arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

asutushistoria
henkilöhistoria
sivistyshistoria

maisemakokonaisuus
maisemallisesti keskeinen sijainti

Historialliset arvot: asutushistoriallinen, sivistyshistoriallinen, henkilöhistoriallinen

Rakennushistorialliset arvot: rakennusperinteinen, rakennustaiteellinen (arkkitehtoninen), historiallinen kerroksisuus

Maisemalliset, kyläkuvalliset, taajamakuvalliset arvot, liittyminen ympäristöön: kyläkuvallinen, maisemallinen, osa maatalousopiston ja kartanoalueen muodostamaa laajaa kokonaisuutta

Arvoluokka I

Arvojen perustelut: Isojaon aikaisen asuinpaikan pohjoispuolelle viimeistään 1800-luvun loppupuolella muodostettu ratsutilan ja kartanon talouskeskus käsittää historiallisessa asussa säilytetyn kartanon pihapiirin sekä puiston.

(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi)

KOHDE 11.1. OSARA

Tilatyyppi: kantatalo, ratsutila

Nykykäyttö: asuminen

Valmistumisvuosi: pr 1886, toinen asuinrakennus 1874, navetta 1886 (lähde: Suomen maatilat III)

Muutosvuodet: -

Rakennukset: päärakennus, asuinrakennus, makasiini, luhti, navetta, talousrakennuksia

Osaran tila on osa historiallista Osaran kartanoa, entistä ratsutilaa. Tilan omistajat tunnetaan 1500-luvun puolivälin paikkeilta. Nykyinen omistajasuku on tullut tilalle 1800-luvun lopulla. Alue on vanhaa maatalousseutua, jonka laajat pellot ovat olleet pitkään viljelykäytössä. Myös tieverkosto on paikoin vanhaa. Osarantie seuraa isojakokartan mukaista linjausta Yrjölään asti, josta se on oikaistu kulkemaan Osaran nykyisen asuintontin ohi. Vanha linjaus kulki Osaranlahdelle, vanhalle asuintontille ja kiersi sen kautta palaten suunnilleen Selkätien tienhaaran paikkeilla nykyiselle reitille. Tilan isojaon (1791) aikainen asuinpaikka Osaranlahden itärannalla on nykyisin rakentamaton. Ei ole tietoa, milloin asuintontti on siirretty nykyiselle paikalleen. Vanhimmat rakennukset ovat 1870-luvulta.

Talouskeskuksen punainen rakennus (r1) valmistui maanviljelyskoulun perustamisvuonna 1886 koulurakennukseksi. Uuden maanviljelyskoulun Toukolan valmistuttua 1898 rakennus toimi opettajien asuntolana ja kouluruokalana. Nykyisin rakennus on yksityisessä asuinkäytössä.

Toinen asuinrakennus, ”valkoinen talo” (r2), valmistui 1870- 1874 korvaamaan vuonna 1864 palaneen päärakennuksen. Entinen päärakennus on koristeellinen, uusrenessanssihenkinen pitkä hirsirakennus, jonka sisäpihanpuoleisella sivulla sekä pohjoispäädyssä on umpikuisti. Rakennusten vanha ulkoasu on säilytetty kunnostusten yhteydessä.

Pihapiirissä on lisäksi pitkänurkkainen luhti (r3) ja

vanha makasiini 1800-luvun tietämiltä (r4), jonka harjalla on vellikello.

Pihan eteläreunalla sijaitseva entinen talousrakennus (r5) toimii nykyisin autotallina.

Pihapiirin ulkokehällä itäpuolella on lisäksi rapattu valkoinen rakennus 1800-1900-luvun taitteesta (6)

Tien toisella puolella on vuonna 1886 sadalle lehmälle rakennettu navetta (r7)

Pihapiiristä jonkin matkaa Osarantietä pohjoiseen sijaitsee Tallivainio-nimisen kiinteistön alueella Ratsastuskoulu Kartanon Talli.

(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi)

Muutoksensietokyky ja säilymisen edellytykset: ei kestä muutosta

(Lähde: Hämeenkyrön osayleiskaavainventointi 2017 - Kirkonkylästä ja maataloudesta modernismiin, Hämeenkyrön ja Kyröskosken taajamaksi)

Hämeenkyrön historia III, s. 204-205

Hämylä Timo 2015, N.A.Osara- Monen talon isäntä. Opinnäytetyö. SeAMK Elintarvike ja maatalous. Metsätalouden koulutusohjelma.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101384/opinnayetyo-2+pdf.pdf?sequence=1 [luettu 29.6.2017]

Osara. Sukutilat webissä. Suomen maatalousmuseo Sarka. Suomen maatilat III pohjalta.

http://sukutilat.sarka.fi/

Toukola. Osaran koulutilan rakennukset

http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=19&ohjemappi&kategoria_id=95&kortti=917