Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen keskustassa Kuninkaankadun ja Satamakadun risteyksen lounaiskulmassa, ja käsittää yhden kiinteistön, jolla on asuinkerrostalo ja talousrakennus. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavojen ajantasaistaminen toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla tutkitaan molempien rakennusten suojelua tai vaihtoehtoisesti asuinkerrostalon suojelemista ja piharakennuksen korvaamista pienkerrostalolla. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Asunto Oy Satamahovin asuinkerrostalon ja piharakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jaakko Tähtinen vuonna 1956. Rakennukset muodostavat yhteenkuuluvan parin, ja ne ovat säilyttäneet hyvin alkuperäisen ilmeensä ja ovat arkkitehtuuriltaan keskivertoa korkeatasoisempia 1950-luvun rakentamisen edustajia. Piharakennukset sijaitsevat kaupunkien keskustoissa yleensä piilossa sisäpihoilla. Kuninkaankadun varressa sijaitsevalla Asunto Oy Satamahovin piharakennuksella on poikkeuksellisen näkyvä sijainti ja rooli kaupunkikuvassa. Lisäksi ennen 1960-lukua rakennetut käsityövaltaista, perinteistä rakentamisentapaa edustavat piharakennukset ovat koko maassa harvinaistuva rakennustyyppi.
Alueen asemakaavat ovat vuodelta 1950 ja 1966. Ne eivät vastaa toteutunutta tilannetta, sitovaa tonttijakoa, eivätkä huomioi mahdollisia kulttuuriympäristön arvoja. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää vanhentuneiden asemakaavojen uudistamista lähtökohtaisesti myönteisenä. Asemakaavasta on tarkoitus laatia kaksi toisistaan hieman poikkeavaa luonnosta, joista toinen ohjaa korvaavaa rakentamista ja toinen pyrkii talousrakennuksen säilyttämiseen. Maakuntamuseo pitää ratkaisua onnistuneena ja puoltaa luonnollisesti vaihtoehtoa, jossa molemmat rakennukset säilyvät ja ne suojellaan. Piharakennus olisi todennäköisesti kunnostettavissa ja muutettavissa asuintiloiksi, niin että sen kaupunkikuvallinen asema, julkisivujen ilme ja materiaalit säilyvät. Maakuntamuseo ei näe hankkeeseen liittyvissä neuvotteluissa mainittua rakennuksen korottamista mahdolliseksi, sillä korottaminen kadottaisi rakennuksen olennaisia ominaispiirteitä, jolloin se ei ole enää tunnistettavissa 1950-luvun piharakennukseksi.
Suunnittelualueen ei ole tunnistettu valtakunnallisessa tai maakunnallisissa rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman selvityksessä omaavan erityisiä arvoja. Asunto Oy Satamahovista tai sen lähiympäristöstä ei kuitenkaan ole käytettävissä asemakaavatasoista (rakennuskohtaista) selvitystä, jossa kohteen paikallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön tai kaupunkikuvan/maiseman arvot olisi määritelty.
Suojelumerkintöjen tarpeen arvioimiseksi, niiden sisällön muotoilemiseksi sekä kaavaratkaisun ja vaikutusarvioinnin tueksi hankkeessa tulee laatia asemakaavatasoinen rakennuskohtainen rakennetun ympäristön selvitys/ rakennusinventointi. Selvitys onkin jo asianmukaisesti mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kohteen ja erityisesti piharakennuksen arvojen määrittelemiseksi, selvityksessä tulisi selvittää karttojen ja lupakuvien perusteella III-kaupunginosan säilyneiden ennen 1960-lukua rakennettujen rakennusten määrää sekä sijoittumista tonteilla. Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa kaavaratkaisuun ja kaavamerkintöihin tarkemmin kantaa luonnosvaiheessa selvityksen valmistuttua. Mikäli piharakennuksella todetaan selvityksessä merkittäviä arvoja, mutta päädytään silti edistämään kaavaratkaisua, jossa piharakennus korvattaisiin uudisrakennuksella, tulee ratkaisun perustua piharakennuksen erittäin huonoon kuntoon/korjauskelvottomuuteen. Tällöin kuntotutkimukset tulee sisällyttää kaava-aineistoon.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Kaava-aineistoja tulee kehittää edellä kuvatusti. Valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen keskustassa Kuninkaankadun ja Satamakadun risteyksen lounaiskulmassa, ja käsittää yhden kiinteistön, jolla on asuinkerrostalo ja talousrakennus. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaavojen ajantasaistaminen toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla tutkitaan molempien rakennusten suojelua tai vaihtoehtoisesti asuinkerrostalon suojelemista ja piharakennuksen korvaamista pienkerrostalolla. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Asunto Oy Satamahovin asuinkerrostalon ja piharakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jaakko Tähtinen vuonna 1956. Rakennukset muodostavat yhteenkuuluvan parin, ja ne ovat säilyttäneet hyvin alkuperäisen ilmeensä ja ovat arkkitehtuuriltaan keskivertoa korkeatasoisempia 1950-luvun rakentamisen edustajia. Piharakennukset sijaitsevat kaupunkien keskustoissa yleensä piilossa sisäpihoilla. Kuninkaankadun varressa sijaitsevalla Asunto Oy Satamahovin piharakennuksella on poikkeuksellisen näkyvä sijainti ja rooli kaupunkikuvassa. Lisäksi ennen 1960-lukua rakennetut käsityövaltaista, perinteistä rakentamisentapaa edustavat piharakennukset ovat koko maassa harvinaistuva rakennustyyppi.
