Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Osoitteessa Koulutie 3 sijaitsevalta tontilta halutaan purkaa sillä sijaitsevat asuin- ja talousrakennukset ja rakentaa tilalle kaksi puurakenteista yksiasuntoista pientaloa. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Rakennukset kuuluvat paikallisesti merkittävään arvoalueeseen Koulutien alkupää, joka on tunnistettu selvityksessä Lempäälä. Keskustan kulttuuriympäristökohteiden inventointi 2009 (KSOY Arkkitehtuuria). Koulutien alkupää on vanhan Viialantien alkupäähän syntynyttä vanhaa mäkitupalaisaluetta. Alueen pienasutus on pääsääntöisesti säilyttänyt hyvin rakennusajankohtansa ilmeen ja talot ovat edelleen vakituisessa asuinkäytössä. Alueelle on tyypillistä mäkinen, viljelyyn kelpaamaton maasto, tonttien pieni koko, tonttijärjestyksen sattumanvaraisuus ja rakennusten vapaa sijoittelu maaston mukaisesti, osalla tonteista lähelle tielinjaa. Asuinrakennusten lisäksi kiinteistöillä on yleensä pieni, vaatimaton piharakennus ja mahdollisesti maakellari ja sauna. Suurin osa tonteista on lohkottu 1920-luvulla, mutta osa rakennuskannasta on huomattavasti tätä vanhempaa.

Tontilla on sijainnut aikaisemmin kaksi asuinrakennusta, mutta niistä toinen on tuhoutunut jo aikaisemmin tulipalossa. Kadun varressa on säilynyt alun perin 1920-luvulla rakennettu pienasumus, jota on myöhemmin laajennettu ja jonka julkisivuja on muutettu mm. aukotuksen ja ikkunamuotojen osalta niin voimakkaasti, ettei rakennus ole enää tunnistettavissa rakennusaikakautensa tai -tyyppinsä edustajaksi. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen purkaminen on mahdollista. Tontilla sijaitseva piharakennus on säilyttänyt ilmeensä hyvin, joskin se sijaitsee kosteusolosuhteiden osalta epäedullisesti tontin alaosassa. Maakuntamuseo esittää selvitettäväksi, olisiko rakennus mahdollista säilyttää ja kunnostaa.

Korttelialueelle on osayleiskaavassa (2013) osoitettu merkintä AP/sk/29, johon liittyy määräys: Kulttuurihistorian, rakennustaiteen tai maiseman kannalta edustava aluekokonaisuus. (kts. Kulttuuriympäristöt ja kohteet -luettelo). Uudisrakennuksia, alueen olemassa olevia rakennuksia ja pihapiirejä sekä katuja koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet on tehtävä niin, että alueen arvot säilyvät. Uudet rakennukset ja piharakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen osalta soveltuvat aluekokonaisuuden osaksi. Suojelutarve tarkistetaan asemakaavoituksen yhteydessä. Koulutie 3:n rakennuksille ei ole osoitettu rakennuskohtaista suojelua

Alueella on voimassa vuonna 1989 vahvistettu asemakaava, jossa kiinteistö on osoitettu asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kaavasta puuttuvat kaikki kulttuuriympäristön vaalimiseen ohjaavat merkinnät ja määräykset. Vasta maankäyttö- ja rakennuslailla (MRL, 132/1999) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksella (895/1999) säädettiin, että kaavoituksen tulee perustua riittäviin selvityksiin ja että kulttuuriympäristön arvot tulee huomioida kaavoja laadittaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa. Voimassa olevaa asemakaavaa voidaan näin ollen pitää vähintään kulttuuriympäristöarvojen huomioimisen osalta vanhentuneena. Tästä syystä uudisrakentamisessa tulee noudattaa osayleiskaavassa annettua ohjausta.

Rakentamislain (RKL 751/2023) 5 §:ssä Rakentamisen ohjauksen lähtökohdat määrätään, että 2) rakennuksen on sovelluttava rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä oltava kaunis, arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen tai sopusuhtainen ja että 4) rakentamisen on perustuttava kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin siten, että historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kulttuuriympäristöjä ei turmella ja rakentamisessa mahdollistetaan myös uusien arvorakennusten ja uusien kulttuuriympäristöjen syntyminen.

