Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Käsillä olevassa tiesuunnitelmassa esitetään suunnittelujakson liittymä- ja riista-aitajärjestelyt. Suunnitteluosuuden pituus on 4,5 km, josta uutta riista-aitaa suunnitellaan noin 3,6 km osuudelle. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Tiesuunnitelman alueella ei sijaitse ennestään tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Suunnittelualueen eteläpuolella, noin 50 metrin päässä suunnitelmassa esitetyn uuden katulinjauksen K4 eteläreunasta, sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, Porttimäen röykkiökohde (muinaisjäännösrekisterinumero 887010029). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Tiesuunnitelman vaikutustenarviota tulee täydentää tarkalla kiinteää muinaisjäännöstä koskevalla tiedolla suunnitelman kohtaan 4.8.2. sivulla 17.
Tiesuunnitelman länsiosa kuuluu pääosin valtatie 9:n asemakaavan ja asemakaavan muutoksen aluerajaukseen (2009). Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut aiemmin kaavahanketta koskevan lausunnon diar. 226/2009, jossa sillä ei ole ollut hankkeesta huomautettavaa. Maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole tiesuunnitelman tästä osasta huomautettavaa arkeologisen perinnön osalta. Sen sijaan tiesuunnitelman em. asemakaava-alueeseen kuulumattomalla osalla tulee tehdä arkeologinen inventointi niiltä osin, kun aluetta ei ole tarkastettu Urjalan keskustaajaman arkeologisessa osa-alueinventoinnissa (Salminen 2008). Inventoitava suunnitelma-alueen osa käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Inventoitavalle alueelle sijoittuu suunnitelmassa riista-aidan lisäksi kaksi uutta yksityistielinjausta (Y6 ja Y7). Inventoinnin yhteydessä olisi hyvä tarkastaa myös tiesuunnitelman läheisyydessä sijaitseva Porttimäen röykkiökohde.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennetun ympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että asemakaavan muutoksen A-alueen koilliskulmassa ja B-alueen lounaiskulmassa tiealue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) Urjalan kirkonmäki. RKY-kuvauksen mukaan Urjalan kirkonmäki on hyvin säilynyt esimerkki 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirkonkylämiljööstä. Urjalan kirkko sekä sitä ympäröivä hautausmaa kiviaitoineen on suojeltu kirkkolailla. Puurakenteisen, 1800-luvun alussa rakennetun pitkäkirkon torni näkyy nykyisen Tampereenväylän (E63) maisemassa, ja kirkon pohjoispuolinen hautausmaa ulottuu nykyiseen tiealueeseen asti. Hautausmaan pohjoissivulla ei ole kiviaitaa, vaan hautausmaata ja tiealuetta rajaavat pensasaita ja harvahkosti istutetut havu- ja lehtipuut. Maastonpiirteiltään laakean hautausmaan erottumisesta maisemassa ja näkymän säilymisestä valtatieltä kirkolle tulee huolehtia myös tiehankkeen toteutuksessa.
Laukeelan kirkollinen keskus määritellään arvoalueeksi myös Urjalan keskustan osayleiskaavaa varten laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä (Selvitystyö Ahola 2009). Muita selvityksessä esitettyjä arvokohteita ei tiesuunnitelman vaikutusalueella ole. Selvityksen mukaan Tampereenväylän ja Turunväylän eritasoliittymän koillispuolella on v. 1970 uudempaa pientaloasutusta, mutta tähän tiesuunnitelmalla ei ole mainittavaa maisemallista vaikutusta.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta hankkeesta. Käsillä olevassa tiesuunnitelmassa esitetään suunnittelujakson liittymä- ja riista-aitajärjestelyt. Suunnitteluosuuden pituus on 4,5 km, josta uutta riista-aitaa suunnitellaan noin 3,6 km osuudelle. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Tiesuunnitelman alueella ei sijaitse ennestään tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kohteita. Suunnittelualueen eteläpuolella, noin 50 metrin päässä suunnitelmassa esitetyn uuden katulinjauksen K4 eteläreunasta, sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, Porttimäen röykkiökohde (muinaisjäännösrekisterinumero 887010029). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Tiesuunnitelman vaikutustenarviota tulee täydentää tarkalla kiinteää muinaisjäännöstä koskevalla tiedolla suunnitelman kohtaan 4.8.2. sivulla 17.
Tiesuunnitelman länsiosa kuuluu pääosin valtatie 9:n asemakaavan ja asemakaavan muutoksen aluerajaukseen (2009). Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut aiemmin kaavahanketta koskevan lausunnon diar. 226/2009, jossa sillä ei ole ollut hankkeesta huomautettavaa. Maakuntamuseo toteaa, ettei sillä ole tiesuunnitelman tästä osasta huomautettavaa arkeologisen perinnön osalta. Sen sijaan tiesuunnitelman em. asemakaava-alueeseen kuulumattomalla osalla tulee tehdä arkeologinen inventointi niiltä osin, kun aluetta ei ole tarkastettu Urjalan keskustaajaman arkeologisessa osa-alueinventoinnissa (Salminen 2008). Inventoitava suunnitelma-alueen osa käy ilmi lausunnon liitekartasta 1. Inventoitavalle alueelle sijoittuu suunnitelmassa riista-aidan lisäksi kaksi uutta yksityistielinjausta (Y6 ja Y7). Inventoinnin yhteydessä olisi hyvä tarkastaa myös tiesuunnitelman läheisyydessä sijaitseva Porttimäen röykkiökohde.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Työhankkeeseen liittyvistä tutkimuskustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja MML 15 §:n perusteella. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennetun ympäristön osalta maakuntamuseo toteaa, että asemakaavan muutoksen A-alueen koilliskulmassa ja B-alueen lounaiskulmassa tiealue rajautuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY) Urjalan kirkonmäki. RKY-kuvauksen mukaan Urjalan kirkonmäki on hyvin säilynyt esimerkki 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirkonkylämiljööstä. Urjalan kirkko sekä sitä ympäröivä hautausmaa kiviaitoineen on suojeltu kirkkolailla. Puurakenteisen, 1800-luvun alussa rakennetun pitkäkirkon torni näkyy nykyisen Tampereenväylän (E63) maisemassa, ja kirkon pohjoispuolinen hautausmaa ulottuu nykyiseen tiealueeseen asti. Hautausmaan pohjoissivulla ei ole kiviaitaa, vaan hautausmaata ja tiealuetta rajaavat pensasaita ja harvahkosti istutetut havu- ja lehtipuut. Maastonpiirteiltään laakean hautausmaan erottumisesta maisemassa ja näkymän säilymisestä valtatieltä kirkolle tulee huolehtia myös tiehankkeen toteutuksessa.
Laukeelan kirkollinen keskus määritellään arvoalueeksi myös Urjalan keskustan osayleiskaavaa varten laaditussa rakennetun ympäristön selvityksessä (Selvitystyö Ahola 2009). Muita selvityksessä esitettyjä arvokohteita ei tiesuunnitelman vaikutusalueella ole. Selvityksen mukaan Tampereenväylän ja Turunväylän eritasoliittymän koillispuolella on v. 1970 uudempaa pientaloasutusta, mutta tähän tiesuunnitelmalla ei ole mainittavaa maisemallista vaikutusta.
Jaa
Facebookissa