rakennusperinteinen

teollisuushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tukkilan rakennuskanta liittyy alueen taloudellisen merkityksen nousuun. Tukkeja uitettiin Muroleenkoskesta 1890-luvun lopulta aina 1960-luvun puoliväliin. Rakennuskanta on pääosin 1900-luvun puolestavälistä. Nykyinen virkistyskäyttö on jättänyt jälkensä rakennuksiin.

Rosenlew Oy:n ja Kokemäenjoen Uittoyhdistyksen tukikohtana toimineessa Tukkilassa on (1.) asuinrakennus (1926), (2.) venevarasto/puusepän verstas (1940/50), (3.) pajarakennus (1950-l) (4.) saunarakennus (1940-l), (5.) grillikatos (1990-l) (6.) kaksi mökkiä (1990-l) ja (7.) ulkohuone. Pihassa on myös neliön muotoinen betonivalu, jonka kyljessä on metallikoukku. Rakenne on ollut osa pientä telakkaa. Koukkuun kiinnitetyn vinssin avulla veneet on vedetty ylös vedestä.

Suurikokoinen (14x28 metriä) verstas- ja varastorakennus (2) on rakennettu lohkotuille nurkkakiville. Rakennuksen länsipäädyssä on hirsirakenteinen verstasosa, muuten rakennus on rankorakenteinen. Verstasosa on vuoraamaton ja vaaleanvihreäksi maalattu. Rankorakenteinen osuus on vuorattu yläosasta vaaleanvihreällä peiterimavuorauksella. Alaosan peiterima on korvattu tummanvihreällä vaakalaudoituksella. Verstasosassa on 2-ruutuiset ja varaston puolella 1-ruutuiset. Rakennus on alun perin toiminut uitossa tarvittavan välineistön varastona ja verstaana. Uiton päättymisen jälkeen rakennuksen ulkoasua on muutettu ikkunat, ulkovuori. Verstaassa on nykyisin ruokala/baari ja varasto-osa on muutettu tanssilavaksi. Rakennus on tehty muistitiedon mukaan 1940/50-luvulla. Paikalla on ilmeisesti aikaisemmin ollut rakennus, josta mm. hirret ovat hyödynnetty.

Tukkinippujen sitomiseen liittynyt pajarakennus (3) on rakennettu 1950-luvulla betonitiilestä betonisokkelille. Rakennus on muutettu viime vuosina mökiksi avaamalla rakenteisiin ikkunoita ja jatkamalla rakennusta kuistilla. Satulakatto on katettu pellillä. Rannassa on runsaasti paksua rautalankaa, jolla niput sidottiin.

Sauna on rakennettu betonisokkelille. Lyhytnurkkainen, vuoraamaton hirsirunko on maalattu punaiseksi. Satulakatto on katettu mustalla uudehkolla betonitiilikatteella.

Tukkilan alueen vuokrasi 1800-luvun lopulla W. Rosenlew Oy Muroleenkosken tilalta. Paikalle rakennettiin laituri, asuin- ja varastorakennus. Vuonna 1926 rakennukset uusittiin, jolloin asuinrakennus sain nykyiset mittansa. Tukkilassa asuivat kesäisin ja joskus myös talvisin yhtiön palveluksessa olevat miehet. Asumisen lisäsksi Tukkilassa säilytettiin myös uitossa tarvittavat välineet talviaikaan. Tukkila toimi myös yhtiön höyrylaivojen lämmityshalkojen täydennyspaikana. Aluksi uittaminen oli yhtiöiden vastuulla ja jokaisella oli omat miehensä ja välineensä. Muroleenkoskesta tukkien uittaminen siirtyi vuonna 1942 Kokemäenjoen Uittoyhdistykselle, jonka tukikohdaksi tuli Tukkila. Sotien jälkeen avolautoista vähitellen siirryttiin nippulauttoihin. Samalla niput siirtyivät koskesta kanavaan, eikä uittoyhdistystä enää tarvittu. Viimeinen avolautta laskettiin koskesta kesällä 1965. Uittoyhdistys lopetti toimintansa Muroleen kanavalla seuraavana vuonna.

Vuonna 1974 Tukkila myytiin Tauno Puntilalle, joka piti kesäisin pientä kauppaa asuinrakennuksessa. Vasta Puntilan aikana Tukkilan 0,9 hehtaarin tontti erotettiin Kosken tilasta. Vuonna 1979 Tukkilan osti tamperelainen Lentokonetehdas Valmet Oy:n ammattiosasto. Paikasta tuli vuonna 1981 lomanviettopaikka ammattiosaston jäsenille. Kolme vuotta myöhemmin se avatiin myös ulkopuolisille.

Tukkilan rakennukset sijaitsevat Muroleen kosken suvannon länsirannalla. Rakennukset ovat loivassa rinteessä ja pihamaa on pääosin avointa nurmikenttää, jolla on useita asuntovaunuja. Rannassa on muutamia koivuja. Aluetta ympäröi lehti- ja kuusivaltainen sekametsä.

Ruovesi rantaosayleiskaava, osa-alue 1 (21.8.2017)

Ruoveden kunnan kiinteistörekisteri, Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna. Suhonen Matti, Muroleen kanava, Näsijärven helmi, 1986.