Suunnitelmien mukaan tontille halutaan rakentaa kaksi yksikerroksista, satulakattoista pientaloa, kerrosalaltaan n. 94 k-m2 ja 64 k-m2. Kokonsa ja kattomuotonsa osalta rakennukset sopeutuvat ympäristöönsä riittävän hyvin. Ulkoväritystä ei ole merkitty julkisivupiirustuksiin. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tontilla tulee kiinnittää erityistä huomiota väritykseen, joka tulee sovittaa ympäröivään arvokkaaseen rakennuskantaan. Alueella on syytä suosia peittomaalattua pintaa ja väreinä murrettuja vaaleita sävyjä taikka puna- tai keltamullan väriä. Valkoinen, musta, harmaa tai läpikuultavat sävyt eivät sovi alueelle. Sopiva katon väri on esim. tumman harmaa. Ympäristökuvan säilymisen kannalta on tärkeää, että piha-alueet jätetään mahdollisimman luonnonmukaisiksi ja niillä suositaan perinteistä luonnon- ja pihakasvillisuutta. Maakuntamuseo katsoo, että edellä mainitut asiat tulisi asettaa lupapäätöksen ehdoiksi.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että lupaprosessissa tulisi kestävän kehityksen mukaisesti ja kiertotalouden edistämiseksi pyrkiä purkamisen yhteydessä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennusten osat, kuten ikkunat, puiset väliovet, listat, ehjät hirret ja mahdolliset tulisijat. Tähän ohjaa myös rakentamislaki, jonka 56 §:n mukaan (purkamis)luvan hakijan on selvitettävä purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien uudelleen käyttämisestä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole rakentamislupahakemuksesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Osoitteessa Koulutie 3 sijaitsevalta tontilta halutaan purkaa sillä sijaitsevat asuin- ja talousrakennukset ja rakentaa tilalle kaksi puurakenteista yksiasuntoista pientaloa. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Rakennukset kuuluvat paikallisesti merkittävään arvoalueeseen Koulutien alkupää, joka on tunnistettu selvityksessä Lempäälä. Keskustan kulttuuriympäristökohteiden inventointi 2009 (KSOY Arkkitehtuuria). Koulutien alkupää on vanhan Viialantien alkupäähän syntynyttä vanhaa mäkitupalaisaluetta. Alueen pienasutus on pääsääntöisesti säilyttänyt hyvin rakennusajankohtansa ilmeen ja talot ovat edelleen vakituisessa asuinkäytössä. Alueelle on tyypillistä mäkinen, viljelyyn kelpaamaton maasto, tonttien pieni koko, tonttijärjestyksen sattumanvaraisuus ja rakennusten vapaa sijoittelu maaston mukaisesti, osalla tonteista lähelle tielinjaa. Asuinrakennusten lisäksi kiinteistöillä on yleensä pieni, vaatimaton piharakennus ja mahdollisesti maakellari ja sauna. Suurin osa tonteista on lohkottu 1920-luvulla, mutta osa rakennuskannasta on huomattavasti tätä vanhempaa.

Tontilla on sijainnut aikaisemmin kaksi asuinrakennusta, mutta niistä toinen on tuhoutunut jo aikaisemmin tulipalossa. Kadun varressa on säilynyt alun perin 1920-luvulla rakennettu pienasumus, jota on myöhemmin laajennettu ja jonka julkisivuja on muutettu mm. aukotuksen ja ikkunamuotojen osalta niin voimakkaasti, ettei rakennus ole enää tunnistettavissa rakennusaikakautensa tai -tyyppinsä edustajaksi. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen purkaminen on mahdollista. Tontilla sijaitseva piharakennus on säilyttänyt ilmeensä hyvin, joskin se sijaitsee kosteusolosuhteiden osalta epäedullisesti tontin alaosassa. Maakuntamuseo esittää selvitettäväksi, olisiko rakennus mahdollista säilyttää ja kunnostaa.

