti muutetut rakennukset.

Osoitteessa Välimäentie 13 sijaitsevan, vuonna 1928 rakennetun, rakennuksen omistaja on toimittanut Pirkanmaan maakuntamuseolle laajan valokuva-aineiston, josta käy ilmi, että pitkään kylmillään olleessa rankarunkoisessa rakennuksessa mm. rakennuksen ala- ja yläpohjarakenteet sekä ulkoseinien alaosat ovat laajasti vaurioituneet ja katossa on piipun juuressa reikä. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, ettei se edellytä kyseisen rakennuksen suojelemista.

Asemakaavamuutoksessa suojeltaviksi on johdonmukaisesti valittu suunnittelualueen vanhin, toista maailmansotaa edeltävä rakennuskanta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että suojeltavat rakennukset on valittu asianmukaisesti ja jaoteltu eri suojeluluokkiin selkeän logiikan mukaan. Suojelumääräysten purkamisen kieltävät lausekkeet on muotoiltu ehdollisiksi. Maakuntamuseo toteaa, että niiden sijasta tulee käyttää Ympäristöministeriön nk. Katja-asetuksen (311/2024) mukaista merkintää ”Suojeltu rakennus, jota ei saa purkaa”. Tätä on lisäksi mahdollista täydentää tarkemmalla ohjauksella nykyisten muotoilujen mukaisesti. Suojelusta poikkeamista varten on olemassa poikkeamislupamenettely, jota voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa suojeltu rakennus on niin huonokuntoinen, että se halutaan purkaa. Sr-3-määräyksestä on lisäksi syytä poistaa viimeinen lause.

Niille asumisen korttelialueille, joilla sijaitsee suojeltuja rakennuksia, on osoitettu aluesuojelumerkinnät. Ylhäisten, Siipelän ja Mikkolan pihapiireille on osoitettu merkintä /s-1: Alue jolla ympäristö säilytetään. Alueella on tunnistettu historiallisesti ja maisemallisesti merkittäviä arvoja. Kulttuurihistoriallisesti tärkeä alue, jolla historialliset pihapiirit historiallisine talousrakennuksineen tulee säilyttää. Korjaus- ja muutostöiden tulee olla ensisijaisesti entistäviä, uudisrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa alueen ympäristön ominaispiirteisiin. Merkittävistä aluetta koskevista muutossuunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon kanssa. Muille aluemerkinnällä suojelluille korttelialueille on osoitettu merkintä /s-2: Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueella on tunnistettu historiallisesti ja maisemallisesti merkittäviä arvoja. Korjaus- ja uudisrakentaminen sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa alueen ympäristön ominaispiirteisiin. Merkittävissä aluetta koskevista muutossuunnitelmista tulee pyytää alueellisen vastuumuseon lausunto. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo näiden merkintöjen määräyksineen olevan onnistuneesti muotoiltuja.

Kaavakartalta puuttuvat kokonaan Pirkanmaan maakuntakaavassa osoitettujen maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajaukset. Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että aluerajaukset tulee merkitä kaavakartalle ja niihin tulee liittää määräykset, joissa tuodaan ilmi alueen maakunnallisesti merkittävät arvot ja velvoitetaan niiden säilyttämiseen.

Uudisrakentamisen sopeutuminen ympäristöönsä

Suojelumerkintöjen lisäksi myös päämaankäyttötarkoitusta osoittavien merkintöjen AO-1 ja AP-1 määräyksiin liittyy lauseke: ympäristön rakennuskanta tulee ottaa huomioon uudisrakennusten sijoittelussa, tyylissä ja massoittelussa. Merkintään AM-1 liittyy määräys: maatilojen talouskeskusten korttelialue, jolla sijaitsee historiallinen pihapiiri. Alueen kulttuuriympäristöarvot huomioon ottava täydennysrakentaminen rakennusalan sisäpuolella on sallittua. Ympäristön rakennuskanta tulee ottaa huomioon uudisrakennusten sijoittelussa, tyylissä ja massoittelussa. Pirkanmaan maakuntamuseo kehottaa vielä pohtimaan määräysten muotoilua ympäristön rakennuskannan huomioimisen osalta. Alkkulan rakennuskanta on kerroksellinen kokonaisuus, joten ei ole selvää, tarkoitetaanko määräyksissä sopeutumista arvokkaaksi määriteltyyn rakennuskantaan vai vain esimerkiksi lähimpiin ympäröiviin rakennuksiin. Kaikissa määräyksissä todetaan, että alueelle laaditaan rakennustapaohje. Tämä voi osaltaan selkiyttää tilannetta. Yleisesti maakuntamuseo katsoo parhaimmaksi menettelytavaksi laatia oikeusvaikutteinen rakentamistapaohje kaavaprosessin aikana, osana kaavan valmisteluaineistoa.

Rakennusoikeus on määritelty kaavassa joko kerrosalaneliömetreinä, jolloin se on pääsääntöisesti 200 (joillakin tonteilla 100 tai 175) tai tehokkuuslukuna e=0,25. Osalla asumisen korttelialueista mahdollistetaan kaksikerroksisten rakennusten rakentaminen. Pirkanmaan maakuntamuseo ilmaisee huolensa siitä, että 200 k-m2:n laajuinen ja kahden kerroksen korkuinen uusi rakennuskanta muodostuisi maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön /s-merkityillä korttelialueilla kaupunkikuvallisesti vanhaan pienasutukseen nähden hallitsevaksi. Uudisrakentamisen vaikutusta alueen kaupunkikuvaan ja arvoihin ei ole analysoitu vaikutustenarvioinnissa, jota tulee tältä osin täydentää.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavaa koskevien selvitysten joukkoon sivulle 31 tulee lisätä Heilu Oy:n vuonna 2021 tekemä Akaan historiallisen ajan asuinpaikojen arkistoinventointi.

Kaavan suunnittelualueella sijaitsee kiinteä muinaisjäännös, Alkkulan historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännöstunnus 1000001985) sekä muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena oleva Kallioisen tervahautakohde (1000049505). Alkkulan kylänpaikan nimi tulee korjata oikeaan muotoonsa kaavaselostuksen lukuihin "Kiinteät muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet" (s. 14), 3.15. "Suunnittelualueen suojelutilanne" sekä suojelumerkintöjä käsittelevään lukuun sivulle 61. 

Muinaisjäännös ja muu kulttuuriperintökohde on merkitty kaavakarttaan asianmukaisilla suojelumerkinnöillä. Merkintöihin liittyvät selitykset ja määräykset ovat pääosin oikein. Kiinteän muinaisjäännöksen määräystä tulisi vielä täydentää tiedolla siitä, että alueellinen vastuumuseo on Pirkanmaan maakuntamuseo, seuraavasti: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) lausunto.

Alkkulan kiinteä muinaisjäännös sijoittuu päämaankäyttötarkoitukseltaan osittain maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (MA-1) sekä maa- ja metsätalousalueelle (MUY-1), Kallioisen muu kulttuuriperintökohde pelkästään jälkimmäiselle. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että em. aluevaraukset ovat hyväksyttävissä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-aineistoa tulee vielä kehittää edellä mainituilla tavoilla. Korjattu ja täydennetty kaavaehdotus aineistoineen tulee ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle nähtäväksi ja mahdollista lausuntoa varten. Tarpeen mukaan voidaan järjestää myös työneuvottelu.