Kuhmalahdella kirjaston alullepanija oli kappalainen A. A. Achander, jonka esityksestä kirjasto perustettiin ripillekäyneiltä perityin varoin vuonna 1874 Pennon kylään (Raitio 1996, 393; Helen 2013, 29). Kirjasto siirtyi vuonna 1879 kunnan hoitoon, koska sen sijaintia kirjaston sakaristossa ei katsottu toimivaksi. Sittemmin kirjasto toimi lukuisten kirjastonhoitajiensa kotona, kunnes kirjasto sijoitettiin vuonna 1892 kansakoulun yhteyteen. (Raitio 1996, 393–394.) Kuhmalahden pääkirjasto toimi 1900-luvun alussa kirkonkylässä, sen lisäksi kirjastoja oli tuolloin Pohjan kylässä ja Vehkajärvellä sekä työväenyhdistyksen kirjasto Tervaniemellä. Pohjan kylän kirjasto oli osa kunnallista kirjastoa, mutta sen suhteesta kirkonkylän pääkirjastoon ei ole tietoa. (Raitio 1996, 396.)

Pohjan lainausaseman kirjavarasto sijaitsi Saarioitten luona Maijalassa, josta se siirrettiin koululle vuonna 1937. Vuonna 1962 pääkirjasto siirrettiin Pohjan kansakoululle. (Raitio 1996, 395.) Kirjastolla oli oma pieni huoneensa koululla, ja muuton jälkeen pääkirjasto on pysynyt Pohjan kylässä (Helen 2013, 29). Pohjasta kehittyi 1950-luvulta lähtien kuntakeskus: siellä sijaitsivat kunnanvirasto, lopulta kirjaston lisäksi myös koulu sekä terveyskeskus (Hinnerichsen 2016, 6).

Parempia tiloja kirjastolle suunniteltiin jo vuonna 1965 (Wigell 1994, 106–107). Uudet, nykyisinkin käytössä olevat tilansa kirjasto sai kuitenkin vasta vuonna 1984 110-vuotisjuhlansa kunniaksi juuri valmistuneesta monitoimitalosta, ns. lääninhallituksen rahoituksella. Alkuperäisosan sali jaettiin kahteen osaan, joista toinen osoitettiin muuhun käyttöön (Lahtinen 2010, 347). Kirjastolle on alkuperäisissä lupapiirustuksissa merkitty monitoimitalosta 120 neliömetrin kokoiset tilat. Kuhmalahdesta tuli vuonna 1996 Suomen toinen kirjastoposti. Vuoden 2011 kuntaliitoksen myötä Kuhmalahden kirjastosta tuli Kangasalan lähikirjasto. (Helen 2013, 178, 29.)

Kirjastoa laajennettiin vuonna 2008. Kirjastotoiminta oli laajentunut jossain vaiheessa myös rakennuksen eteläosaan, jotka olivat suunnitteluvaiheessa tarkoitettu postille ja apteekille. Laajennuksen yhteydessä nämä tilat on poistettu kirjaston käytöstä ja kirjaston tilat on sijoitettu alkuperäisiin pohjoispuolen tiloihinsa sekä laajennusosaan. Kirjastosali on laajentunut entisen tuulikaapin, wc-tilan ja toimistohuoneen paikalle, laajennusosaan on sijoitettu lastenosasto, lehtienlukusali, asiakaspalvelupiste ja sisäänkäynti sekä henkilökunnan tilat ja wc-tilat.

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Pohjan kylän keskustan yleisilme on pääosin 1950-luvulta, mutta paikalla on sijainnut viimeistään keskiajalla muodostunut kyläkeskus. Rakennuspaikka on ollut Maijalan tilaa, josta ovat ilmeisesti peräisin punatiilinavetta, riviaitta ja maakellari Rautajärventien ja Vehkajärventien risteyksen lounaispuolella. Kirjaston paikalla on aiemmin sijainnut Iso-Maijalan tilan navetta. (Hinnerichsen 2016.)

Rakennus on suunniteltu monitoimitaloksi, jossa on alun perin sijainnut kirjaston lisäksi posti ja apteekki. Inventointihetkellä rakennuksessa toimi parturikampaamo ja terveydenhoitajan vastaanotto, joka tosin lopetti toimintansa elokuussa 2023. Rakennusta on laajennettu vuonna 2008 kirjaston puoleisesta osastaan.

Kirjaston koillispuolella sijaitsee vuonna 1991 terveyskeskukseksi suunniteltu rakennus, joka on tyhjillään. Rautajärventien varressa kirjaston ja entisen terveyskeskuksen koillispuolella sijaitsee vanha kauppa- ja apteekkirakennus Kauppala vuodelta 1952. Rautajärventien ja Ämmätsäntien risteyksessä sijaitsee vuonna 1980 valmistunut kalkkihiekkatiilipintainen osuuspankkirakennus Rahakulma. Osuuspankin vieressä sijaitsee helluntaiseurakunnan rakennus. Lisäksi alueella sijaitsee 1950-luvulla rakennettuja pientaloja, etelässä ja pohjoisessa avautuvat peltomaisemat. (Hinnerichsen 2016.) Kirjaston ja Rautajärvenkadun välissä sijaitsee nurmialue, jolla kasvaa mäntyjä ja vaahteroita. Kirjaston sivuilla on pysäköintialueita.

Hinnerichsen, Miia. (2016) Kuhmalahden rantaosayleiskaavan ja kirkonkylän sekä Pohjan kyläosayleiskaavojen kulttuuriympäristöselvitys 2016. Osa 2, rakennetun ympäristön inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo. Saatavilla [2.8.2023] https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2018/04/32_Kuhmalahden-rakennetun-kulttuuriympariston-selvitys.pdf

Kangasalan kaupungin rakennusvalvonnan arkisto.

• Rakennuslupapiirustukset, Kari Rainio 1982.

• Rakennuslupapiirustukset, Mauri J. Turkka 2007.

Lahtinen, Mikko. (2010) Kirjastojen maa. Tampere: Vastapaino.

Raitio, Raine. (1996) Kuhmalahden historia III 1865–1995. Kuhmalahti.

Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [9.8.2023] https://vanhatkartat.fi

Wigell, Vieno. (1994) Kirjastoelämää – yli neljä vuosikymmentä. Helsinki: Kirjastopalvelu Oy.