Korttelialueelle on osayleiskaavassa (2013) osoitettu merkintä AP/sk/29, johon liittyy määräys: Kulttuurihistorian, rakennustaiteen tai maiseman kannalta edustava aluekokonaisuus. (kts. Kulttuuriympäristöt ja kohteet -luettelo). Uudisrakennuksia, alueen olemassa olevia rakennuksia ja pihapiirejä sekä katuja koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet on tehtävä niin, että alueen arvot säilyvät. Uudet rakennukset ja piharakennukset on rakennettava siten, että ne sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen osalta soveltuvat aluekokonaisuuden osaksi. Suojelutarve tarkistetaan asemakaavoituksen yhteydessä. Koulutie 3:n rakennuksille ei ole osoitettu rakennuskohtaista suojelua

Alueella on voimassa vuonna 1989 vahvistettu asemakaava, jossa kiinteistö on osoitettu asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kaavasta puuttuvat kaikki kulttuuriympäristön vaalimiseen ohjaavat merkinnät ja määräykset. Vasta maankäyttö- ja rakennuslailla (MRL, 132/1999) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksella (895/1999) säädettiin, että kaavoituksen tulee perustua riittäviin selvityksiin ja että kulttuuriympäristön arvot tulee huomioida kaavoja laadittaessa ja niiden vaikutuksia arvioitaessa. Voimassa olevaa asemakaavaa voidaan näin ollen pitää vähintään kulttuuriympäristöarvojen huomioimisen osalta vanhentuneena. Tästä syystä uudisrakentamisessa tulee noudattaa osayleiskaavassa annettua ohjausta.

Rakentamislain (RKL 751/2023) 5 §:ssä Rakentamisen ohjauksen lähtökohdat määrätään, että 2) rakennuksen on sovelluttava rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä oltava kaunis, arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen tai sopusuhtainen ja että 4) rakentamisen on perustuttava kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin siten, että historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kulttuuriympäristöjä ei turmella ja rakentamisessa mahdollistetaan myös uusien arvorakennusten ja uusien kulttuuriympäristöjen syntyminen.

Suunnitelmien mukaan tontille halutaan rakentaa kaksi yksikerroksista, satulakattoista pientaloa, kerrosalaltaan n. 94 k-m2 ja 64 k-m2. Kokonsa ja kattomuotonsa osalta rakennukset sopeutuvat ympäristöönsä riittävän hyvin. Ulkoväritystä ei ole merkitty julkisivupiirustuksiin. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tontilla tulee kiinnittää erityistä huomiota väritykseen, joka tulee sovittaa ympäröivään arvokkaaseen rakennuskantaan. Alueella on syytä suosia peittomaalattua pintaa ja väreinä murrettuja vaaleita sävyjä taikka puna- tai keltamullan väriä. Valkoinen, musta, harmaa tai läpikuultavat sävyt eivät sovi alueelle. Sopiva katon väri on esim. tumman harmaa. Ympäristökuvan säilymisen kannalta on tärkeää, että piha-alueet jätetään mahdollisimman luonnonmukaisiksi ja niillä suositaan perinteistä luonnon- ja pihakasvillisuutta. Maakuntamuseo katsoo, että edellä mainitut asiat tulisi asettaa lupapäätöksen ehdoiksi.

Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, että lupaprosessissa tulisi kestävän kehityksen mukaisesti ja kiertotalouden edistämiseksi pyrkiä purkamisen yhteydessä toimittamaan kierrätettäväksi kaikki uudiskäyttöön soveltuvat rakennusten osat, kuten ikkunat, puiset väliovet, listat, ehjät hirret ja mahdolliset tulisijat. Tähän ohjaa myös rakentamislaki, jonka 56 §:n mukaan (purkamis)luvan hakijan on selvitettävä purkamistyön järjestäminen ja edellytykset huolehtia syntyvän rakennusjätteen käsittelystä sekä käyttökelpoisten rakennusosien uudelleen käyttämisestä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole rakentamislupahakemuksesta huomautettavaa.