Parkanon rautatieasemasta käytetään myös nimeä Parkanon uusi asema. Liikennepaikka avattiin henkilö- ja tavaraliikenteelle vuonna 1971, ja se sijaitsee taajamarakenteen ulkopuolella, noin kuuden kilometrin päässä Parkanon keskustaajamasta koilliseen. Asema sijaitsee vuonna 1971 liikenteelle avatulla Tampere-Seinäjoki-rataosuudella, josta käytetään myös nimityksiä Parkanon rata tai Parkanon oikorata. Liikennepaikalla ei ollut alun perin tarkoitus olla lainkaan henkilöliikennettä ja vasta yleisön painostuksesta VR päätti rakentaa väliaikaisen parakkityylisen asemarakennuksen henkilöliikenteen palveluja varten.

Parkano-niminen liikennepaikka sijaitsi vuoteen 1970 asti Haapamäen-Porin rautatien varrella Parkanon keskustataajamassa (osoite: Asemankatu 15). Uuden Tampere-Seinäjoki-rataosuuden valmistuessa ja uuden aseman aloittaessa toimintansa vanhan Parkanon aseman nimi muutettiin Kairokoskeksi. Kairokosken (vanhan Parkanon aseman) liikennepaikka on sittemmin lakkautettu.

(Lähde Wikipedia, luettu 30.10.2023)

Kaupunkirakenteen ulkopuolelle sijoittuva Parkanon asemapiha käsittää raiteiden lisäksi lähinnä pulpettikattoisen asemarakennuksen, johon liittyy asfaltoituja parkkialueita. Parkano-Tampere väli taittuu junalla parhaimmillaan 35 minuutissa. Parkanon asemapihaan liittyy matala asemarakennus, joka uusittiin alikulkutunnelin rakentamisen yhteydessä 1994. Alueella on lisäksi parkkialue ja puutavaran varastoaluetta.

Suomen rataverkon uudistustyöt alkoivat 1960-luvulla, jolloin mm. pääradat sähköistettiin. Uusia rataosuuksia olivat Tampere-Seinäjoki, ns. oikorata, joka korvasi vanhan, ruuhkaisen ja huonokuntoisen Tampere-Haapamäki-Seinäjoki -rataosuuden. Uusi rata valmistui 1970-71 ja se linjattiin kulkemaan lähes viivasuorasti Tampereelta Seinäjoelle.

Linjaus ylittää mm. laajoja turvesoita, joiden yhteydessä kantavuuden kanssa on ollut ongelmia. Alun perin ratalinjan varteen ei ollut tarkoitus rakentaa asemia ja se ohittaakin pääosin asutusalueet. Yleisen painostuksen vuoksi Parkanoon saatiin kuitenkin henkilöliikenteen asema, joskin se jäi radan linjauspolitiikan mukaisesti noin kuuden kilometrin päähän silloisesta Parkanon kirkonkylästä. Oikorata risteää vanhan Haapamäki -Pori -radan linjauksen kanssa, jonka linjausta jouduttiin muuttamaan uuden Parkanon aseman kohdalla, jotta ratapiha saatiin oikoradan kannalta edulliseen paikkaan.

Arvo: 1960-70-luvun liikennehistoria. Arvoluokka: uudehko rakenne, ei arvotettu.

(Lähde: Osayleiskaavaa varten laadittu selvitys: Parkanon rakennetun ympäristön selvitys. Maaseudusta kirkonkyläksi ja teollistuneeksi kaupungiksi. FCG, 2010.)

Parkano, Asemanseudun osayleiskaava, hyväksytty 17.12.2012: rautatieliikenteen alue (LR), ei kulttuuriympäristön suojeluun tähtääviä merkintöjä.

Pirkanmaan 2040 maakuntakaava, hyväksytty 2016: Työpaikka-alue, Suojavyöhyke 2 (Varikko), Taajamien elinvoimaisuuden kehittämisvyöhyke (Parkanon keskustan ja asemanseudun vyöhyke), ei kulttuuriympäristön suojeluun tähtääviä merkintöjä.