arkkitehtoninen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Lottala edustaa muutoksista huolimatta vielä havainnollisella tavalla 1920-luvun niukkaa klassisismia. Lotta-Svärdin toimitalona rakennus liittyy kiinteästi aikansa aate- ja paikallishistoriaan.

Lottala, joka tunnetaan Heinoon yhteistalona (1900-luvun alkupuoli) on rakennettu suurille lohkotuille nurkkakiville. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuoraamaton, punaiseksi maalattu. Vinttiosan päädyt ovat pystylautaa. Nurkkalistat, ikkunat ja kuistin pylväät ovat valkoiset. Alkuperäiset Ikkunat ovat T-puitteiset, joissa ruudut ovat jaettu vielä puitteilla pienempiin osiin. Ikkunoiden vuorilautojen otsalaudassa on koristekonsoleita. Luoteispäädyssä on vintin ikkunana koristeellinen, pieniruutuinen ikkuna. Alkuperäistä rakennusta on laajennettu rakentamalla poikkipääty, jossa vintin ikkunana on koristeellinen, pieniruutuinen ikkuna. Viimeisin laajennus on muutaman vuoden takaa. Tällöin rakennettiin toinen, hiukan pienempi poikkipääty pohjoiskulmalle. Uusi osa on vuorattu peiterimavuorauksella. Satulakatto on katettu konesaumatulla pellillä. Rakennuksen julkisivun puolella on klassistis -henkinen 6 pylvään varassa avokuisti. Kuistia on korjattu painekyllästetystä laudasta tehdyllä kaiteella ja permannolla, lisäksi on kuistille on tehty luiska.

Tontilla on myös pieni varastorakennus metsän siimeksessä.

Lottalan tontti on lohkottu Pakasen tilasta vuonna 1933. Omistajaksi merkittiin Lotta Svärd yhdistyksen Karkun paikallisosaston Heinoon kyläosasto.

Heinoon yhteistalona tunnetun rakennuksen paikalla oli aikaisemmin Mannerin talo. Rakennukset ostettiin Heinoon Lotta-Svärdin osastolle vuonna 1929. Päärakennus laajennettiin Lottala -nimiseksi toimitaloksi vuonna 1931. Rakennusta laajennettiin vuonna 1938 rakentamalla länsipuolelle poikkipääty. Vastaava laajennus tehtiin 1990-luvulla. Rakennuksen julkisivu on säilynyt ehjänä laajennuksista huolimatta. Sodan aikana talo oli armeijan käytössä. Lottajärjestön lakkauttamisen (1945) jälkeen talo lahjoitettiin Sastamala-säätiölle. Talo toimi mm. käsityö ja veistokouluna. Vuonna 1967 talo lahjoitettiin Heinoon nuorisoseuralle ja Heinoon maatalousnaisille. Heidän aikana rakennusta on laajennettu kuvauksessa mainitulla poikkipäädyllä.

Heinoon yhteistalo sijaitsee vanhan kyläkeskustan rintapeltojen etelälaidalla olevalla metsäsaarekkeessa Julkisivu on Heinoontielle päin. Rakennuksen eteen jää avoin hiekka ja heinäpiha. Pihaa reunustavat havu- ja lehtipuut. Yhteistalon länsipuolella on 1930-luvulla rakennettu asuinrakennus. Yhteistalon eteläpuolella, Heinoontien varressa on saman ikäistä rakennuskantaa. Lähellä on myös Ala-Ellilän hyvin säilynyt tilakeskus.

Päärakennus tulee säilyttää ja korjaustoimenpiteissä tulee huomioida rakennuksen ominaispiirteet, kuten materiaalit, rakennustapa ja tekniikka. Vanhojen rakennusosien, kuten ikkunoiden ja ovien säilyminen on tärkeää. Rakennuksen sisääntulopiha tulisi säilyttää avoimena.

Seutu/maakuntakaava, 1997

A. Rakennetun ympäristön selvitys, Tarmo Peltonen, Vammalan - Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke/selvitysvaihe, 1997.