Alueen asemakaavat ovat vuodelta 1950 ja 1966. Ne eivät vastaa toteutunutta tilannetta, sitovaa tonttijakoa, eivätkä huomioi mahdollisia kulttuuriympäristön arvoja. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää vanhentuneiden asemakaavojen uudistamista lähtökohtaisesti myönteisenä. Asemakaavasta on tarkoitus laatia kaksi toisistaan hieman poikkeavaa luonnosta, joista toinen ohjaa korvaavaa rakentamista ja toinen pyrkii talousrakennuksen säilyttämiseen. Maakuntamuseo pitää ratkaisua onnistuneena ja puoltaa luonnollisesti vaihtoehtoa, jossa molemmat rakennukset säilyvät ja ne suojellaan. Piharakennus olisi todennäköisesti kunnostettavissa ja muutettavissa asuintiloiksi, niin että sen kaupunkikuvallinen asema, julkisivujen ilme ja materiaalit säilyvät. Maakuntamuseo ei näe hankkeeseen liittyvissä neuvotteluissa mainittua rakennuksen korottamista mahdolliseksi, sillä korottaminen kadottaisi rakennuksen olennaisia ominaispiirteitä, jolloin se ei ole enää tunnistettavissa 1950-luvun piharakennukseksi.
Suunnittelualueen ei ole tunnistettu valtakunnallisessa tai maakunnallisissa rakennetun kulttuuriympäristön tai maiseman selvityksessä omaavan erityisiä arvoja. Asunto Oy Satamahovista tai sen lähiympäristöstä ei kuitenkaan ole käytettävissä asemakaavatasoista (rakennuskohtaista) selvitystä, jossa kohteen paikallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön tai kaupunkikuvan/maiseman arvot olisi määritelty.
Suojelumerkintöjen tarpeen arvioimiseksi, niiden sisällön muotoilemiseksi sekä kaavaratkaisun ja vaikutusarvioinnin tueksi hankkeessa tulee laatia asemakaavatasoinen rakennuskohtainen rakennetun ympäristön selvitys/ rakennusinventointi. Selvitys onkin jo asianmukaisesti mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kohteen ja erityisesti piharakennuksen arvojen määrittelemiseksi, selvityksessä tulisi selvittää karttojen ja lupakuvien perusteella III-kaupunginosan säilyneiden ennen 1960-lukua rakennettujen rakennusten määrää sekä sijoittumista tonteilla. Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa kaavaratkaisuun ja kaavamerkintöihin tarkemmin kantaa luonnosvaiheessa selvityksen valmistuttua. Mikäli piharakennuksella todetaan selvityksessä merkittäviä arvoja, mutta päädytään silti edistämään kaavaratkaisua, jossa piharakennus korvattaisiin uudisrakennuksella, tulee ratkaisun perustua piharakennuksen erittäin huonoon kuntoon/korjauskelvottomuuteen. Tällöin kuntotutkimukset tulee sisällyttää kaava-aineistoon.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Kaava-aineistoja tulee kehittää edellä kuvatusti. Valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.